fbpx

Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /home/satakuul/kreetanmaku/wp-content/themes/mollie/archive.php on line 28

Miriokefálan tien mutkassa

Istun pyöräilijöille rakennetulla levähdyspaikalla leveän laakson yläreunalla lähempänä Miriokefálan kylää kuin Argirúpolia. Kreetan pohjoispuolella vellova meri näkyy horisontissa, lampaankellot kilkattavat alapuolellani laskeutuvilla niityillä. Koira haukkuu, raskaasti lastattu auto nousee mäkeä ylös, viileä pohjantuuli saa hytisemään. On huhtikuun viimeinen päivä 2019.

Sana Miriokefála tarkoittaa tuhansia huippuja. Laakson vastapäisellä reunalla Kallikrátin yläpuolisilla vuorilla  Así Gonián yläpuolella on vielä lunta.  Juuri lukemassani kirjassa Stronghold joku sanoo, että jos Jumalalla on käyttämättä yksikin sadepilvi, paiskaa hän sen Así Gonián päälle. Varsin sateinen kylä.

Päivärytmi

Miriokefálan raitilla näkyy maidontuottajien pick-up-autoja, lavalla valkoisia muovisia maitotonkkia. Nyt on keskipäivä ja tauko. Aamulla lampurit ovat nousseet ylös vuorien poimuissa oleville lammastarhoilleen, lypsäneet emolampaat, ruokkineet ne, tarkistaneet karitsojen kunnon, täyttäneet juottoastiat, korjanneet aidat, huolehtineet pässeistä ja nuoresta karjasta viemällä niille lisäravintoa, täyttäneet niidenkin juottoastiat ja päästäneet kaikki ulos omille laitumilleen. Maito on tuotu kylän meijeriin, joka valmistaa sen juustoksi ja jugurtiksi. Lampaat laiduntavat usein oliivitarhoissa, ne syövät ruohon ja lannoittavat. Ne nyhtävät puiden alimmaiset versot ja pitävät alustat kulkukelpoisina. Vuohia ei oliivitarhaan päästetä, ne kun kiipeävät puuhun ja syövät lehdet ja raakileet.

Puolen päivän aikaan paimenia näkee kahviloissa. Raitille pysäköityjen isojen autojen lavalla päivystää koira. Lampurin univormuna on mustat tai maastokuvioiset pusero ja housut, saappaat sekä usein parta sekä puhelin. Etupenkillä saattaa olla haulikko puolihuolimattomasti kahvimukin, komboloin ja sinisen silmän lisäksi. Ei sillä villieläimiä karkoteta, ei surmata kollegaa, ei harjoiteta verikostoa. Silloin tällöin sillä saatetaan surmata tietty pässi tai lammas tai vuohi, joko loukkaantunut tai sitten teuraaksi tilattu.

Illan suussa auringon aletessa kaikki tämä toistuu takaperin. Lampaat tietävät lypsyajan lähenevän kun utareet täyttyvät maidosta. Ne hakeutuvat veräjän tuntumaan. Siitä ne noudetaan ja viedään lypsyaitaukseen.

Kun kohtaat lauman…

Vuoriston lammasalueilla kiemurtelevilla pikkuteillä kohtaa ilta-aikaan tämän tästä laumoja, joiden perässä ajaa paimen joko autolla tai mopolla. Nuoren nykycowboyn lava-auto on katumaasturin kokoinen, mutta vanhat äijät ajavat ikivanhoilla moneen kertaan paikatuilla toyotoilla.

Lampaat tiellä
Paimenen iltalypsy alkamassa

Jos haluat saada kuvia lampaista ja lähikosketusta lammastalouteen, hakeudu vuoristokylien takamaille illan suussa, siinä 17-19 välillä. Kun näet lauman tiellä, on kohteliasta pysähtyä kokonaan tien sivuun ja antaa lauman mennä. Jos olet ohittamassa, aja hitaasti, lampaat kyllä väistyvät. Älä kuitenkaan menee laumaa vastaan kävellen, älä avaa auton ovea äläkä varsinkaan laske jalkaasi autosta ulos!  Silloin saat päällesi sadatukset, sillä lauma ei tunne sinua vaan ensin epäröi, sitten panikoi. Eläimet poukkoilevat tielle ja tieltä pois, väliin muiden autojen eteen, rotkoon, rinteille, kuka minnekin.  Pysy siis autossa sisällä, kuvaa ikkunasta ja lähde liikkeelle vasta kun lauma on päässyt ohitsesi turvallisesti.

Mistä tiedät liikkuvasi alueella, jossa laumoja liikutellaan aamuin illoin? Katso asfalttia. Kun siinä näkyy tummia alaspäin valuvia pissajälkiä, olet jo lähellä. Jos tien pinnalla on papanoita, on siitä juuri mennyt lauma.

Omaloksen ylängöllä lampaat kansoittavat tien talvisaikaan, kuka sitä nyt jalkojaan kastelisi kun asfaltti on lämmin ja kuiva

Tien varsilla vapaana liikkuvat lampaat ja vuohet kuuluvat aina jollekulle. Jos mukana on karitsoita, ovat lampaat maitolampaita. Ne lypsetään aamuin illoin noin 6-9 kk poikimisesta. Lopun aikaa ne ovat tiineinä. Laumassa on usein pari pässiä komeine sarvineen. Kun uuhiemo tulee tiineeksi, vieroitetaan karitsat ja ne erotetaan omaksi laumakseen muiden saman ikäisten naaraiden kanssa. Poikien kohtalona on teurastus; laumassa ei voi olla montaa pässiä. Joskus lauman mukana kulkee kuohittu pässi eli oinas, joskus myös jokunen kuohittu vuohipukki. Ne ovat poikkeusyksilöitä. Ne ovat kaksospuolikkaita ja syntyneet emolle, jolta riitti maitoa vain toiselle kilille. Toinen on annettu uuhen hoitoon. Lampaaseen leimautunut vuohi käyttäytyy lammasmaisesti eikä se sopeudu enää omiensa joukkoon.

Jos lammaslaumassa niitä on useita, ryhmäytyvät ne omaksi joukokseen. Isokokoiselle lammaslaumassa kasvaneelle pukille saattaa siunaantua erityistehtävä: siitä voi tulla kellokas. Sen kaulaan sidotaan suurin kello ja se pitää lauman kasassa. Isossa laumassa voi olla useita kellokkaita. Kuuntele kelloja, saatat huomata, että ne soittavat eri säveliä, jotta paimen kykenee paikallistamaan niiden sijainnin.

Kun Suomi oli liittymässä EU:hun,

jossa Kreikka jo oli jonkun aikaa ollut, oli Hesari tekemässä koko kuukausiliitteen kokoista juttua EU:n reunoista. Minusta tuli Kreetalle saapuneen toimittajan ja kuvaajan apulainen. Yhdeksi haastateltavaksi tarvittiin paimen. Me löysimme sellaisen Mesarán tasangon laidalta, tienmutkasta, jossa tämä istui kliseemäiseen tapaan korkealla kivellä laskeva aurinko taustanaan paimenkeppiin nojaten kuorien appelsiinia.

Laumasi on siis tuolla alhaalla? Ja sinä täällä? Mikset ole siellä?

Siellä on koira, lähetin sen sinne.

Täh? Tarkoitatko että se paimentaa?

Se on tuomassa lampaita tänne.

Miten niin, miten se sen osaa. Miten sen tiedät?

No kun niin on.

Ai se koira tuo ne yksin, noitahan on satoja? Mistä se tietää, mihin se ne tuo? Eikö sun pidä laskeutua tuonne ajamaan?

Ei tarvitse, ne osaavat.

???

Ne ovat tässä kuusi yli viisi.

Älä naurata!

Ensimmäisen sorkka koskettaa asfalttia tässä kuusi yli viisi.

Ei vahingossakaan viisi yli?

Ei vahingossakaan.

Me piilouduimme viereisen kirkon nurkan taakse, vain kameran pitkä putki tähtäsi lampaisiin. Kuusi yli viisi ensimmäinen oli asfaltilla ja samassa koko lauma. Lampaat tuntevat kellon paremmin kuin kreetalaiset.

Juhannus kreetalaiseen tapaan

Tänä vuonna juhannuksen aikaan osuu tavallista useampia juhlia. Osa niistä seuraa pääsiäistä, joka oli vasta huhtikuun lopussa.

  • sunnuntaina 23.6. juhlitaan Kaikkia Pyhiä (Αγιον Παντον)
  • samana iltana tai seuraavana juhlitaan Klidonasta paikasta ja järjestäjistä riippuen
  • sunnuntaina on myös Johannes Kastajan juhlan aatto ( meidän vanha juhannusaatto). Useimmat panijirit ovat aattona.
  • maanantaina 24.6. on Johannes Kastajan syntymäpäivä, se juhla, jota me nimitämme juhannukseksi. Silloin juhlii nimipäiväänsä Panagiotis.

Klidonas-juhla on ikivanhaa pakanallista perua, muut kaksi ovat kirkollisia juhlia, vaikka niitä vietetäänkin hyvin maallisissa merkeissä. Vanhastaan Klidonasta juhlivat nuoret naimattomat, pääasiassa tytöt, mutta nykyisin Klidonas on koko kylän juhla.

Ennen vanhaan oli tärkeää naittaa tytöt aikaisin; siihen tarjosi apuaan Klidonas-seremonia, jossa tytöt saivat vihjeitä sulhasehdokkaista. Ensin valittiin talo, jossa juhla tulisi järjestettäväksi, sitten nuori tyttö, joka lähetettiin kaivolle noutamaan vettä olalla kuljetettavaan ruukkuun. Oli tärkeää noutaa vesi puhumatta vaikka tehtävää hankaloitti kaveripiiri, joka kiusoitteli vedennoutajaa yrittäen saada tämän puhumaan. Jos neito puhui, vaihdettiin tyttöä ja vedennouto alkoi alusta. Saatuun vesiruukkuun pudotti jokainen pienen esineen, jonka varmasti tunnisti omakseen, esim. sormuksen, napin, hedelmän tms. Ruukku  suljettiin (=onni lukittiin, klidóthike) punaisella liinalla ja vietiin yöksi katolle tähtien alle. Unessa nukkuvat neidot saattoivat jo nähdä sulhasensa…Ennen auringonnousua ruukku kannettiin sisälle, jottei taika rikkoutuisi.

Samana iltana tytöt ja paikoin pojatkin ja muut kiinnostuneet saapuivat juhlatalolle, jossa ruukku avattiin. Punainen liina solmittiin nyt yhden läsnäolijan päähän, joka sai tärkeän tehtävän: hänen tuli poimia ruukusta esine kerrallaan. Toinen osanottaja, nopeaälyinen ja jolla runosuoni sykki, sai tehtäväkseen keksiä värssyn kyseiselle esineelle tietämättä kuka sen omistaja oli. Muut saivat kommentoida ja lisätä huomioitaan ja jopa kiusoitella esineen omistajaa, joka lopuksi paljastui.

Tämän jälkeen ruukkun jäänyt vesi kaadettiin kaivoon, joka oli peitetty punaisella vaatteella. Nyt seurasi jännin vaihe: yksi tytöistä otti peilin ja ohjasi sillä taivaan valoa kaivon pohjalla välkehtivään veteen samalla kun kukin tyttö yksi kerrallaan pudotti kaivoon jo aiemmin vedessä lionneen esineensä. Valot ja varjot kaivon värehtivällä pinnalla ennustivat tulevan aviopuolison piirteet. Varmemmaksi vakuudeksi taikaan kuului, että päänsä kaivosta nostava neito sai ensimmäisenä lapsenaan pojan, jos silmät ensimmäiseksi sattuivat miespuoliseen henkilöön, tai jos miehen nimi oli vaikka Jannis, niin oli se oleva tulevan aviopuolisonkin nimi. Lopuksi soi musiikki ja tanssittiin, mikä tarjosi oivan mahdollisuuden nuorille tutustua toinen toisiinsa.

Me emme tiedä millaisin kääntein kyseistä seremoniaa vietettiin Mooseksen aikaan, mutta sen tiedämme, että Viides Mooseksen kirja varoittaa juutalaisia ottamasta osaa kyseiseen riettaaseen juhlaan, vaikka naapurikansat sellaista juhlivatkin.

Mooseksen kirjan varoituksista huolimatta otin osaa muutama kesä sitten Klidonas-juhlaan Vamosissa. Me kokoonnuimme vanhalle kyläaukiolle, jossa tuolit oli aseteltu ympyrään suuren plataanin alle. Yhdessä nurkassa keitettiin pilahvia, Kreetalla niin välttämätöntä juhlaruokaa. Pitkä puhvettipöytä täyttyi kyläläisten talkoovoimin monenlaisesta tarjottavasta, viiniä sai hakea yhdestä nurkkauksesta, valot oli ripustettu aukion poikki ja orkesterilava rakennettu. Tyhjä kapeasuinen vesiruukku kiersi yleisön joukossa, sinne sai pudottaa esineen, jonka varmasti omakseen tunsi. Minä pudotin firman kynän tietämättä mitä seuraisi. Kun se aikanaan ruukusta nostettiin, luettiin minulle lyhyt härnäävä mantináda, värssy, jota en edes kunnolla kuullut. Jotain siitä irvailtiin vaaleatukkaisista ulkomaalaisista. Puhvetin antimet tekivät hyvin kauppansa, mutta mieleen jäävin tapahtuma olivat kokot. Niitä oli useampi perättäin viereisellä kadulla. Nuoret juoksivat ja leiskauttivat itsensä korkealta tulien yli, yhä uudelleen ja uudelleen niin kauan kuin kokoissa poltettavaa riitti.

Vieressäni istunut vanhempi rouva kertoi, että hänen nuoruudessaan tytöt keräsivät useampaa sorttia kukkaa tyynynsä alle ja uskoivat unessa kohtaavansa tulevan sulhasensa. Ruispellossa he eivät sentään kierineet, ruista kun ei saarella viljellä, mutta nurmella kieriskely hiljaisuuden vallassa kyllä tunnettiin.

– Paljon on tähän aikaan nurmella jo kuivuneita takiaisia ja ohdakkeita, ei sinne kukaan muu kierimään mene kuin koira, nauroi naapurini.

Klidonasta juhlitaan mm. Vamosissa (vanhan kyläkeskustan alareunalla) ja Rethimnonin keskustassa sekä Nerokúrosin kylässä Hanian ulkopuolella. Jos olet saarella, seuraa lehti-ilmoituksia, tolppailmoituksia ja kysy kreetalaisilta tutuiltasi missä juhlia olisi ja mene mukaan!

Agion Panton (Agies Pantes) on kaikkien Pyhien päivä ja alun perin siis kaikkien marttyyrikuoleman kuolleiden Pyhien päivä. Silloin viettävät nimipäiväänsä kaikki ne, joiden nimiä ei ortodoksisesta kalenterista löydy, kuten Eveliina, Erikos, Violetta, Eurydike, Hektor, Venizelos, Isabella, Mirto, Hippokrates, Iro, Rea, Napoleon jne. Jumalanpalveluksia on Agion Panton-kirkoissa ja saman nimissä kylissä. Tietenkin palveluksia on myös Johannes Kastajalle (Joannis Prodromos) pyhitetyissä kirkoissa. Kreetalla Johannes on mehiläistarhaajien ja samalla hunajan suojelija. Juhlapaikkoja ovat mm: Damialisin luola Kissamosissa lähellä satamaa, Apopigádi huikea paikalla korkealla Semprónasin ja tuulivoimaloiden yläpuolella, Livadasin kylä Sujian läheisyydessä, korkealla sekin.

Greece All time Classics

Nimipäivät kreetalaisittain

Tulevaa Länsi-Kreetan  opaskirjaa varten olen koonnut juhlakalenteria, sellaista, jossa on paitsi kreetalaiset juhlapyhät, myös tärkeimmät panijírit. Nehän ovat pyhien henkilöiden nimipäiviä. Nimipäiville ovat kaikki tervetulleita. Ei tarvitse olla uskovainen tai harras kirkossa kävijä, ei suinkaan, uteliaisuus riittää. Näitä juhlia on ympäri vuoden, onhan nimipäiviäkin. Eivätkä pelkästään pyhät juhli, vaan ne kaikki, jotka ovat saaneet nimensä kyseisen pyhän mukaan. Kreetalaiset tuntevatkin pyhänsä hyvin ja siis nimipäivänsä myös. Esimerkiksi Pyhän Georgiosin päivänä juhlivat kaikki Jorgokset, Jorginat, Ginat, Jorjullat jne.

Syntymäpäiviä ei ole tapana juhlia, vain nimipäiviä.

Ortodoksinen kirkko osaa näissä nimipäiväjärjestelyissä olla hyvin maanläheinen, vai mitä sanot seuraavasta: maaliskuun 25. päivä juhlitaan Neitsyt Marian ilmestystä, jolloin Maria sai tietää olevansa raskaana. Siitä on yhdeksän kuukautta jouluun. Keväistä Marian-päivää maaliskuun 25. viettävät naimattomat Mariat, naineet vasta elokuun 15. päivänä, joka sekin on Marian päivä, tosin kuolonuneen nukkumisen päivä.

Panijírit vetävät minua puoleensa siksi, että jaksan edelleenkin hämmästellä kuinka hienoihin paikkoihin kirkkoja on rakennettu. Niitä on rotkoissa, kallionkielekkeillä, luolissa, tasapainoilemassa kahden kiven päällä, vuorten huipuilla, lähteiden nurkalla, ruusutiheikköjen suojassa, meren rannoilla, oudosti kasvavien plataanien alla, tammimetsiköissä…  Ne kertovat historiaa ja tapakulttuuria. Niitä kannattaa opetella lukemaan. Jos noista ajoista ei meille ole muuta konkreettista jäänyt kuin nuo kirkot, niin miksemme raottaisi niiden ovia ja samalla kurkkaisi menneisyyteen?

Kalivesin alueella, sen entisillä takamailla on yllättävän monta Johannes Rigologosin kirkkoa. Kukas hän sitten on? Rigologos on Johannes Kastaja, mutta hänen vapiseva hahmonsa, rigologos. Kun Johannes oli mestattu, kerrotaan, että hänen ruumiinsa jäi vapisemaan. Tästä vedettiin se johtopäätös, että Johannes Rigologos voisikin auttaa kaikkia niitä, jotka malarian kourissa vapisevat kovassa kuumeessa. Ja niin näitä kirkkoja löytyy kylistä, joissa malariaepidemioita esiintyi säännöllisesti. Johannes Rigologos on päivittänyt osaamisensa ja suojelee nykyään myös Parkinsoniin sairastuneita.

Kun ennen aikaan ei tauteihin ollut kummoisiakaan parannuskeinoja, ymmärtää hyvin, että kulkutaudit olivat pelättyjä ja kaikki mahdollinen apu otettiin vastaan. Lääkelaatikko ja annostelulusikka kourassa kuvattua Pyhää Panteleimonia on myös huudettu avuksi moneen rokkoon ja apuakin on saatu, sen kertoo jo pyhimyksen nimikin (pan+eleimon=kaikki armo). Ja sitten Haralambos! Hänkin on ollut suosittu ja hänelle pystytettiin kirkkoja eri puolille saarta aina ruttoepidemioiden jälkeen, Haralambos. kun suojelee rutolta ortodokseja. Saarta hallinneet venetsialaiset olivat roomalaiskatolisia ja he pystyttivät kirkkoja Santa Roccolle samasta syystä.

Helatorstaisin ja helluntaisin on tapana nousta kylien takamailla korkeilla huipuilla oleville kirkoille,  joiden nimenä on Krionerítis (kylmävetinen) tai Agion Pnevma (=Pyhä Henki) tai Analipsi (=Ylösnousemus; tapahtui helatorstaina). Huipuille kiivetään pick-upin lava täynnä nauravaa väkeä ja majoitustavaraa ja ruokaa, sillä aikomus on yöpyä ja juhlia! Juhla houkuttelee erityisesti nuorta väkeä.  Kirkon pihalla valmistetaan ruokaa nuotiolla tai grillissä, tarjotaan mukana olijoille, juodaan ja juhlitaan ja nukutaan hetki ennen kuin aurinko nousee. Sitä avitetaan sytyttämällä suuri tuli, jotta aurinko helposti hyppäisi horisontin yläpuolelle. Niin tehtiin jo muinaisina aikoina, silloin palvottiin aurinkojumala Heliosta samalla tavalla. Ja sytytettiinhän Suomessakin helatulia ja etsittiin heilaa helluntaiksi.

Kreikan helatorstai oli eilen, helluntaita (Pentíkosti ja  Ajon Pnevma), vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen, tänä vuonna 16.-17.6.  esim. Strovlésin kylässä, Ammudarissa Askífun tasangolla, Vukoliésissa, Niposissa, Kallikrátiin kylässä samannimisellä ylängöllä ja useissa Ajon Pnevma-kappeleissa ympäri saarta. Niistä monet sijaitsevat vuorella tai huipulla, joka kantaa nimeä Krionerítis, esim. Lasíthissa Afentisvuorella ja Mundrosin eteläpuolisilla vuorilla. (Krionerítis=kylmä vesi, vettähän tarvitaan kasteessa…).

Mitäs sanot, alkaako pienten kirkkojen kutsu houkuttaa?

Lahjan antamisen ja vastaanottamisen jalo taito

 

Olet varmaan saanut Kreetalla lahjan, ihan odottamatta, henkilöltä, jolta et osannut lahjaa odottaa? Sait basilikan tai jasmiinin oksan haisteltavaksi, persikan tai appelsiinin suoraan puusta, naapuri koputti oveen ja toi sinulle lautasellisen appelsiinikakkua, antoi pullon rakia ja toisen oliiviöljyä. Tunnistatko jo ilmiön? Näitä lahjoja kreetalaiset jakelevat joka hetki eivätkä odota vastalahjaa. He osaavat tämänkaltaisen suhdetoiminnan ja liittävät sen vieraanvaraisuuteensa.

Kaikkina näinä kymmeninä Kreetalla vietettyinä vuosina erityisesti tämä tapa on saanut minut hiljaiseksi.  Siitä tuli käsin kosketeltavaa, kun muutin lasten kanssa takaisin Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Nuorempi tytär törmäsi kulttuurimuuriin kolmannen luokan tyttöjen kesken.  Hän ojensi karamellipussia kavereilleen meidän pihassa. Tytöt tarttuivat innokkaasti tarjottuihin karamelleihin ja tyhjensivät pussin, mutta piilottivat omat pussinsa tiukasti taskuihinsa eivätkä tarjonneet vastavuoroisesti. Emmin ilme oli ällistynyt ja epäuskoinen. – Ei voi olla totta, ajattelin itsekin, ollaanpa sitä ahneita ja ymmärtämättömiä. Kyllä ´me´ Kreetalla sentään tällaiset sosiaaliset suhteet osaamme hoitaa´. Ja tarkoitin, että olimme oppineet kreetalaisen vaihdannaistalouden säännöt: tarjoa niin sinulle tarjotaan. Lahja luo vastalahjan. Anna niin saat. Kuitenkin ajatusteni takana möyri hahmoton möhkäle, josta en saanut otetta, jotain konkreettista oli minulta jäänyt tajuamatta. Jokin suurempi konteksti odotti löytämistään. Mutta mikä?

Olin alkuvuosina Kreetalla ollut häkeltynyt naapurien tuomista lahjoista. Milloin yläkerran Sotiría toi palan kakkua ´kun meillä nyt tänään leivottiin´ tai Marina poikkesi tuomaan annoksen kanipaistia. Vihannespeltoa kuokkiva, Stelioksen  mykkä isä ojensi ihmettelevälle naapurilleen pari sipulia ja nipun pinaattia. Eftimia, jolla oli kahvila ylämäen puolivälissä,  työnsi kahvilansa ohi hengästyneenä ylämäkeen kiipeävälle turistille pari luumua kouraan ´että jaksat kylään saakka.` Anni-täti ojensi aidan yli vielä lämpimän lautasellisen vastahyytynyttä viinirypälemehua, mustalevriaa, ja Nikos paiskasi kokonaisen jaloistaan sidotun kukon verannalleni autostaan edes vaivautumatta pysähtymään…Lautasta ei palauteta tyhjänä, sen käsitin. Jotain oli syytä antaa vastalahjana, mutta mitä? Ymmärsin kyllä, että useimmat lahjan antajat antoivat pieniä eriä oman vihannesmaansa tai keittiönsä tuotoksia, mutta mitä antaisin minä, kun en omistanut kasvimaata, hedelmäpuita eikä minulla alkuun ollut mukanani muuta kuin matkalaukullinen vaatteita.  Pitäisi antaa jotain, jota vastaanottaja osaisi arvostaa ja jonka päälle ymmärtäisi, ei siis kovin erikoista suomalaista, ei ruisleipää, ei lakritsia, ei kotimaan herkkuja, ehkä jotain itsetehtyä kuitenkin? Niinpä usein päädyin leipomaan sitten kun olin vihdoin saanut uunin. Korvapuustit, piparit ja kakunpalat olivat mainioita kiitoksia.

   Aterian jälkeen tarjottava kerasma on yksi esimerkki lahjasta, tässä saksanpähkinärakia ja kuluraa.

 

Järjestellessäni kirjahyllyäni tartuin vaatimattoman näköiseen kirjaan nimeltä Village on the plateau by Sonja Greger. Olen ostanut sen 1985 ja jättänyt silloin lukematta. Ensimmäinen lapseni syntyi tuolloin ja ruuhkavuodet alkoivat.

Jo ensimmäiset sivut tätä Gregerin antropologista tutkimusta veivät mennessään. Yhdessä humahduksessa olin 80-luvulla ja Lasíthissa, jossa noina vuosina kävin ahkerasti sekä turistina että oppaana että miehen sukulaisia ja tuttavia tapaamassa. Greger kuvaa Magulan kylää 1980-luvun alkuvuosina, jolloin muutos omavaraistaloudesta silloisen EEC:n markkinoista riippuvaiseksi yhteisöksi oli alkanut Kreikan juuri liityttyä yhteismarkkinoihin.

Muutos sekä kylässä että kyläläisten mielissä oli suuri ja nopea ja ongelmallinen. Omavaraistaloudella oli vuosituhantiset juuret, se oli homeerinen perintö, joka oli muokannut ajattelua ja mielikuvia ja joiden viimeisiä häntiä ja liepeitä vieläkin huomaa kuin katkenneita langanpätkiä suuressa punaisessa sängynpeitteessä, jollaisia Lasíthin naiset vielä tuolloin kangaspuillaan kolkuttivat. Jos meidän nykyiseen markkinatalouteemme kuuluu kapanteko ja voitontavoittelu olennaisena osana, oli se homeerisessa kulttuurissa tabu, se oli hävettävää ja alentavaa. Kauppaa toki käytiin, mutta vallitsevana periaatteena oli tasavertaisuus ja molemminpuolinen hyöty. Yksipuolinen hyötyminen toisen kustannuksella kuului toisenlaiseen kehykseen, sodankäyntiin ja ryöstöretkiin, mutta silloinkin voitot saavutettiin urheudella ja nokkeluudella eikä röyhkeydellä, manipuloinnilla tai tinkimällä. Kunnia ja kasvot piti säilyttää, selkäranka pitää suorana, piti seistä oman asiansa takana taipumatta.

Lasithilaiset Gregerin mukaan käyttäytyivät homeerisen kaavan mukaan, joka minullekin Kreetalle tuolloin juuri asettuneelle ulkomaalaiselle, tuli hyvinkin tutuksi. Oman kylän väen kanssa käydään tasavertaista kauppaa vaihtamalla tuotteita ja palveluita, mutta kauempaa tulleet saavat erilaisen kohtelun. Ulkopuolisen oletetaan hyötyvän enemmän kaupanteossa, siksi on syytä olla varuillaan ja pitää korkeampaa hintaa. Mitä kauempaa vieras tulee, sitä korkeampi on hinta, mitä tuntemattomammasta maailmankolkasta vieras saapuu sitä todennäköisemmin hän ei koskaan palaa takaisin.  Silloin pätevät jopa ryöstämisen lait, kunhan tekee sen ovelasti: neljä ouzoa Retimnon vanhassa satamassa neljälle suomalaiselle 80 eurolla! Ja todentotta, nämä asiakkaat eivät koskaan palanneet (tähän ravintolaan).

Kyläläisten keskeisessä vaihtotaseessa ei käytetä rahaa eikä numeroita, mutta lahjojen odotetaan aikanaan tuovan vastalahjan. Vaihdantatalouden aikana ennen markkinataloutta maatalouden ylijäämätuotteet annettiin lahjoina eteenpäin naapureille ja tällöin käytettiin paljon aikaa jakamisen oikeudenmukaiseen suunnitteluun ja arvon puntarointiin, olihan tarkoituksena saada vastalahjoina sellaisia hyödykkeitä, joista itsellä oli tarve. Samalla piti pitää yllä omaa mainettaan reiluna antajana ja suhteuttaa annetut lahjat harmoniseen tasapainoon saatujen vastalahjojen kanssa samalla kun suunniteltiin uusia tavaranvaihtokanavia sen mukaan, millaisia omat tarpeet olivat.

Ei ollut tarvetta vientiin tai myymiseen ulkopuolisille, oli vain tarve tuontiin, jotta saatiin vaihdantaan kelpaavia lahjoja. Liian runsaista lahjoista menetti maineensa samoin kuin ylenmääräisestä saituudesta. Tällaisen rauhallisesti laajenevan tai supistuvan vaihdantajärjestelmän ylläpito on yksi arvostetuimmista hyveistä edelleenkin Kreetalla. Tämä ei koske pelkästään maatalouden ylijäämää vaan se ulottuu koko yhteiskuntaan läpi sen jokaisen kerroksen aina maailmankylämme katoille saakka. Se, että sinä tai minä kylän ulkojäsenenä saa pieniä lahjoja, asettuu nyt omaan suurempaan lokeroon: vieraanvaraisuus luo ystävyyssuhteita, pieni lahja voi poikia odottamattomia tapahtumia, siitä saa hyvän mielen lisäksi hyvän jutun kerrottavaksi talvella kahvilassa kamiinan ääressä, kun tuuli vinkuu, sade piiskaa ikkunoita ja oliivihalot savuttavat. Samalla pieni lahja on homeerisen talouden näkökulmasta oiva kosiskelumuoto. Jos lahjan saaja lähtee leikkiin mukaan, voi vaihdantatalous nousta uudelle tasolle.

Tyttäreni koki karamellipussinsa joutuneen odottamattoman ryöstön kohteeksi, kun vaihdantajärjestelmä kohtasi markkinatalouden. Kun taas pian  pakkaan laukkujani  valmistautuessani lähtemään Kreetalle mietin millaisia henkisiä taitoja pakkaisin tuliaiskassiin savulohen lisäksi.

Mysteerien ja myyttien Kreeta 4.-11.9.2019

Kreeta on täynnä pyhiä paikkoja, niin minolaisten kuin ortodoksien ja muidenkin. Saari on myös eurooppalaisten myyttien tyyssija, kotisaari. Siitä riittää viikoksi ammentamista! Pyhät paikat ovat usein myös luonnonkauniita ja ja ne ovat valikoituneet pyhiksi juuri siksi, että niiden sijainti on erityisen sykähdyttävä.

OHJELMA

KE 4.9.

• nouto kentältä Norwegianin lennolta.
• Majoittuminen.
• Tuloateria huoneistoissa odottamassa. Lepoa ja asettumista.
• Noin klo 17 kokoontuminen farmilla, tarjotaan virvokkeet. (kahvia/yrttiteetä/ mehua/rakia+keksiä tms.) Tuloinfo, orientaatio viikkoon.
• Opastus kylän halki tavernaan, jossa yhteinen illallinen sintrofiá-tyyliin. Ateriat sisältyvät, ruokajuomat omaan laskuun.

TO 5.9. Planeettojen päivä

• aamiainen, joko omaehtoinen tai tavernassa etukäteisvalinnan mukaan.
• Erkin luento kokoustilassa tai amfiteatterissa: Planetaariset arkkityypit antiikissa ja nykyajassa.
• lounas omaehtoinen. Rannalle matkaa 7 km/taksiin 4 henkeä/hinta noin 12 €.
• klo 17-18 lähdetään retkelle Ahatsikas-vuorelle. Pysähdymme matkalla joko Karidin luostarissa (2 € sisäänpääsy) ja/tai Vafésin kylässä, jossa voimme nauttia kreetalaisia juustopiiraita. Nousemme ylös vuorelle ennen auringonlaskua. Isäntämme Nikos valmistaa meille illallisen tähtitaivaan alle ja saamme vieraaksemme Khristosin, astronomin, suuren kaukoputkensa kera. Tutkailemme tähtiä. Ateria ja ruokajuomat sisältyvät.
• liikumme pikkubusseilla.

PE 6.9. Kreetan pyhällä niemellä

• aamiainen oman valinnan mukaan.
• lähtö Akrotírin niemimaalle, joka vielä viisikymmentä vuotta sitten oli saaren pyhintä osaa. Sinne ovat aikanaan asettuneet erakot, munkit, pyhät miehet ja naiset, sekä perustaneet saaren vanhimpia luostareita ja lukuisia kirkkoja. Siellä on palvottu esiaikaisia jumalattaria, kuten Artemista ja hänen kreetalaista edeltäjäänsä Britomartista. Perjantain, paraskevin, kunniaksi teemme aluksi lyhyen vierailun Pyhän Paraskevan kappelilla. Hän oli torikauppiaiden suojelija ja myös silmän suojelija (sininen silmä/hyvä/paha silmä/Gaian silmä jne).
• ajamme Ajía Triádan luostarin ohi ylös Guvenéton luostariin, jonka lähelle bussi jää parkkiin. Voimme vierailla molemmissa tai jommassakummassa luostarissa, jonka jälkeen kävely Arkudiotissan luolaan. Halukkaat voivat laskeutua alas Katholikón luostariin asti.
• Poikkeamme Stavrosin rannalla (Zorbas) tai Marathin rannalla, jossa parhaat tavernat ja kalaa! Uimaranta valitaan tuulten mukaan. Marathi on rauhallinen tuulella kuin tuulella, muut ovat alttiita tuulille. Paluu takaisin Vamosiin noin klo 17. Ateria sisältyy.

LA 7.9. vapaapäivä

ostoksille/uimaan/omille retkille
• mahdollisuus tutustua myös kukkauutteiden tekoon Erkin ja Leenan johdolla.

SU 8.9. mennään tapaamaan Pyhää Anttia Patsoksen rotkoon.

• Päivä on myös Neitsyt Marian päivä ortodoksisessa kalenterissa.
• lyhyt rotkokävely ja sitten lounas rotkotavernassa, joka kuulu hyvästä ruuastaan.
• poikkeamme vielä Stefanoksen puutarhaan Spilissä ja palaamme takaisin reittiä, joka kaunis katsella. Lounas sisältyy.

MA 9.9. lyhyt retki vuorten yli etelään

• jo klo 8.30 matkaan. Halukkaat voivat kävellä Imbrosin rotkon, noin 2-3 h ja aterioida sen päätteeksi rotkon alapäässä olevassa kylässä. Muut ajavat bussilla alas Frankokastellon linnoituksen nurkalle. Paikka tunnetaan mm. drussuliteistaan, aamukasteen ratsastajista.
• uimatauko ja sen päätteeksi ateria hyvästä ruuastaan tunnetussa tavernassa. Paluumatkalla poimitaan Imbrosin kävelleet samaan kyytiin. Paluu klo 15 Vamosiin.
• ilta-aikaan Erkki luennoi kreikkalaisesta filosofiasta ja nykyajasta. Lounas ei sisälly!

TI 10.9. Dionyssoksen päivä

• osallistumme viininkorjuuseen. Aloitamme kello 9, poimimme ensin rypäleet, nautimme välipalan, piipahdamme uimassa, poljemme rypäleet ja istahdamme lopuksi pitkälle sadonkorjuuaterialle suurten tammien alle katettujen pitkien pöytien ääreen. Musiikki soi ja viini virtaa…Lopettelemme ajoissa (n. klo 17-18), jotta väki pääsee pakkamaan laukkunsa.. Ateriat sisältyvät ja pääosa ruokajuomista (viini, vesi, raki).

KE 11.9. bai bai…..

• aamiainen oman valinnan mukaan.
• Lähtö kentälle noin klo 9

MAJOITUSVAIHTOEHDOT JA KURSSIMAKSUT

Hinta määräytyy majoitusvaihtoehdon mukaan. Osallistujat majoittuvat vierastaloissa, joissa 2-3 makuuhuonetta, keittiönurkkaus ja oleskelutila, kylpyhuoneet, terassit ja/tai parvekkeet. Vierastalot sijaitsevat joko farmilla tai kylässä, max. n. 1 kilometrin etäisyydellä farmista. Katso majoitusvaihtoehtoja täältä: https://kreetanmaku.fi/vamosin-majoitustilat-ryhmille/• Kaksi henkilöä / jaettu kahden hengen huone 920€ / henkilö
• Yksi henkilö / oma makuuhuone huoneistossa 1050€ / henkilö;
huoneistossa 1-2 muuta makuuhuonetta ja 1-3 kylppäriä/vessaa + yht. tiloja.
• Yksi henkilö pienessä huoneistossa 1130€ / henkilö
• Pariskunta pienessä huoneistossa (parisänky) 1050€ / henkilöKurssimaksuun sisältyy:
• viikon ohjelma ja 4 retkeä
• lentokenttäkuljetukset Hania-Vamos-Hania
• majoitus
• ohjelmassa sisältyväksi mainitut ateriat retkien ja ohjelman yhteydessä (ruokajuomat ovat omakustanteisia)
• viininkorjuu ja sadonkorjuuateriaHintaan ei sisälly aamiaisia; aamiaispaketin voi kuitenkin varata etukäteen, 7 aamiaista = 50€. Aamiaiset tarjoillaan kylällä tavernassa.

HUOMIOITAVAA LENNOISTA

Jokainen ostaa ja varaa omat lentonsa sekä mahdolliset jatkokuljetukset kotimaassa. Suosittelemme Norwegianin aamulentoa klo 7.05 Helsingistä Haniaan. Se laskeutuu klo 11:45 ja olemme sitä vastassa. Lentoaikataulu 7.05 HKI-CHQ-11.45 CHQ-HKI. Muista noutamisista sovitaan erikseen.

ILMOITTAUTUMINEN

Ryhmäkoko 10-18 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.Ilmoittaudu Leenalle info@smilingstars.fi tai tiedustele 0400 761 939.Kerro mahdollisista erikoisruokavalioista ilmoittautumisen yhteydessä (gluteeniton, laktoositon, lakto-ovo, vegaani).Virallinen matkanjärjestäjä on Kreetan Maku Oy, yhteistyössä Smiling Stars

Cicero häärii keittiössäni

Kikhernepyörykät

 

Kikherne, cicer arietinum latinaksi, kreikaksi revithia, on antanut nimen myös Cicerolle.  Ciceron suku joko viljeli tai kauppasi niitä tai sitten heidän nenillään kasvoi pieni kikero, nysty, syylä.

Lukijoiden pyynnöstä annan kikhernepyöryköiden reseptin, tämä kun sopivasti liittyy tähän vuodenaikaan, jolloin paastoajatukset ja ruuat  pyörivät ortodoksien mielessä. Niin, ne ortodoksiset paastot ovat säilyttäneet Kreikassa nämä iki-ihanat vegaanireseptit, paaston aikana kun ei nautittu selkärankaisesta eläinkunnasta peräisin olevaa.

Tämä alla oleva resepti on Paroksen saarelta. Se voisi myös olla Kreetalta, mutta matkustetaan nyt Parokselle, jossa tavallisena sunnuntairuokana ovat olleet uunissa kypsennetyt kikehernepadat. Niiden kyljessä voi olla lihaa tai sitten se kypsennetään erikseen, mutta kikehernevuoka on itseoikeutettua sunnuntairuokaa. Vamosissakin Nikos ja Lola tätä valmistavat väliin illanistujaisten ylimääräisenä numerona. (Ai että miten niihin pääsisi mukaan?  Viikon matkojen loppuhuipennuksena on aina jonkinlainen illanistujainen.) Parhaimmillaan kikherneet ovat silloin kun ne ovat saaneet kypsyä ulkouunissa. Jos niitä jäisi yli, mitä ei ole koskaan tapahtunut, voisi siitä saada sopivan maanantairuuan.

Kreetalainen anoppini opetti minulle saman kierrätysajatuksen /tuunauksen periaatteen: kun kikhernesopasta  jäi kattilan pohjalle liru, hyödynsi hän sen lisäämällä nestettä ja keittämällä siitä seuraavana päivänä risoton. Jos risottoa jäi yli, muusasi hän sen, lisäsi korppujauhoja, munaa ja rosmariinia ja paistoi pyöryköitä illan mezeiksi.

Mutta Paroksella aloitetaan uunikikherneistä.  Niiden lisäksi tarvitaan paljon tilliä, persiljaa ja kevätsipulia sekä minttua, hiukan pähkinöitä tai manteleita tai siemeniä, korppujauhoja tai eilisen leivän kuivahtanutta sydäntä. Tarjolle kasviskastike. Näin se on täydellinen vegaaniateria. Helppo, edullinen ja nopea. Minä paistoin omani uunissa. Sain noin 15 kappaletta.

Pyöryköihin
  • 1 rasia/tölkki kypsiä kikherneitä
  • 1 dl pähkinämurskaa
  • 1 iso sipuli hienonnettuna
  • 1-2 kevätsipulia silputtuna
  • 1 dl tuoretta tai pakastettua tilliä
  • 1 dl tuoretta tai pakastettua persiljaa
  • 1 dl tuoretta (pipar)minttua tai 2 rkl kuivaa
  • 0,5-1 dl korppujauhoja
  • suolaa, pippuria

Valutin kikherneistä liemen (toiseen astiaan) ja survaisin ne soseeksi. Jouduin lisäämään pari tilkkaa lientä, jotta survin toimi. Keräsin kaikki aineet kulhoon korppujauhoja lukuun ottamatta ja vaivasin taikinaa, joka osoittautui hieman kosteaksi. Lisäsin 2 rkl korppujauhoja ja hiukan suolaa ja vaivasin taas, kuten olen kreetalaisten rouvien nähnyt pyörykkätaikinoitaan vaivaavan. Annoin massan seistä sen aikaan kun uuni lämpeni 200 C asteeseen ja pyöräytin sitten massan pulliksi. Litistin niitä hiukan ja asettelin uunipellille. Ne paistuivat vartissa kullanruskeiksi. Vahva tillin tuoksu täytti keittiön!

Näiden viereen kuuluu kastike, joka voi olla jugurttia, creme fraichea, majoneesia, tsatsikia, smetanaa tms.  Jos haluat vegaanisen, valmista vaikka tomaattisalsa tai käytä valmista hapanimelää chilikastiketta, kuten minä tein. Huomasin myös etikkaisten makujen raikastavan pullia oikein sopivasti. Kurkkurelish sopii varmasti, hillosipulit, etikkakurkut..

Tomaattisalsa:

Ota 2-3 oikein kypsää tomaattia, tee niihin viilto ja purista neste kulhoon,  kuutioi tomaatin malto ja lisää se, pilko hiukan valkosipulia, lisää  hiukan persiljaa, suolaa ja balsamicoa, loraus oliiviöljyä ja sekoita.  Anna makujen tasaantua sen aikaa kun pyörykät kypsyvät.

 

Viime maanantaina oli Kathará Devtéra, puhdas maanantai, jolloin ruokavalio oli siivottu puhtaaksi lihasta ja maitotuotteista. Kala kuuluu silloin olennaisena osana tarjottaviin, samoin muut merelliset herkut, laganaleipä, mätitahnat, lupiniat, keltaiset isot lituskat herneet, etikkaiset vihannekset, lämpimät salaatit, juomana viiniä, ouzoa, rakia. Keittiössä seisomista vältetään ja mieluummin mennään ulos niityille ottamaan vastaan kevättä, grillataan meren elukoita ja lennätetään leijoja.

Paasto tarkoittaa pidättäytymistä selkärankaisista elämistä peräisin olevista tuotteista. Ei siis kanaa, ei munaa, ei lammasta, vuohta, ei juustoja, ei nautaa, sikaa, ei siipikarjaa, mutta kalaa, mustekaloja, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, pähkinöitä, etanoita ja muita kuorellisia, ja kaiken saa valmistaa runsaassa oliiviöljyssä. Tavernoissakin tapaa olla ylimääräinen paastoruokien lista.

Meidän pohjoiseurooppalaiset esi-isämme myivät kuivatut turskat tänne Välimeren paastoaville kansoille,  turska kun vähärasvaisina suolattuna kapakalana säilyi hyvin. Silli oli paljon hankalampi vientituote, se piti säilöä tynnyreihin, jotka hajosivat, kun niitä vieritettiin laivaan ja laivasta pois.

Paasto päättyy pääsiäiseen, jonne on 46 päivän matka. Viimeinen viikko, piinaviikko, tai megáli evdomada, ollaan vielä niukemmalla ravinnolla, varsinkin pitkäperjantai. Mutta pääsiäislauantaina piina päättyy ja alkaa ylösnousemuksen riemu, puolita öin istutaan ruokapöytään ja aletaan nauttia kaikkea sitä mikä oli rajoitettua. Ai, miten hyvältä se silloin maistuukaan!

 

Sitten kun haluat tulla Kreetalle opettelemaan kreetlaisen keittiön herkkuja, osallistu  silloin Lazy Day-päivään Vamosissa! Emme vietä päivää tunkkaisessa keittiössä vaan ulkona joko suurten tammien alla tai sitten kesäkeittiössä vanhassa raunioituneessa oliviipuristamossa.  Viikon matkoillakin on sivujuonteena aina tutustuminen kreetalaiseen keittiöön.

Jos sinulla ei vielä ole kreetalaista keittokirjaa, löydät sen täältä. Siitä tuli juuri kolmas painos, kansi on nyt raikas ja värikäs kuin kreetalainen kevät!

Maasta ja puusta 16-20.10.2019

Neljän päivän tiivis kurssi luovuuden parissa! Voit tulla Kreetalle miten mielit,  vaikka jo aikaisemmin, tai voit viipyä pidempään. Annamme kyllä vinkkejä majoittumisesta.

 

Käytämme ja työstämme paikallisen luonnon materiaaleja luovasti ja innostavasti, uutta kokeillen, kokien ja oppien!

Valmistamme ympäröivän luonnon materiaaleista kransseja, jotka kestävät kotioloissakin.  Työstämme Kreetan savesta kranssiin koristeita jotka poltamme ns. primitiivipoltolla. Veistämme ruokokynät, joilla piirrämme käyttäen itse valmistamaamme saksanpähkinämustetta. Valmistamme myös piirroshiiliä ja kokeilemme nokipainantaa. Teemme retkiä lähikyliin ja vierailemme museoissa. Nautimme loistavaa kreetalaista ruokaa ja sukellamme Merjan kreetalaisiin tarinoihin

Palaat kotiin ideavarasto ja matkalaukku pullollaan..

Ohjaajina VMT, tietokirjailija, matkailuyrittäjä Merja Tuominen-Gialitaki ja Luovien toimintojen AMK-sosionomi, taiteen perusopettaja, ammatillinen opettaja ja keraamikko Päivi Peltola. Paikkana Vamosin perinnekylä Kreetalla (Fabrika Farm ja lisäksi lähiseudun kylät).

16.10. keskiviikkona: Nouto Hanian kentältä, majoittuminen, tulolounas

  • tutustutaan toisiimme ja farmiin sekä kurssin ohjelmaan
  • kerätään materiaalia kransseihin, musteeseen ja piirroshiiliin
  • kauppa- ja kyläkierros, yhteinen omakustanteinen illallinen

17.10. torstaina

  • omatoimiaamiainen (farmin pihan yrteistä voi keittää aamuteen)
  • keitämme musteen ja valmistamme ruokokynät ja saventyöstövälineet
  • muotoilemme kransseihin punasavikoristeita, aiheet vaikka mytologiasta, Kreetan luonnosta jne.
  • omakustanteinen lounas farmilla, n. 10 €
  • iltapäivällä kaupunkiretki, museokäynti ja lopuksi omakustanteinen illallinen

18.10. perjantai

  • aamiainen omatoimisesti (kylän leipomo tarjoaa hyviä piiraita..)
  • piirtelemme itsetehdyllä musteella ja pullotamme loput kotiinviemisiksi,
  • poltamme primitiivipolttona savityöt, kiilotamme niitä ja siinä samalla valmistamme piirroshiiliä
  • syömme lounaan farmilla (n. 10 €) ja teemme
  • iltaretken Gavalohorin kylään, käymme kylämuseossa ja syömme illallisen kylän kahvila-tavernassa

19.10. Lauantaina

  • omatoimiaamiainen (pihan kanoilta saa munia..)
  • puretaan uunin anti ja
  • kasataan kranssit
  • ja kokeillaan nokipainantaa
  • luonnostellaan hiilellä/musteella ympäröivää luontoa, ja rauhoitutaan
  • kootaan töistämme näyttely ja reflektoidaan kurssin antia ja kokemuksia
  • päättäjäisillallinen Blumosifissä

20.10. Sunnuntaina

  • omatoimiaamiainen
  • lentokentälle

Kurssilaisilla mukana

  • kamera
  • luonnoslehtiöt ja muistiinpanojen tekemiseen kynät
  • puukot
  • pihdit

Voit tulla Kreetalle pidemmäksikin aikaa ja osallistua sen aikana ohjelmaamme. Autamme lisämajoituksen löytämisessä jos tarpeen.

Tarjoamaamme matkapakettiin sisältyy

  • ohjelman mukaiset kuljetukset Hanian lentokentältä lomakohteeseen ja takaisin
  • kaikki muut yhteiskuljetukset
  • tervetulotilaisuus
  • opastukset, opaspalvelut ja opetus sekä opetusmateriaalit
  • iltaretket
  • tulolounas ja lähtöillallinen
  • osallistujaminimi on 8 henkeä
  • majoitus

Matkapakettiin EI sisälly

  • lentoja. Ne voi ostaa vaikkapa Norwegianilta tai Finnairilta. Edestakaisen lipun hinta vaihtelee myyntipäivän ja varaustilanteen mukaan. Lennot kannattaa ostaa niin nopeasti kuin mahdollista, hinnat tapaavat nousta mitä lähempänä lentopäivä on …
  • matkavakuutuksia, mutta suosittelemme niiden ottamista aina.
  • aamiaisia

Majoitusmuoto määrittää matkan hinnan 

Majoitumme Vamosin kylän vierastaloissa. Ne ovat joko uusia, varta vasten maaseutumatkailua varten rakennettuja tai sitten vanhasta kauniisti uudistettuja. Kahta samanlaista vierastaloa ei ole, jokaisessa on oma viehätyksensä ja ne sijaitsevat eri puolilla kylää. Voit tutustua tarjontaan tästä. (Tässä on vain muutama, näitä on paljon lisää). Huomaat varmaan, että talot ovat huoneistoja. Isommissa on kaksi kerrosta, kummassakin oma makuuhuone ja kylpyhuone. Pienemmissä on yksi makuuhuone. Voit varata itsellesi joko jaetun huoneen tai oman huoneen tai pienen huoneiston. Oleskelutilat, keittiö ja terassit ovat yhteisiä. Katso lisää sivulta https://kreetanmaku.fi/category/majoitukset/

HUOM! Voit ehdottaa MATKAvarausta tehdessäsi itseäsi miellyttävää huoneistoa, mutta vahvistamme HUONEvarauksen vasta kun HUONEvarausten kokonaistilanne on selvillä, mikä tarkoittaa noin viikkoa ennen matkaa. Joka tapauksessa lupaamme, että saat sen mistä maksat. Siis jos varaat oman huoneen, saat sen, mutta et välttämättä juuri siitä talosta, josta pyysit.

Huom! Kaikissa majoitustiloissa on aamiaisen valmistamiseen soveltuva keittiö.

Matkapaketin hinta riippuu siitä, mitä valitset

  • jos jakaa makuuhuoneen (tuntemansa henkilön kanssa), silloin hinta on 495 €/hlö €. Silloin huoneiston toiseen makuuhuoneeseen saattaa myös tulla 1-2 matkalaista.
  • Kun varaat oman huoneen, on hinta 515 €/hlö. Huoneiston toiseen makuuhuoneeseen tulee 1-2 matkalaista.
  • Kun varaa pienen huoneiston kokonaan omaan käyttöön, silloin hinta on 575 €.
  • Kun esim. pariskunta jakaa pienen huoneiston, on hinta 495 €/hlö.

Majoitusta  ja ohjelmaa koskevat yhteydenotot merja@kreetanmaku.fi

Kiinnostuitko? Toimi  näin:
  • kysy onko tilaa ja kerro montako olisi tulossa.
  • kun vahvistamme mukaantulon, voit varata lennot. Huomaa, että mitä aikaisemmin ne varaat, sitä edullisemmin ne saat.
  • laitamme sinulle varausmaksulaskun ja sen maksettuasi varauksesi on voimassa
  • Kerro myös meille, millä lennolla saavut.
  • Olemme vastassa keskiviikon Norwegianin lentoa
  • Nyt voit jäädä odottelemaan matkan alkamista! Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla ja seuraa meitä vaikka facebookissa Kreetan Maku. Löydät ajankohtaista tietoa, vinkkejä ym.
  • Noin paria viikkoa ennen matkaa laitamme sinulle postia. Saat tarkempia ohjeita tulevasta viikostasi sekä tiedot matkan maksamisesta.
  • Voit ottaa meihin yhteyttä kun sinua askarruttaa jokin matkaasi liittyvä asia.
  • Vinkki. Voit saapua Kreetalle jo aiemmin ja majoittua vaikka Platanaikseen, Haniaan, Kalivesiin, Almiridaan tms. ja saapua Vamosiin kun tämä matka alkaa! Myös Vamosiin voi tulla ja majoittua jo aiemmin.
  • Tutustu Kreetaan lukemalla blogejamme
  • lue vielä https://kreetanmaku.fi/matkat-yleista/
  • www.kreetankirjat.fi tarjoaa matkalukemista
  • Kreetan maku Oy on matkatoimisto ja kuuluu valmismatkarekisteriin no 161/17/Mj

Kirjoittamisen iloa aarteiden saarella

Kirjoittamisen iloa aarteiden saarella –  vapaudu kirjoittamisen lukoista ja rakastu kirjoittamiseen! 

2.-10.10.2019

Kurssi sisältää paljon kirjoittamisen harjoituksia NLP-menetelmiä hyödyntäen sekä seikkailuja ja ihanaa ruokaa Kreetan saarella elämysopas Merja Tuominen-Gialitakin johdolla.

Voit tulla kurssille työstämään omaa tekstiäsi tai verryttelemään kirjoittajan taitojasi. Kurssi on Vamosin kylällä ja koulutustilat sijaitsevat idyllisellä maatilalla.

TULOPÄIVÄ 02.10.2019

  • Tuloateria valmiina lautasella huoneistoissa odottamassa, sillä monet ovat matkustaneet koko yön.
  • Kokoontuminen illansuussa farmilla, tulo-info virvokkeineen, orientoituminen paikkaan. Luento ja tehtävä. Kävelemme kylän läpi tavernaan, jossa

TOINEN PÄIVÄ, 3.10.2019

  • aamiainen klo 8.30-10 tavernassa, josta omatoiminen siirtyminen kokoustilaan farmille
  • miten aloitan kirjoittajan päivän hyvin?   Kirjoittamisen lukot ja miten pääsen niistä yli? Yhteinen omakustanteinen lounas. Tunteet kirjoittamisen takana ja mitä niille voisi tehdä? Mikä minua estää kirjoittamasta tai kirjoittamasta eri tavalla kuin ennen?
  • iltaretki oliivitarhaan, jonka päätteeksi nousemme ylös vuorille paimenten luokse illalliselle

KOLMAS PÄIVÄ, 4.10.2019

  • aamiainen tavernassa
  • rajoittavat uskomukset kirjoittamisen esteenä. Kirjoitusharjoitus ja sen purku.
  • lounas farmilla
  • kävelykirjoittamista. Kuljetus lähikylään (rantakylään sään salliessa), jossa harjoitustehtävä ja sen purku, pulahdus mereen ja lopuksi illallinen kylän tavernassa.

NELJÄS PÄIVÄ, 5.10.2019

  • aamiainen
  • Mistä iloa ja innostusta, kun kirjoittaminen tökkii? Mistä aikaa kirjoittamiseen? Lähdetään retkelle Argirúpoliin ottamaan asiasta selvää. Harjoituksia. Neitsyeiden lähde, lyhyt kävely, lounas, Ajía Dynamin dynaamiset lähteet ja kahvit kyläkahvilassa. Harjoitus. Paluu Vamosiin.

VIIDES PÄIVÄ, 6.10. sunnuntai, vapaapäivä.

  • Rannat ja lähikylät odottavat tai voit suunnata ostoksille kulttuurikaupunki Haniaan. Merjalta voit kysyä etukäteen loistavia vinkkejä paikoista, jonne matkailija ei tavallisesti löydä!

KUUDES PÄIVÄ, 7.10.2019

  • aamiainen
  • Kirjoitusharjoitus Vamosin kylällä.
  • omakustanteinen lounas.
  • Harjoituksen purku ja asiaa kirjoittamisesta. Illalla syödään yhdessä Vamosin tavernassa.
  • SEITSEMÄS PÄIVÄ, 8.10.2019
  • aamiainen
  • Yhteenveto viikosta.
  • Yhteinen lähtöjuhla, aloitetaan valmistelut hyvissä ajoin porukalla ja viritetään tilan ulkouuniin tulet, tehdään piirakoita ja ruokaa yhdessä, syödään ja juhlitaan.

KAHDEKSAS PÄIVÄ, 9.10.2019

  • aamiainen
  • paluukuljetus kentälle, bai-bai!

Hinta määräytyy majoitusvaihtoehdon mukaan. Osallistujat majoittuvat vierastaloissa, joissa 2-3 makuuhuonetta, keittiönurkka-oleskelutila, kylpyhuoneet, terassit tai parvekkeet. Vierastalot sijaitsevat joko farmilla (koulutuspaikka) tai kylässä, max. n. 1 kilometrin etäisyydellä farmista.

Majoitusvaihtoehdot ja kurssimaksut:

– Kaksi henkilöä / makuuhuone isommassa huoneistossa 1205€ / henkilö
– Yksi henkilö / makuuhuone isommassa huoneistossa 1275€ / henkilö
– Yksi henkilö pienessä huoneistossa (yksi makuuhuone, jossa parisänky) 1380€ / henkilö
– Pariskunta pienessä huoneistossa (yksi makuuhuone, jossa parisänky) 1240€ / henkilö

Kurssimaksuun sisältyy:

– Kirjoittajakurssi
– Lentokenttäkuljetukset Hania-Vamos-Hania
– Majoitus
– Aamiaiset
– Tulopäivän lounas
– 5 illallista, joista osa retkien ja iltaohjelmien yhteydessä (omakustanteiset ruokajuomat)
– 3 retkeä
– Läksiäisjuhla

Huomioitavaa

Suosittelemme Norwegianin aamulentoa klo 7.05 Helsingistä. Se laskeutuu klo 11 ja olemme sitä vastassa. Muista noutamisista sovitaan erikseen.

Jokainen ostaa ja varaa omat lentonsa sekä mahdolliset jatkokuljetukset kotimaassa. Me järjestämme lentokenttäkuljetukset. Voit niin halutessasi tulla saarelle jo aiemmin ja ilmestyä Vamosiin vasta kun kurssi alkaa. Tai voit jäädä saarelle vielä muutamaksi päiväksi. Meiltä saa vinkkejä!

Tulopäivän lounasta lukuun ottamatta lounaat (n. 10 €) eivät sisälly kurssimaksuun.

Ilmoittautuminen

Koulutukseen otetaan 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssimaksu laskutetaan kahdessa erässä.

Ensimmäinen erä laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen ja toinen erä noin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Merkitse ilmoittautumisen yhteydessä lisätietokenttään toivomasi majoitusvaihtoehto, jonka perusteella kurssimaksusi määräytyy.

Ilmoittaudu Terhi terhi@metsaanmeni.fi, kysy 050 5829623

Virallinen matkanjärjestäjä on Kreetan Maku Oy