fbpx

Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /home/satakuul/kreetanmaku/wp-content/themes/mollie/archive.php on line 28

Eilen vielä rotkossa oli tie…

Kreetaa on kohdannut luonnonkastastrofi. Kaksi erillistä myrskyä, ensimmäinen parin päivän myrskyinen rankkasade sattui ystävänpäivän aikoihin ja toinen kymmenen päivää myöhemmin, 23-24. helmikuuta. Saarella surraan viittä menehtynyttä.

Muutaman päivän ajan on alkanut saapua raportteja tapahtuneista vahingoista, kokonaiskuvaa tuskin on kellään vielä. Selvää kuitenkin on, että länsipää, Kíssamon ja Plataniáan kuntien infrastruktuuri on kohdannut hävityksen, jollaista saaren miesmuisti ei tunne. Suuret myrskyt ja rankkasateet syntyvät merellä saaren länsipuolella ja siitä ne matkaavat tavallisimmin itään. Nyt saatiin sekä länsi- että pohjoismyrskyjä. Mittausten mukaan (meteo.gr) Plataniaksessa satoi ensimmäisen myrskyn aikana noin 400 mm ja jälkimmäisen Okeanis-myrskyn aikana 496 mm. Lähes metri siis kymmenessä päivässä. Jälkimmäisen myrskyn aikana satoi Hanissa noin puoli metriä ja se on noin 40 % vuotuisesta vesimäärästä.  Askífun tasangolla on tässä kuussa satanut jo toista metriä vettä. Onneksi tällaiset myrskyt ovat harvinaisia, seuraavan yhtä tuhoisan odotetaan tapahtuvan vasta 50 vuoden päästä…

Soitin tuttaville ja kysyin millaisia kokemuksia heillä on. Yhteistyökumppanimme Vamosin Nikos Frantzeskakis sanoi, että kylässä on kaikki ok. Ei vahinkoja. Asunnot ovat kunnossa ja runsaan kuukauden päästä aletaan olla valmiita vastaanottamaan matkailijoita. Myös Plataniáan yläkylä ja House Kastri ovat selvinneet hyvin, ongelmat ovat alavammilla alueilla jokien varsilla.

Nikos kuitenkin ihmetteli uutta ilmiötä. Vuorilta alas on virrannut ”himarrea”, kovaa vauhtia syöksyviä veden, kivien ja mudan täyttämiä virtoja paikoissa, joissa ei koskaan aikaisemmin ole vettä virrannut, ja lähteitä on puhjennut outoihin paikkoihin. Maaperä on niin märkää, ettei se enää vedä. Mutta muutama tuulinen ja aurinkoinen päivä kuivattaa kyllä, sillä maaperä on karstia, jolla on tapana hotkaista vesi. Vámosin koulu oli eilen keskviikkona ensimmäistä päivää auki myrskyn jälkeen. Koulubussit eivät pääse kaikkiin kyliin, sillä teitä on poikki. Suruna oli myös yhden naapurikylän miehen menehtyminen. Virta oli vienyt jokea ylittäneen miehen ja auton. Auto löytyi joen pohjasta, mies noin kuuden kilometrin päästä alavirtaan. Lola kertoi tunteneensa miehen ja tämän tyttäret, jotka ovat olleet hänen oppilaitaan.

Plataniáan kylässä vanhan tien silta Kerítisjoen yli on sortunut. Väliaikaiseksi sillaksi asennetaan parhaillaan sotilaskäyttöön tarkoitettua siltaa, jotta yhteydet saadaan toimimaan. Ylempänä Alikianóossa saman joen yli menevä, muistaakseni neljän kaaren silta, lensi palasiksi veden voimasta (näkyy Ilta-Sanomien videolla). Se oli juuri korjattu ja on seissyt paikallaan jo 111 vuotta. Alikianóosta rannikolle vievä Patelarinkin kapulasilta on sortunut. Furnésin ja Skinésin välinen silta on myös romahtanut, mutta liikenne on jo palautunut kyseiselle tieosuudelle, tosin autoilijoita kehotetaan ylimääräiseen varovaisuuteen. Ylempänä olevassa Lákkin kylässä on tyhjennetty muutama talo sen jälkeen kun kaksi taloa sortui pari päivää sitten. Karanúun, Orthúniin, Hliaróon ja Meskláan ovat yhteydet poikki.

Vettynyt maa on valunut alas rinteitä monin paikoin. Sähköt ovat olleet poikki muutamilta alueilta, sillä puita kaatunut linjoille ja tolpat ovat luistaneet rinteitä alas. Sähkölaitos kertoo, että satakunta tolppaa on uusittava. Puhelin ei toimi ellei ole sähköä. Myös vesijohdot ovat paikoin hajonneet, kun maa liikkuu. Plataniáan pormestarin mukaan 30 % kunnan tieverkosta tarvitsee korjausta. Vapaaehtoisia on kaikkialla auttamassa pulaan joutuneita. Päätien varrella oli useita maanvieremiä jo ensimmäisen myrskyn jälkeen, nyt niitä on tullut lisää, viimeksi eilen. Paikallinen pilapiirtäjä naureskelee, että Plataniáan ja Súdan välille on avattu laivaväylä, sillä moottoritie oli täynnä vettä ja liikenne oli katkaistuna Súdasta länteen.

Ensimmäisen myrskyn, Hióni-myrskyn, jälkeen viranomaiset kertoivat että 400 km teitä on uusittava.  Kymmenkunta siltaa on rikkounut tai kadonnut, osa niistä tärkeillä väylillä. Kurtaliotikon rotkon kautta kulkeva tie Réthimnosta Plakiáan on katkennut monesta kohtaa. Plakiáan ja etelärannikolle kuljetaan nyt Kotsifún rotkon kautta. Hóra Sfakíonissa auton kokoisia kiviä vieri alas mäntyjen kera satamakioskin päälle. Kukaan ei vahingoittunut. Teméniassa ensimmäisen myrskyn aikaan kylän pappi oli palaamassa työtehtävistä puolen yön jälkeen, kun kuuli autoonsa sisälle kummaa jylinää. Hän pysäytti auton ja muutaman sekunnin kuluttua edessä ollut tie oli täyttynyt kivivyörystä. Tie Paleóhoraan on suljettu Kakópetron kohdalla. Paleá Rúmata, joka sijaitsee kattilan pohjalla ja jossa normaalistikin sataa puolta enemmän kuin Haniassa, on kärsinyt mittavia tuhoja. Sen ja Vukolién välisellä alueella olevissa yläkylissä saatetaan muutama rakennus tyhjentää. Sirilístä etelään vievä silta on poikki eikä Derékseenkään pääse. Joen varrella oleva kylä on kärsinyt pahoin. Tavronítisjoen ylittävä silta on sentään vielä ehjä.

Tällaista tuhoa eivät aikakirjat ja miesmuisti tunne. Ilmasto muuttuu ja Kreeta on saanut tänä talvena vettä enemmän kuin vuosikymmeniin. Uskon, että tämä katastrofi jää erityisesti niiden mieleen, jotka ovat unohtaneet luonnon voiman. Taloja on rakennettu luvattomasti isojen ja pienten vesiväylien päälle, liian jyrkille rinteille, ei ole piitattu viranomaismääräyksistä, rahan puutteessa on oikaistu monta mutkaa eikä ole uskottu, ettei vesijättömaalle kannata rakentaa.

Kohta alkavana sesonkina kannattaa ottaa rauhallisesti ja antaa paikallisille tukea. He tekevät parhaansa vaurioiden korjaamiseksi ja näyttää siltä, että yhteishenki on vahva: tästäkin selvitään. Hanian seutu sai jo hätäapuna 10 miljoonaa paikkojen siivoamiseksi. Sillä ei vielä uutta rakenneta, mutta toivomme varmasti kaikki, että uutta rakentaessa muistetaan nämä veden antamat opetukset.

Kreetan Maku aloittaa matkailukauden 31.3. Majoituksemme ovat kunnossa ja mitä retkiin tulee, niin toteutamme ne mahdollisuuksien mukaan.

https://www.chaniapost.eu/2019/02/26/photos-the-bridge-of-platanias-collapsed-major-damages-in-the-venetian-harbor/

https://flashnews.gr/post/381646/pithanh-ekkenwsh-spitiwn-se-xwria-toy-dhmoy-platania-logw-kathizhshs-fwto

https://flashnews.gr/post/381706/efialtiko-binteo-bombardismeno-topio-to-panemorfo-koyrtaliwtiko-faraggi-toy-rethymnoy

Karnevaalikausi alkaa nyt!

 

Apokries  eli  irti lihasta….

 

Eiliset uutiset Kreetalta kertovat kovasta edellispäiväisestä talvimyrskystä. Vettä on tullut niin paljon, että läntisellä Kreetalla moottoritie on suljettu. Siltojen alikuluissa on paljon vettä, vesi on kuljettanut kaatuneita puita tielle ja pudottanut kiviä ja muutamassa kohtaa on vuorenkylki valahtanut tielle.  Länsi-Kreetalle on julistettu hätätila. Sortuneita teitä, viljelmiä veden alla. Viranomaiset sanovat, että tuskin tällä viikolla saadaan edes päätietä raivattua auki. Tällaisia katastrofeja aiheuttaa ilmastonmuutos.

 

Mutta asiaan. Paastonaika häämöttää horisontissa, mutta sitä ennen juhlitaan seuraavat kolme viikkoa!

Nyt ensi sunnuntaista se alkaa, kolmen viikon karnevaali. Sitä odottavat erityisesti lapset. Kaupat pullistelevat karnevaaliasuja ja äidit ja mummit tuunaavat niitä. Prinsessoja, rosvoja, perhosia, keijuja, draculoita, videopelien sankareita liikkuu kaduilla ja pyörii kodeissa. Päiväkodit ja koulut viettävät ainakin yhden päivän juhlien.

Aikuisemmat juhlivat iltaisin, pukeutuminen karnevaaliasuun on suotavaa ja kaikkialla järjestetään teemajuhlia sekä perheille että isoille. Jotkut ovat jo aloittaneet!

Vamosin nurkalla oleva Kaina juhlii ihan omalla tavallaan, siinä kylässä nuoret miehet pukeutuvat kameleiksi ja härnäävät kahviloihin asettautuneita kyläläisiä ja vieraita.

Kolmen karnevaaliviikon päättää viimeisenä sunnuntaina monissa kaupungeissa järjestettävä karnevaalikulkue. Kreetan komein on Rethimnossa, mutta moni isompi kylä järjestää oman ilottelunsa. Seurat, yhdistykset, kaveriporukat, työpaikat aloittavat esiintymisensä, pukujensa, koreografian ja musiikin suunnittelun jo kuukausia ennen. Rethimnon hotellit on buukattu jo ensi vuodeksikin ja lennot ja laivavuorot saarelle ovat tupaten täynnä. Kreikan suurin karnevaali järjestetään Patrassa.

Kolme viikon juhlinta tyhjentää ruokakomerot herkuista, jottei paastotessa tulisi kiusausta. Toisena karnevaaliviikkona syödään lihat pois ja kolmantena juustot ja maitotuotteet. Mutta eivät kaikki paastoa…

Paastokin voi olla herkuttelua, ja se taito Kreetalla osataan.

Ensi kerralla annan reseptejä…

 

22.-29.9. Elämäsi laulu 2019

Lupaus on suuri, mutta Heikki ja Tuija osaavat opettaa sinullekin laulun tekemisen taidon. Tiedän, sillä olen itse sen ihmeen kokenut jo kaksi kertaa enkä kummallakaan kerralla uskonut onnistuvani, sillä minulla ei olut pienintäkään hajua mistä sen kirjoittaisin. Niin se vain tuli. Ja hauskaa meillä kaikilla oli koko viikon!

Tulopäivänä tutustutaan toisiimme, haihdutetaan mystikka biisinkirjoituksen päältä, tutustutaan hiukan Vamosiin ja mennäään porukalla syömään. Ja syödään hyvin.

Seuraavana aamuna aloitetaan. Käydään aamiaisella. Ryhmiydytään tai sitten ei, aloitetaan, kuunnellaan millaisia ideoita muilla on ja kerrotaan omammekin, jos se jo on olemassa. Ellei ole, etsitään. Kirjoitetaan. Syödään lounas farmilla. Jatketaan pieneissä tai isommissa ryhmissä. Jos haluttaa, voi lähteä kirjoittamaan vaikka rannalle. Tehdään jotain kivaa illalla. Ja syödään yhdessä, siitä ei laista kukaan.

Näin jatketaan koko viikko, mutta järjestetään sellaista väliohjelmaa, joka herättää luovuutta ja ideoita. On hienoa seurata mitä kaikkea meistä löytyy ja miten jokainen puhkeaa kukkaan viikon aikana.

Ohjelmassa iltaretki kaupunkiin, joko Haniaan tai Rethimnoon.  Teemme kävelyretken ja päätämme sen uimarannalle ja sen jälkeen tavernaan. Jonain iltana viemme teidät joko tähtiin (!) tai paimenten luo tai jonnekin muualle, mistä aukeaa näköaloja. Yhden illan vietämme farmin amfiteatterissa paikalliset muusikot ilonamme. Viimeisenä iltapäivänä järjestämme itsellemme matinean ja sen jälkeen juhlimme. Lopuksi pakataan laukut ja niihin omat värssyt ja biisit tuliaisina.  Kumma juttu on se, miten jokainen tuntee ylittäneensä itsensä, saaneensa aikaan jotain joka on enemmän kuin uskoikaan.

Kun innostut niin tässä hinnat. Ne vaihtelevat sen mukaan millaisen majoituksen valitset.  Katso tästä linkistä Vamosin tarjontaa.

Majoittuminen tapahtuu siis huoneistoissa, joita on ympäri kylää. Huoneistoja saattaa olla useampia samassa rakennuksessa tai sitten vain yksi. Huoneistoihin kuuluu 1-3 makuuhuonetta, 1-2 kylppäriä, 1-3 parvekketta/terassia/verantaa tms., jaettu keittiö ja oleskelutilat.  Jos valitset jaetun huoneen, saat huonekaverin. Muissa makuuhuoneissa majoittuu 1-2 muuta ryhmän jäsentä. Oma huone tarkoittaa omaa huonetta isommassa huoneistossa, useimmiten 1-2 muuta ryhmäläistä majoittuu samaan huoneistoon.

Oma huoneisto on nk. pieni huoneisto, jossa on yksi makuuhuone ja siinä parivuode. Lisäksi huoneistossa on oma kylppäri, parveke tai terassi, pieni keittiö ja oleskelutila. Tällaiseen pieneen huoneistoon voi myös majoittua pariskunta.

Hinnat :

– 1320 €/hlö kun valitset jaetun huoneen, samaan huoneistoon saattaa tulla 1-2 muutakin kurssilaista

– 1430 €/hlö jos valitset oman huoneen, samaan huoneistoon saattaa tulla 1-2 muutakin kurssilaista

– 1520 €/hlö jos valitse oman pienen huoneiston

– 1430 €/hlö jos jakaa pienen huoneiston matkaseuralaisen kanssa, huom ! parisänky

Jos haluat jäädä pidemmäksi aikaa tai tulla jo aiemmin

– lisäviikko pienessä huoneistossa 350 € saattaa edellyttää huoneiston vaihtoa

– lisävuorokausi Vamosissa 50 €. Saattaa edellyttää huoneiston vaihtoa.

– Lisäviikko, kun isossa huoneistossa 2 henkeä, á 280 €

Hinnat sisältävät

    • majoittuminen valintasi mukaan
    • lentokenttäkuljetukset Hanian kentältä/kentälle saapumispäivän aamuna,
    • kaikki retket
    • ohjelman mukaiset ateriat (aamiaiset, tuloateria, ilta-ateriat, lähtöjuhla)
    • illallinen ja illanvietto farmilla musiikin kera
    • kokoustilat
    • matinea

Hintaan ei sisälly

  • lentoja Haniaan, toivomme teidän olevan Hanian kentällä sunnuntaina aamupäivällä (Norwegian ja Finnair saapuvat noin klo 10.00) jolloin olemme teitä odottelemassa kentällä
  • matkavakuutuksia, suosittelemme kaikille vakuutuksen hankkimista

Kysy lisää 

vamos@heikkisalo.com, kun sinulla on kysymyksiä koskien mukaan pääsyä tai kurssin sisältöä

info @kreetanmaku.fi , kun ihmettelet muita asioita, kuten majoitusta, ruokailuja, retkiä, kuljetuksia ym.

Kiinnostuitko? Toimi  näin:

  • kysy onko tilaa ja kerro montako olisi tulossa.
  • kun  vahvistamme varauksen, saat varausmaksun, ja voit varata lennot. Huomaa, että mitä aikaisemmin ne varaat, sitä edullisemmin ne saat.
  • kerro meille, millä lennolla saavut.
  • Olemme vastassa aamulentoja.
  • Nyt voit jäädä odottelemaan matkan alkamista!
  • Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla ja seuraa meitä vaikka facebookissa Kreetan Maku. Löydät ajankohtaista tietoa, vinkkejä ym.
  • Noin paria viikkoa ennen matkaa laitamme sinulle postia. Saat tarkempia ohjeita tulevasta viikostasi.
  • Varauslaskun saat viimeistään kesäkuussa, kun varauksesi vahvistetaan. Loppulaskun eräpäivä on syyskuussa, noin pari viikkoa ennen matkaasi.
  • Voit ottaa meihin yhteyttä kun sinua askarruttaa jokin matkaasi liittyvä asia.
  • Vinkki: voit saapua Kreetalle jo aiemmin ja majoittua vaikka Plataniakseen, Haniaan, Kalívesiin, Almirídaan tms. ja saapua Vámosiin kun tämä matka alkaa! Myös Vámosiin voi tulla ja majoittua jo aiemmin. Tai voit ottaa vaikka jatkoviikon…
  • Tutustu Kreetaan lukemalla blogejamme
  • lue vielä https://kreetanmaku.fi/matkat-yleista/
  • www.kreetankirjat.fi tarjoaa matkalukemista
  • Kreetan maku Oy on matkatoimisto ja kuuluu valmismatkarekisteriin no 161/17/Mj

      

 

 

 

 

Kreetan makea menneisyys Candylandina

Opaskirjan teko on edennyt. Reitit, kaikkiaan 14, ovat valmiina, samoin hakemistot. Ne on oikoluettu, kartat tehty ja kuvat valittu. Paraikaa askartelen saaren historian parissa ja siitäkin on jo suurin osa valmiina.

Kirjahyllyni pursuaa kohta nejänkymmenen vuoden aikana hankittuja Kreetan opaskirjoja. Ne tuntuvat  toistavan samoja myyttejä ja tarinoita, lainaavat niitä toinen toisiltaan ja parantelevat hiukan. Kun harvoin löydän jotain muuta kuin tuttua ympäripyöreää jargonia, riemastun. Tykkään kaivautua pintaa syvemmälle, etsiä asioita, joita muut eivät joko ymmärrä tai viitsi etsiä. Näillä kaivauksillani pysähdyin taas kerran ihmettelemään saaren sokerihistoriaa.

Luin Adam Hopkinsin mainiota kirjaa ´Crete, its past, present and people´ vuodelta 1977. Olin tehnyt sen sivulle joskus 80-luvulla merkinnän arabivalloituksen kohdalle  ”qand = arabiaa = sokeriruoko”. Saraseenit, siis merirosvoilusta toimeentulonsa hankkineet, Cordobasta ulospaiskatut käsityöläiset, olivat ensin yrittäneet asettua Alexandriaan, jossa sokeriruoko mainiosti viihtyy. Heidät kuitenkin karkotettiin sieltäkin ja he päättivät ottaa haltuunsa Kreetan, jonka tunsivat jo aikaisemmilta ryöstöretkiltään. He ottivat saarta haltuunsa ilmeisesti pala palalta alkaen vuodesta 824. Makeaan makuun miellyttyään he lienevät perustaneet pieniä sokeriruokoviljelmiä saaren rannikoille paikkoihin, joissa oli makeaa vettä, siis jokisuistoihin. Sokeri oli arvokas kauppatavara, harvinainen, ja siihen suhtauduttiin kuin lääkkeeseen. Sen uskottiin parantavan monia sairauksia ja siihen olivat mieltyneet myös haaremien naiset. Varsinaista luksustavaraa siis, joka takasi hyvät voitot.

Kaivoin esiin kirjahyllystäni Helena Hallenberigin ja Irmeli Perhon kirjoittaman kirjan Ruokakulttuuri islamin maissa, kun muistin sen aiemmin herättäneen minussa kysymyksiä. Kirja kertoi muslimien osanneen 800-luvulla eristää sokeria mahlasta, jota sokeriruo´osta saatiin. Kidesokeria valmistaneita sokeritehtaita perustettiin mm. Egyptiin ja Sisiliaan. ” Sana sokeriruoko tulee moniin kieliin arabiasta, sillä arabian ruokoa tarkoittava sana qana siirtyi englantiin (cane) ja ranaskaan (canne). Sana sokeri on tullut useimpiin Euroopan kieliin sanskritin sanasta sarkara arabian (sukkar) kautta.  Lainasana on myös kandisokeri, sillä persian qand tarkoitti palasokeria, ja siitä saatiin ruskean suurikiteisen ruokosokerin nimi moniin kieliin: ranskan candi, italian (zucchero) candi(to), espanjan azúcar cande ja saksan Kandis.”

Kirjoittaessani kirjaani Viisaan syömisen lähteillä – kreetalaisen keittiön salaisuudet, olin törmännyt monesta lähteestä peräisin olleisiin tiedon fragmentteihin, joissa viitattiin Kreetan menneisyyteen sokerinvalmistuskeskuksena. En oikein tahtonut noita lähteitä uskoa, varsinkaan kun kreikkalaiset lähteet vaikenevat asiasta ja väittävät, että saaren venetsialainen nimi Candia on johdettu arabialaisaikaisesta sanasta Handaka.  Venetsialaisethan ostivat saaren vuonna 1204.  Olin myös törmännyt keskiaikaiseen runoon, jonka ristiretkiin osallistunut Matthew Paris oli kirjoittanut. Siinä hän kuvaa purjehdusmatkaa Kreetan rannikolla seuraavasti:

Then saileth we forthe on our right hand,
And come to the Ile of Candy land.
And cite ther was not ferr us fra,
That men callen Cananea: And fifty mile that cite fro,
Is another that hight Retimo.
And from thennes milez fifty,
is the chef cite of alle Candy,
And Candy the cite men calles,
A faire town, and stron of valles.
there groeth alle the Malvesy,
That men have in Christianity.
Matthew Paris, (kuollut 1259) Jerusalem Expedition.

Vapaasti käännettynä: Sitten me purjehdimme oikealle, ja tulimme Sokerisaarelle (Candy Land), eikä ollut kaukana se paikka, jota kutsutaan Haniaksi. Ja siitä viidenkymmenen (meri)mailin päässä on toinen kaupunki jonka nimi on Retimo, ja siitä viisikymmentä on pääpaikka nimeltä Candy. Candyksi sitä kutsutaan, ihan hieno kaupunki, siellä kasvaa kaikki malvasia(viini), joka kristikunnassa on.

Tuon runon Candy siis on sama kuin Candia, joka taas oli Iraklion ja koko saaren nimi venetsialaiseen aikaan. Sokeriin se siis viittaa.

Kun vuonna 2011 olin ostanut yllämainitun islamin ruokakulttuurista kertovan kirjan, olin myös ottanut yhteyttä Hallenbergiin ja kysynyt häneltä, oliko mahdollista, että Kreetalla on ollut makea menneisyys. Hän vastasi laittamalla linkin sokeriteollisuuden historiasta kertovaan kirjaan (J. H. Galloway, The Sugar Cane Industry: An Historical Geography from Its Origins to 1914). Se kertoo sokeriteollisuuden alkaneen 700 – 800-luvulla Välimeren saarilla, erityisesti Kyproksella ja Kreetalla. Sokeriteollisuus sai uutta potkua venetsialaisten saavuttua. Nämä tehostivat viljelyä käyttämällä runsaasti orjatyövoimaa, ts. useimmiten sotavankeja. Sokerikauppa kukoisti aina noin vuoteen 1570 saakka, jonka jälkeen se kuihtui lähes kokonaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden kuluessa. Syynä oli halpa Brasiliasta saatu sokeri. Siellä ruoko kasvoi täyteen mittaansa ja työvoima oli halvempaa.

Jäin sitten miettimään miten tämä Candyland-menneisyys näkyy saarella. Pastelli-makeiset, ne pähkinätangot, joissa on hunajaa ja kandeerattua sokeria, nougat-tangot, kandeeratut hedelmät, joita edelleenkin valmistetaan,  ne nyt ainakin ovat jälkiä menneisyydestä. Ja Dansukker pakkaa edelleenkin pieniin laatikoihin Kandisukkeria, ruskeaa isokiteistä sokeria. Kandisukker oli muuten kuningas Vaasan perheessä riitojen aihe, isä kirjoitti tyttärelleen kirjeen, jossa pyysi tätä välttämään sokerin syöntiä. Tuohon aikaan sokeria pidettiin lääkkeenä ja terveystuotteena, joten kuningas oli tässä asiassa toisinajattelija.

Minua kuitenkin ihmetytti se, että sokeriruoko tuntuu tyystin kadonneen niin Kreetalta kuin pohjoisemmastakin Kreikkaa, jossa sitä viljeltiin vielä 1960-luvulla. Jos sitä kerran on joskus viljelty, luulisi siitä nyt edes jokunen karkulainen löytyvän. Tunnen sokeriruo´on hyvin Egyptin-vuosiltani, olen pureskellut sitä, juonut sen mehua, asunut sokeriruokopellon vierellä.

Entäs nyt? Kertoisimmeko saaren matkailuviranomaisille, että saarella on mahtava menneisyys Candylandina, olisi varmaan aika elvyttää se! Lapset tykkäisivät, jos lomasaaren nimi olisikin Karkkisaari, sokeriteollisuus tykkäisi vielä enemmän, ja matkailuväki voisi alkaa rakentaa uutta brändiä. Saaren vientituotteet oliiviöljy ja viini saavat karkit rinnalleen! Varsinainen terveystuote!

Jos kiinnosut enemmän Kreetasta, niin käy pienessä kirjapuodissani.

Siellä on tarjolla sekä Kreetalainen keittokirja

että tarinoita eletystä elämästä nimeltä Pyhät pässit ja muita faabeleita.

Opaskirja Kreetasta on työn alla, valmistunee kevään aikana.

 

Esaun rokkaa vai linssikeittoa?

Keittiön pöydällä on muutaman päivän lojunut pari kreikankielistä kirjaa, Septuaginta ja Aglaia Kremézin Sintages kai istories gia mageires me anisihies/Reseptejä ja tarinoita rauhattomille kokeille. Olen etsinyt Septuagintasta (se on kreikankielinen Vanha Testamentti) kohdan, jossa Esau myy esikoisoikeutensa Jaakobille lautasellisesta rokkaa (vanha käännös). Uudempi suomenkielinen käännös puhuu papukeitosta, mutta kreikankielinen mainitsee sanan φακου, linssit. ”Sitten Jaakob antoi hänelle leipää ja papukeittoa, ja Esau söi ja joi, nousi ja meni tiehensä”. (I. Moos.25:27-34)

Linssit ovat olleet ihmisravintoa jo 11 000 vuotta Lähi-Idässä. Pavut saapuivat Eurooppaan vasta viitisen sataa vuotta sitten Kolumbuksen löytöretkien myötä Uudesta Maailmasta.  Linssillä on tosin Suomen kielessä monta muutakin nimeä, mm. virvilä, kylvövirvilä ja rokkalinssi. Hm. Härkäpapu ja kikherne ovat nekin olleet Välimeren kansojen ravintoa jo ainakin 8000 vuotta.

Kremézi kertoo kirjassaan palkokasvien keskeisestä merkityksestä roomalaisessa keittiössä. Hän manitsee, että roomalaisilla oli sanonta, jonka mukaan viisaan viisaus tulee esiin silloin, kun pitää maustaa linssisoppa. Kohtuus on viisautta. Palkokasvit olivat niin tavallista ruokaa, että niiden mukaan on nimetty kolme suurta roomalaista sukua. Lentulliukset ovat saaneet nimensä linsseistä (lentils), Fabius härkäpavusta (Vicia faba) ja Cicero tietenkin kikherneestä, cicer.

Linssisoppaa

Keitin tammikuun kunniaksi linssikeittoa kunnon kreetalaisen reseptin mukaan, sen saman, joka on aina koonnut meidän perheemme yhteen. Se oli lasten suosikki, jota valmistettiin ainakin joka toinen viikko. Kun muutimme Suomeen, oli toisella tyttärelläni tapana koulun jälkeen tuoda kavereitaan meille linssikeitolle. Kreetalle jäänyt lasten isä ihmettelee vieläkin, miten me kehtaamme sunnuntairuuaksi laittaa linssikeittoa, paastopäivänähän sitä syödään! Hänen maailmassaan se tarkoittaa keskiviikkoa tai perjantaita. Sunnuntaina kuuluu olla lihaa pöydässä.

Pussissa oli 400 grammaa kuorellisia ruskeanvihreitä linssejä. Vain kuorelliset käyvät tähän keittoon, eivät siis punaiset tai keltaiset, sillä ne on kuorittu. Huuhtelin linssit, kiehautin ja kaadoin keitinveden pois. Teen tämän nykyään vähentääkseni huonosti imeytyvän raudan määrää ja säästääkseni vatsaani.

Pilkoin kattilan pohjalle pari sipulia karkeiksi paloiksi ja haudutin niitä reippaassa määrässä öljyä. Se tekee niistä sulavampia ja muistan miten kälyni Anna tapasi sanoa, että linssisopan ja muidenkin papuruokien onnistuminen riippuu öljyn määrästä.

Kun sipulit olivat juuri ja juuri kuullottuneet, laskin lämpöä ja lisäsin tomaattimurskan. Annoin tomaatin ja sipulin tutustua toinen toisiinsa muutaman minuutin ajan ennen kuin lisäsin vettä, jolla oli jo huuhdellut tomaattimurskapurkin ja oliiviöljymitan. Kun neste kiehui, lisäsin porkkanat, laakerinlehdet ja ison valkosipulin kynnen sekä linssit. Kun kattilassa oli hyvä meno, sammutin lämmön, painoin kannen päälle ja ´unohdin´ kattilan hellalle noin puoleksi tunniksi.  Kun palasin, oli neste imeytynyt hyvin. Lisäsin kupillisen vettä, sekoitin ja suolasin keiton.

Kreetalaisilla on tapana terävöittää makua lisäämällä joko lautaselle tai kattilaan tilkka punaviinietikkaa. Minulle riittää 1-2 rkl tähän määrään. Viinietikalla on monia hyviä terveysvaikutuksia ja sen happamuus on tässä hyvä lisä.  Jos haluat vaihtelua linssikeittoon, lisää joukkoon reilusti tuoksuvaa vastahakattua tilliä! Koko keittiösi tuoksuu kesälle. Tai laita valkosipulin sijaan kattilaan pitkä nauha mehukasta appelsiininkuorta. Leikkaa se vaikka perunakuorimaveitsellä ohuelti, ei valkoista maltoa mukaan.

Näistä saat ison kattilallisen höyryävää keittoa 4-6 hengelle kylmänä talvipäivänä

  • 400 g linssejä, huudellaan ja annetaan liota vartin tai enemmän, lyhentää kypsymisiaikaa
  • 2 sipulia
  • 1-3 dl tomaattimurskaa
  • porkkana tikkuina tai lantteina
  • ½ dl oliiviöljyä
  • laakerinlehtiä
  • valkosipulia
  • suolaa
  • punaviinietikkaa
  • vettä

Kreetalaiset syövät keiton usein niin, että lohkaisevat kunnon palan fetaa keskelle keittoa. Toiset nauttivat sen leivän tai ohrakorpun kera. Jos ei tarvitse miettiä painorajoituksia, voit ihan hyvin paahtaa leipää ja kastaa sitä lautaselle, jossa on hyvää oliiviöljyä ja paljon silputtua tilliä tai valkosipulia.

Tämä ei ole vähähiilarinen ruoka (100 grammassa liottamattomia linssejä on peräti 45 g hiilareita), mutta kun siitäkin määrästä tulee kolme lautasellista, voisin arvioida, että yhdessä kunnon lautasellisessa keittoa on noin 15 – 20 hiilaria. Ja siinä valkoisessa leivässä niitä on lisää, jos sitä paahdat!

Jos haluat keitostasi enemmän Esaun aikaisen, jätä pois tomaatti, korvaa sipuli purjolla ja mausta jeeralla, roomankuminalla. Keitto on vegaani, siinä ei ole gluteenia, se on maidoton, siinä on paljon kasviproteiineja ja se näine ominaisuuksineen keikkuu aivan nykyisen terveellisen kasvisruokabuumin aallonharjalla.

Kirjoittamisen iloa aarteiden saarella – vapaudu kirjoittamisen lukoista

Kurssi sisältää paljon kirjoittamisen harjoituksia NLP-menetelmiä hyödyntäen sekä seikkailuja, elämyksiä ja ihanaa ruokaa.

Voit tulla kurssille työstämään omaa tekstiäsi tai verryttelemään kirjoittajan taitojasi. Kurssi on Vamosin kylällä ja koulutustilat sijaitsevat idyllisellä maatilalla.

TULOPÄIVÄ 02.10.2018

  • Tuloateria valmiina lautasella huoneistoissa odottamassa, sillä monet ovat matkustaneet koko yön
  • Kokoontuminen illansuussa farmilla, tulo-info virvokkeineen, orientoituminen paikkaan ja viikkoon, lyhyt luento ja tehtävä
  • Kävelemme kylän läpi tavernaan, jossa syömme illallisen

TOINEN PÄIVÄ, 3.10.

  • aamiainen klo 8.30-10 tavernassa, josta omatoiminen siirtyminen kokoustilaan farmille
  • miten aloitan kirjoittajan päivän hyvin?   Kirjoittamisen lukot ja miten pääsen niistä yli?
  • Yhteinen omakustanteinen lounas
  • Tunteet kirjoittamisen takana ja mitä niille voisi tehdä? Mikä minua estää kirjoittamasta tai kirjoittamasta eri tavalla kuin ennen?
  • iltaretki oliivitarhaan, jonka päätteeksi nousemme ylös vuorille paimenten luokse illalliselle

KOLMAS PÄIVÄ, 4.10.

  • aamiainen tavernassa
  • rajoittavat uskomukset kirjoittamisen esteenä. Kirjoitusharjoitus ja sen purku
  • lounas farmilla
  • kävelykirjoittamista: kuljetus lähikylään (rantakylään sään salliessa), jossa harjoitustehtävä ja sen purku, pulahdus mereen ja lopuksi illallinen kylän tavernassa

NELJÄS PÄIVÄ, 5.10.

  • aamiainen
  • Mistä iloa ja innostusta, kun kirjoittaminen tökkii? Mistä aikaa kirjoittamiseen? Lähdetään retkelle Argirúpoliin ottamaan asiasta selvää. Harjoituksia. Neitsyeiden lähde, lyhyt kävely, lounas, Ajia Dynamin dynaamiset lähteet ja kahvit kyläkahvilassa. Harjoitus. Paluu Vamosiin

VIIDES PÄIVÄ, 6.10. sunnuntai, vapaapäivä.

  • Rannat ja lähikylät odottavat tai voit suunnata ostoksille kulttuurikaupunki Haniaan. Merjalta voit kysyä etukäteen loistavia vinkkejä paikoista, jonne matkailija ei tavallisesti löydä!

KUUDES PÄIVÄ, 7.10.

  • aamiainen
  • kirjoitusharjoitus Vamosin kylällä
  • omakustanteinen lounas
  • harjoituksen purku ja asiaa kirjoittamisesta. Illalla syödään yhdessä Vamosin tavernassa

 

  • SEITSEMÄS PÄIVÄ, 8.10.
  • aamiainen
  • yhteenveto viikosta
  • yhteinen lähtöjuhla, aloitetaan valmistelut hyvissä ajoin porukalla ja viritetään tilan ulkouuniin tulet, tehdään piirakoita ja ruokaa yhdessä, syödään ja juhlitaan

KAHDEKSAS PÄIVÄ, 9.10.

  • aamiainen
  • paluukuljetus kentälle, bai-bai!

 

MAJOITUSVAIHTOEHDOT JA KURSSIMAKSUT

Hinta määräytyy majoitusvaihtoehdon mukaan. Osallistujat majoittuvat vierastaloissa, joissa 2-3 makuuhuonetta, keittiönurkkaus ja oleskelutila, kylpyhuoneet, terassit ja/tai parvekkeet. Vierastalot sijaitsevat joko farmilla (koulutuspaikka) tai kylässä, max. n. 1 kilometrin etäisyydellä farmista. Katso tästä majoitusvaihtoehtoja! 

 

Majoitusvaihtoehdot ja kurssimaksut:

– Kaksi henkilöä / makuuhuone isommassa huoneistossa 1205€ / henkilö
– Yksi henkilö / makuuhuone isommassa huoneistossa 1275€ / henkilö
– Yksi henkilö pienessä huoneistossa (yksi makuuhuone, jossa parisänky) 1380€ / henkilö
– Pariskunta pienessä huoneistossa (yksi makuuhuone, jossa parisänky) 1240€ / henkilö

 

Kurssimaksuun sisältyy:

– kirjoittajakurssi
– lentokenttäkuljetukset Hania-Vamos-Hania
– majoitus
– aamiaiset
– lulopäivän lounas
– 5 illallista, joista osa retkien ja iltaohjelmien yhteydessä (omakustanteiset ruokajuomat)
– 3 retkeä
– läksiäisjuhla

Huomioitavaa

Suosittelemme Norwegianin aamulentoa klo 7.05 Helsingistä Haniaan. Se laskeutuu klo 11 ja olemme sitä vastassa. Muista noutamisista sovitaan erikseen.

Jokainen ostaa ja varaa omat lentonsa sekä mahdolliset jatkokuljetukset kotimaassa. Me järjestämme lentokenttäkuljetukset. Voit niin halutessasi tulla saarelle jo aiemmin ja ilmestyä Vamosiin vasta kun kurssi alkaa. Tai voit jäädä saarelle vielä muutamaksi päiväksi. Meiltä saa vinkkejä!

Tulopäivän lounasta lukuun ottamatta lounaat eivät sisälly kurssimaksuun.

Ilmoittautuminen

Koulutukseen otetaan 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu Terhi terhi@metsaanmeni.fi, kysy 050 5829623

Virallinen matkanjärjestäjä on Kreetan Maku Oy

 

Lue vielä nämä!

Matkat – Yleistä

 

Kyläreissuja pyhimysten luo

 

Tulevaa Kreetan länsipään opaskirjaa varten olen koonnut juhlakalenteria, siis sellaista, jossa on paitsi kreetalaiset juhlapyhät, myös tärkeimmät panijírit. Nehän ovat pyhimysjuhlia, siis pyhimyksen nimipäiviä. Nimipäiville ovat kaikki tervetulleita. Ei tarvitse olla uskovainen tai harras kirkossa kävijä, ei suinkaan, uteliaisuus riittää. Näitä pyhimysjuhlia on ympäri vuoden, onhan nimipäiviäkin. Eivätkä pelkästään pyhimykset juhli, vaan ne kaikki, jotka ovat saaneet nimensä kyseisen pyhimyksen mukaan. Kreetalaiset tuntevatkin pyhimyksensä hyvin ja siis nimipäivänsä myös. Syntymäpäiviä ei ole tapana juhlia, vain nimipäiviä. Ortodoksinen kirkko osaa näissä nimipäiväjärjestelyissä olla hyvin maanläheinen, vai mitä sanot seuraavasta: maaliskuun 25. päivä juhlitaan Neitsyt Marian ilmestystä. Maria siis sai tietää olevansa raskaana. Siitä on yhdeksän kuukautta jouluun. Maaliskuisena Marian-päivänä viettävät nimipäiviään naimattomat Mariat. Naineiden Marioiden nimipäivä on elokuun 15. päivä.

Helmikuussa, 40 päivää joulusta, vietetään Jeesuksen kirkottamisen juhlaa, ypapantia. Vastasyntynyt siis vietiin temppeliin siunattavaksi. Tämän tapauksen muistoa juhlitaan Kreetalla mielenkiintoisessa paikassa, jossa ovat päällekkäisinä kerrostumina sekä kivikautiset uskomukset että mytologia että ortodoksisuus, kaikki tiiviisti yhteen kietoutuneina.

Paikka on Arkudiotissan eli Karhuttaren luola Akrotírin niemimaalla Guverneton luostarin naapurissa. Luolassa on vanhastaan palvottu Artemis-jumalatarta, jonka tiedettiin huolehtivan metsästäjistä, villieläimistä, luonnosta ja kuun kierrosta. Näin myös naisen kierrot, raskaus ja synnyttäminen kuuluivat Artemille. Yksi luolan stalagmiiteista muistuttaa suurta karhua, yhtä Artemiin ilmenemismuodoista, onhan karhua pidetty hyvänä lapsiaan puolustavana äitinä. Kreikkalaisessa mytologiassa karhut suojelivat vastasyntynyttä Zeus-lasta. Tästä ne palkittiin ja niistä tuli Ursa Major ja Ursa Minor taivaalle eli iso ja pieni otava. Arkudiotissan luolan suuaukolla olevassa kirkossa Jeesus-lapsen kirkottaminen on siis päivän teemana 2. helmikuuta. Joskus vielä menen mukaan!

Panijírit vetävät minua puoleensa siksi, että jaksan edelleenkin hämmästellä kuinka hienoihin paikkoihin kirkkoja on rakennettu. Niitä on rotkoissa, kallionkielekkeillä, luolissa, tasapainoilemassa kahden kiven päällä, vuorten huipuilla, lähteiden nurkalla, ruusutiheikköjen suojassa, meren rannoilla, oudosti kasvavien plataanien alla, tammimetsiköissä…Niiden rakentamisen eteen on nähty vaivaa. Ne kertovat historiaa. Niitä kannattaa opetella lukemaan. Jos noista ajoista ei meille ole muuta konkreettista jäänyt kuin nuo kirkot, niin miksemme raottaisi niiden ovia ja samalla kurkkaisi menneisyyteen, sinne josta tulemme?

Olen ihmetellyt miksi Kalivesin lähialueilla on tavallista tiheämmässä Johannes Teologin kirkkoja, siis hänen, joka kirjoitti ilmestyskirjan Patmoksen saarella. Vasta menneenä syksynä sain vinkin: niiden tiheyteen vaikutti se, että Kalivesin yläpuolisilla kukkuloilla Apterassa sijaitseva luostari toimi Patmoksen luostarin alaisuudessa. Se  oli alueen tärkein uskonnollinen keskus eikä siis ihme, että uusia lähelle nousseita kirkkoja pyhitettiin omalle hyvin tunnetulle Johannekselle.

Kalívesin kylän entisillä takamailla on myös yllättävän monta Johannes Rigologosin kirkkoa. Kukas hän sitten on? Rigologos, Vapisija, on Johannes Kastaja, jonka ruumis tarinan mukaan jäi vapisemaan mestauksen jälkeen. Tästä vedettiin se johtopäätös, että Johannes voisikin auttaa kaikkia niitä, jotka vapisevat malarian kourissa kovassa kuumeessa. Niin näitä kirkkoja löytyy kylistä, joissa malariaepidemioita esiintyi säännöllisesti. Johannes Rigologos seuraa aikaansa ja suojelee nykyään myös Parkinsoniin sairastuneita.

Kun ennen aikaan ei tauteihin ollut kummoisiakaan parannuskeinoja, ymmärtää hyvin, että kulkutaudit olivat pelättyjä ja kaikki mahdollinen apu otettiin vastaan. Lääkelaatikko ja annostelulusikka kourassa kuvattua Pyhää Panteleimonia on myös huudettu avuksi moneen vaivaan, sen kertoo jo pyhimyksen nimikin (pan+eleimon=kaikki kulkutaudit). Ja sitten Haralambos! Hänelle pystytettiin kirkkoja aina ruttoepidemioiden jälkeen, Haralambos kun suojelee siltä. Hänen tulisi varmaan päivittää osaamisensa, rutto kun on kovasti harvinaistunut.

Korjaus: sain kommentin, jonka mukaan pan+eleimon ei olekaan kaikki kulkutaudit, vaan kaikki siunaus! Ja minä kun olen harahaoppia levittänyt ainakin 20 vuotta. Pyydän anteeksi. Aina pitää tarkistaa, sen tässä oppi! Kiitos korjauksesta, Jukka Jauhiainen!

Mitäs sanot, alkaako pienten kirkkojen kutsu houkuttaa?

Surín tarha

Surín tarha,  noin 400 luomupuuta, 27 puuta kummeille

Lajike: tsunati ja hontroelia ja koroneiki, korjataan viimeistään vuodenvaihteessa

Öljyssä on  tuoreen oliivin terävä maku, paljon lehtivihreää ja loppupäässä pippurisuutta. Öljyn maku pehmenee noin kolmessa kuukaudessa korjuusta.