KREETA TOISESSA MAAILMANSODASSA 

Alla on tiivistelmä siitä mitä Kreetalla tapahtui toisen maailmansodan aikaan, vuosina 41-45. Näiden tapahtumien pohjalta järjestämme myös retkiä Kreetalla, päiväretkiä tai useamman päivän retkiä, aivan kuinka haluat !

Lisää retkistä täältä !

LÄHTÖASETELMAT

Kreikka monien muiden valtioiden tavoin halusi pysyä liittoutumattomana eikä sen takia ensin sallinut liittoutuneiden joukkoja alueelleen 1940. Sen aikaisen diktatuurihallituksen pääministerinä toimi Ioannis Metaxas, joka ei kuitenkaan ollut natsimielinen vaikkakin jyrkän kommunistivastainen.

Hitlerilläkään ei ollut aluksi mainittavaa kiinnostusta itäisen Välimeren valtatasapainoon vaan kohdisti kaiken tarmonsa jo loppuvuodesta 1940 tulevaan operaatio Barbarossan valmisteluihin.

Mussolinin epäonnistuttua Kreikan valloitusretkessä Albanian rintamalla syksyllä 1940, Hitlerin täytyi puuttua tilanteeseen säilyttääkseen akselivaltojen ja Mussolinin kasvot ja hän päätti pikaisesti valloittaa Jugoslavian ja Kreikan totutulla salamasotataktiikalla saavuttaakseen täyden hegemonian Balkanin alueella. Saksallahan oli jo joukkoja Romaniassa sekä Bulgarian hallituksen tuki. Alueen suurin strateginen merkitys oli Ploestin öljykentät Romaniassa, joista Saksa oli erittäin riippuvainen. Lisäksi Balkanin hallitseminen takaisi turvallisen lounaisrintaman tulevalle hyökkäykselle Neuvostoliittoon.

Saksan aikeiden selvittyä (englantilaisten onnistuttua murtamaan Enigma-salakoodauskieli) Kreikan hallitus myöntyi liittoutuneiden joukkojen lähettämiseen Egyptistä Kreikkaan turvaamaan puolustusta tulevaa saksalaishyökkäystä vastaan. Liittoutuneet lähettivät noin 57.000 sotilaan joukot, jotka koostuivat englantilaisista, australialaisista sekä uusiseelantilaisista.

Jugoslavian kukistuttua 6 päivässä Saksan joukot ylittivät Kreikan rajan 6.4.1941 murrettuaan kreikkalaisten ja liittoutuneiden puolustuslinjat ylivoimaisilla panssari- ja lentoaseilla. Yhdessä italialaisten kanssa joukkojen kokonaisvahvuus oli 1,2 miljoona miestä. Kreikkalaisten miesvahvuus oli noin 430.000 sotilasta. Ateena miehitettiin 23.4.1941, jonka jälkeen aloitettiin kuumeiset valmistelut Kreetan valloittamiseksi.

Saksalaisille Kreeta oli tärkeä Pohjois-Afrikan joukkojen huollon kannalta ja toisaalta Ploestin öljykentät olivat Kreetalta liittoutuneiden pommikoneiden ulottuvilla. Lisäksi saksalaisilla oli mahdollisuus kontrolloida Suezin kanavaa, jonka kautta englantilaiset laivasivat öljynsä Arabianlahdelta. Liittoutuneiden argumentit Kreetan puolustamiseksi viimeiseen mieheen olivat päinvastaiset.

Hitler myöntyi vastentahtoisesti kenraali Kurt Studentin suunnitelmaan valloittaa Kreeta ilmasta käyttämällä liitokoneilla laskeutuvia rynnäkköjoukkoja sekä laskuvarjojääkäreitä. Tästä yllätykseen perustuvasta äkkirynnäköstä oli hyviä kokemuksia Narvikista sekä Ebaelista (Belgia), toki huomattavasti pienimuotoisemmista operaatioista. Hitler piti suunnitelmaa erittäin riskialttiina mutta taipui lopulta asettaen ehdoksi että kaikkien voimavarojen piti olla käytössä operaatio Barbarossaa varten 21.6.1941. Kolmen lentokentän (Maleme, Rethimnon ja Iraklion) haltuunoton jälkeen oli kuljetuskoneilla sekä laivoilla määrä tuoda saarelle 14.000 miehen suuruinen vuoristojääkäridivisioona ja aseistusta vahvistukseksi. Käytössä oli noin 500 Junkers Ju 52 kuljetuskonetta sekä noin 70 hinattavaa liitokonetta sekä ilmatukea varten noin 500 pommituskonetta,hävittäjää ja Stukaa. Laskuvarjojääkäreiden sekä rynnäkköjoukkojen vahvuus oli noin 7000 miestä. Italialaisten oli määrä toimittaa laivoja vahvistuksia ja raskaita aseita varten mutta he suhtautuivat vastentahtoisesti yhteistyöhön koska noin puolet sen Välimeren laivastosta oli tuhottu Taranton iskussa 1940 joulukuussa.

Liittoutuneiden puolustus koostui noin 9000 kreetalaisesta erittäin heikosti aseistetusta santarmista ja sotilaasta, sekä noin 32.000 sotilaan vahvuisesta ANZAC-armeijasta, joka oli pääasiassa muodostettu Kreikasta paniikissa evakuoiduista joukoista, joita ei ehditty palauttaa Egyptiin.  Näiden joukkojen aseistus oli myös vaillinainen koostuen lähinnä italialaisilta Afrikassa vallatusta kenttätykistöstä sekä vaihtelevista käsiaseista,  konekivääreistä, muutamasta panssarista ja IT- ja Bofors tykistä sekä kymmeneswtä Whippet ja Matilda panssarista.  Liittoutuneiden johto Kreetalla raportoi että vain noin 10.000 sotilaalla oli asianmukainen varustus eikä ilma-asetta ollut lainkaan. ANZAC-joukkojen komentajaksi nimitettiin Bernard Freiberg (NZ) joka raportoi itäisen Välimeren komentajalle kenraali Wavellille (GBR) sekä myös suoraan Churchillille, jonka mielestä saaren puolustus oli hoidettava ”viimeiseen mieheen”.

TAISTELUT 20.5. – 1.6. 1941

Saksalaiset pommittivat aamupäivisin puolustajien asemia kaikissa kohteissa 7 päivän ajan ennen hyökkäystä tuhotakseen tykistön asemia. Tykistö ja muu materiaali oli kuitenkin taitavasti naamioitu joten tuhot jäivät melko vähäisiksi. Saksalaisten lentotiedustelu raportoi vielä päivää ennen hyökkäystä että saari vaikuttaa autiolta joten merkittävää vastarintaa ei olisi odotettavissa. Saksalaisten arviot puolustavista joukoista liikkuivat 4-10.000 miehessä joiden aseistus ja puolustustahto Manner-Kreikan tapahtumien jälkeen olisi vähäinen.

Hyökkääjien ensimmäinen aalto kohdistui Malemen kentälle ja sitä ympäröivään alueeseen aina Soudan satamaan asti. Saksalaiset eivät saavuttaneet ensimmäisenä päivänä tavoitteitaan minkään kohteen valloittamiseksi, koska puolustajilla oli melko helppo työ tuhota ilmatorjunnalla sekä muulla tykistöllä noin 30 Junkers-52 kuljetuskonetta ja niissä olevat laskuvarjojääkärit. Lisäksi suuri osa laskuvarjojääkäreistä sai surmansa jo ennen laskeutumistaan tai heti maassa yrittäessään selviytyä varjostaan tai etsiessään asekontteja. Teurastus oli silminnäkijöiden mukaan järkyttävä, mutta muutaman tunnin kuluessa saksalaiset onnistuivat varmistamaan Tavronitiksen sillan ja ryhmittäytymään hyökkäystä varten Kukkula 107 rinteille ja huipulle vallatakseen tykistöasemat siinä kuitenkaan onnistumatta. Aamulla 21.5. saksalaisten arvioiden mukaan 800 laskeutuneesta sotilaasta oli täydessä taistelukunnossa  enää 57 jäljellä.

Uusi-Seelantilaisten pataljoonat kärsivät ammusten puutteesta ja tuhotuista puhelinlinjoista sekä sekavasta organisoinnista. Kuva kokonaistilanteesta oli puutteellinen eikä pyydettyä vahvistusta toimitettu joten kukkulaa puolustavat yksiköt päättivät sekasorrossa vetäytyä. Yllättyneet saksalaisyksiköt, jotka olivat valmistautuneet kaiken ratkaisevaan vastahyökkäykseen aamun koittaessa havaitsivat vastustajan poistuneen kukkulalta, jonka he näin saivat haltuunsa ilman taistelua.

Suunnilleen yhtä suurella voimalla saksalaiset laskeutuivat myös ns. vankilalaaksoon kukkula 107 eteläpuolelle. Tappiot olivat vastaavanlaiset vaikka taisteluita ei ensimmäisen taistelun jälkeen käyty vaan hyökkääjät saivat rauhassa ryhmittäytyä vankilan suojaan.

Soudan sataman ympäristöön laskeutuneet liitokoneet ja niiden rynnäkköjoukot tuhottiin melkein viimeiseen mieheen. Liitokoneet laskeutuivat louhikkoiseen kivikkoon ja eloonjääneet jääkärit joko kaatuivat tai vangittiin.

Iltapäivällä toteutettiin toinen hyökkäysaalto Rethimnonin ja Iraklionin lentokenttien ympäristöön. Menestys oli, mikäli mahdollista, vieläkin heikompi; kummassakaan kohteessa joukot eivät päässeet edes lähelle lentokenttää tai kaupungin keskustaa vaan joutuivat vetäytymään ympäröiviin kyliin ja kukkuloille suojaan. Tappiot olivat samanlaatuisia ja vastaavaa luokkaa kuin Malemessa.

Saksalaisten komentokeskuksessa Ateenassa tunnelma oli epätoivoinen mutta kenraali Student päätti käyttää reservinsä ja lennätti ne keskitetysti Malemeen saadakseen edes yhden lentokentän hallintaansa. Vaikka nämä reservitkin kärsivät ankaria tappioita, saatiin lentokentän ja kukkulan tilanne tasapainotettua  21.5. iltaan mennessä. Yöllä uusiseelantilaiset yrittivät vastahyökkäyksellä saada saksalaiset perääntymään, mutta hyökkäyksen aloituksen viivästyttyä ei tavoitetta saavutettu yön aikana vaan hyökkääjät joutuivat päivän valjettua ilmahyökkäysten armoille ja joutuivat vetäytymään itään kohti Plataniasta.

Saksalaisten suunnitelma oli tuoda vahvistuksia meritse. Oman kaluston puuttuessa ja italialaisten kieltäydyttyä lisätappioiden pelossa, takavarikoitiin 4 pientä kreikkalaista kauppalaivaa ja 20  ’kaikia’ eli pieniä puisia moottoripurjehtijoita, jotka oli tarkoitettu saarten välisiin tavarakuljetuksiin. Brittiläiset sotalaivat tuhosivat armadan kokonaisuudessaan yön pimeydessä. Noin 3000 saksalaissotilaasta hukkui kuin ihmeen kaupalla vain 372, loput saatiin pelastettua seuraavana aamuna lentoveneillä ja pienaluksilla Luftwaffen suojatessa operaatiota.

Seuraavana päivänä brittiläiset havaitsivat toisen saattueen matkalla Iraklioniin. Syöksypommittajat hyökkäsivät Brittiläisten laivojen kimppuun jonka tuloksena upotettiin tai vaurioitettiin 2 taistelulaivaa, 4 risteilijää ja useita hävittäjiä. Brittien Välimeren laivasto oli kärsinyt murskaavat menetykset.

Taistelujen 3. päivänä saksalaisten painostus Malemen alueella johti lisävetäytymiseen rantaa pitkin itään kohti Haniaa. Vankilalaaksosta saksalaisjoukot yrittivät nousta kukkuloille kohti Galataksen kylää, jossa käytiin äärimmäisen verisiä taisteluita kolmen päivän ajan. Kaupunki vaihtoi 4 kertaa omistajaa 23-25.5.  ennen kuin liittoutuneiden joukot joutuivat antamaan periksi ankarien tappioiden ja ammusongelman takia. Näissä dramaattisissa taisteluissa siviileillä ja jopa naisilla sekä lapsilla oli merkittävä osa.

Sekä Rethymnonissa sekä Iraklionissa saksalaiset eivät koko taistelun aikana pystyneet miehittämään sen paremmin lentokenttiä kuin kaupunkejakaan, vaikka antautumista yritettiin määräämällä ilmavoimat tuhoamaan Iraklionin kaupunki kokonaisuudessaan.

VETÄYTYMINEN

Jatkuvien ilmaiskujen, materiaalipulan ja jatkuvien taistelujen uuvuttamat ANZAC-joukot joutuivat vetäytymään Haniasta Galataksen taistelujen jälkeen 27- 28.5. ja joukot päätettiin evakuoida saarelta. Iraklionista pystyttiin evakuoimaan laivoilla 3467 miestä, joista noin 700 sai surmansa ilmavoimien pommituksissa. Sen sijaan Haniassa ja Rethymnonissa olevien joukkojen käskettiin marssia etelärannikon Hora Sfakionin kalastajakylään, josta brittilaivasto noutaisi ne Egyptiin.

Noin 50 kilometrin marssi saaren poikki oli raastava kokemus. Ilman ruokaa ja vettä, usein jopa ilman jalkineita saappaiden hajottua kivisillä poluilla, noin 17.000 miestä raahusti öiseen aikaan kohti etelää. Päivisin jatkuvat ilmaiskut pakottivat joukot piiloutumaan. Ensimmäiset laivat saapuivat 28.5. mutta evakuointi kesti 3 päivää koska laivat pystyivät turvallisesti seilaamaan vain yöaikaan. Joukot odottivat maastossa Imbroksen rotkon suulla vuoroaan kunnes 30.5. ilmoitettiin että viimeinen laiva turvaan Egyptiin on lähtenyt. Laivat pääsivät turvallisesti määränpäähänsä koska ilmapommitukset olivat laantuneet saksalaisten siirtäessä mahdollisimman paljon kalustoa Saksaan operaation Barbarossaa varten.

Noin 12.000 rannalle jäänyttä sotilasta sai valita sotavankeuden tai vuorille karkaamisen väliltä. Arviolta 1000 valitsi karkaamisen ja loput kävelivät takaisin Haniaan sotavankileirille. Siviiliväestö sekä luostarit suojelivat karanneita joista suuri osa  siirrettiin asteittain etelärannikolta pienaluksilla Egyptiin mutta useat valitsivat liittymisen partisaanijoukkoihin ja englantilaisten vakoiluorganisaatioon (SOE – Special Operations Executive)

VASTARINTA JA AGENTIT

Kreetalaisten vastarinta oli ainutlaatuista siinäkin mielessä että se alkoi spontaanisti välittömästi laskuvarjojen ilmestyessä taivaalle.  Saksalaisten sotapropaganda antoi ymmärtää että saarelaiset tulisivat suhtautumaan myönteisesti tai ainakin neutraalisti miehitykseen. Tosiasiassa kreetalaisten ikiaikainen motto on ollut ’Vapaus tai kuolema’ jota on aina sovellettu valloittajia vastaan eikä kreetalaisella miehellä ole mitään arvokkaampaa kuin oma ja perheen kunnia.  Historijoitsijat ja filhelleenit Saksassa muistuttivat sodanjohtajia asiasta mutta ilman tulosta.

Kyläpäälliköt kokosivat nopeasti satojen miesten joukot lähialueelta. Liittoutuneet eivät ymmärtäneet aseistaa näitä siviilejä joten he joutuivat käyttämään ikivanhoja Turkin vallan aikaisia pyssyjä, suuri osa käytti aseenaan hakkuja, lapioita, veitsiä yms. Alikianoksen alueen kylistä kootut joukot hyökkäsivät Vankilalaaksoon laskeutuneiden saksalaisten selustaan aiheuttaen tappioita ja sekaannusta. Siviilit surmasivat useita eksyneitä ja puissa hihnoistaan riippuvia jääkäreitä. Saaliiksi saadulla saksalaisten aseilla oli suuri merkitys vastarinnalle.

Turhautuneet saksalaiset ryhtyivät heti taistelujen laannuttua ankariin kostotoimenpiteisiin kyliä vastaan polttamalla niitä ja teloittamalla kaikki miehet. Huhujen levitessä saksalaisten   toimenpiteistä, kylien miehet pakenivat nopeasti vuorille liittyäkseen organisoituihin partisaaniosastoihin (Andartes), joista sodan edetessä kasvoi vaikuttava noin 10.000 miehen voimavara joka jatkoi saksalaisten kiusaamista ja sabotaasia sodan loppuun asti. Siviilien suojelemat partisaanit piileskelivät vuoristojen luolissa ja tuhosivat armotta heitä etsimään lähetettyjä saksalaispartioita.

Jo syksyllä 1941 britit lähettivät ensimmäiset SOE agentit saarelle.  He eivät olleet kokeneita sotilaita tai vakoojia vaan tehtävään valjastettiin ennemminkin klassisia romanttisia seikkailijoita, jotka pystyisivät innovatiiviseen toimintaan saaren vastarintajoukkojen kanssa ja kykenivät asumaan luolissa ja lumisilla vuorilla pakoillen saksalaispartioita. He myös pääsääntöisesti puhuivat kreikkaa.

Agenttien ensisijaisena tarkoituksena oli organisoida vuorille jääneiden sotilaiden evakuoiminen etelärannikon kautta ja lisäksi lähettää tietoa saksalaisten joukkojen ja materiaalin siirroista Pohjois-Afrikkaan. Agentit liittyivät nopeasti myös sabotaasitoimintaan tuhoten yhteistyössä partisaanien kanssa lentokoneita, polttoainevarastoja, varikoita jne. Yhteistoiminta huipentui huhtikuussa 1944 ’Festung Kreta’n komentajan kenraali Heinrich Kreipen yltiöpäiseen kaappauksen virka-autoineen virka-asuntonsa läheltä ja evakuointiin kahden viikon seikkailun jälkeen etelärannikolta Egyptiin ja sotavankeuteen. Operaatioon osallistunut William Moss kirjoitti kaappauksesta best-seller kirjan (Ill met by moonlight) josta tehtiin myös elokuva 1955.

Saksalaiset rankaisivat armottomasti sissien ja englantilaisagenttien suojeluun ja muonittamiseen osallistuneita kyliä tuhoamalla ne täydellisesti lähinnä Sfakian alueella. Yhteensä lasketaan noin 4000 siviilin saaneen surmansa teloituksissa. Andartesien toiminta sodan aikana on tärkeä osa Kreetan itsetuntoa joka ilmenee mm. musiikissa ja kreetalaisessa mielenlaadussa.

LOPPUNÄYTÖS

Syksyllä 1944 saksalaiset alkoivat asteittain keskittää vielä saarella olevat noin 10.000 sotilasta Hanian kaupunkiin. Joukoilla oli vielä runsaasti aseistusta ja muonaa joten niiden ei tarvinnut antautua ennen kuin 8 toukokuuta 1945. Joukot riisuttiin aseista 23.5. jonka jälkeen englantilaiset suojelivat niitä kreetalaisilta. Sotavangit ’salakuljetettiin’ asteittain noin neljän kuukauden aikana Soudan satamasta Manner-Kreikkaan ja Lähi-Itään sotavankeuteen  kostonhaluisten kreetalaisten mieliharmiksi.

 

 

Lazy Day ja Lazy Evening eli miten hyvää ruokaa tehdään

Olen levittänyt pöydän eteesi! Tule!

Saat

  • lomasi tähti hetken
  • hilpeitä tuokioita kattilan ääressä ilman dieettinipotusta
  • uusia ystäviä, ideoita ja vinkkejä herkulliseen ruokaan
  • nipun reseptejä, joilla voit yllättää kotiväkesi
  • rentoutumista ja yhteisöllisyyden kokemista 
  • lounaan valmistamista ja syömistä mukavassa seurassa
  • kokonaisen padallisen infoa kreetalaisesta elämästä ja kulttuurista 
  • tarinan oliivipuusta ja sen vuodenkierrosta sekä bisneksestä sen ympärillä 
  • sinusta tulee oliiviöljyjen asiantuntija ja opit maistamalla erottamaan hyvän huonosta 
  • pääset kurkkaamaan kreetalaiseen elämään ja sieluun
  • saat kokea sydämestä lähtevää aitoa vieraanvaraisuutta, sitä josta kreetalaiset ovat kuuluja
  • vaikka olisit käynyt saarella 30 kertaa, opit paljon uutta
  • saattaa olla, että Vamos tekee sinuun unohtumattoman vaikutuksen

Ilmoittaudu ajoissa, mukaan mahtuu vain 8-14 henkeä kerrallaan! 

Keväisin ja syksyisin Lazy Day alkaa kello 10 ja päättyy noin kello 16. Olemme pääasiassa ulkona tai osittain katetuissa tiloissa, lattiat joko maapohjaisia tai katettuja. Varustamme jokaisen osallistujan esiliinalla.

Kuumaan vuodenaikaan Lazy Day siirtyy iltaan ja saa nimekseen Lazy Evening. Ohjelma on sama kuin päivällä, mutta alkaa vasta kello 17.

Valmistamme yhdessä kolme lämmintä ruokaa, piiraita ja joukon alkupaloja, syömme rauhallisen lounaan/illallisen ja opettelemme oliiviöljyjen makuja.  Kaikki lähiruokaa ja aitoja kreetalaisia reseptejä.  Ruokajuomina viiniä ja vettä, lapsille virvokkeita. Otamme myös huomioon ruokavaliot G, L ja V.

Innostuitko?  Katso päivämäärät tästä 

Huhtikuussa
11.4. ja 17. 4 Lazy Day

Toukokuussa
2.5., 15.5. ja 22.5 Lazy Day
9.5. Lazy Evening

Elokuussa
28.8. Lazy Evening

Lokakuu
2.10., 9.10. ja 16.10. Lazy Day

ja varaa NYT! 

Ota huomioon, että sääolosuhteet ja mahdolliset muut seikat saattavat vaikuttaa retkiohjelmaamme. Ole hyvä ja laita meille postia viikkoa paria ennen retkeä, johon olet ilmoittautunut, tai viimeistään silloin kun olet saarelle tulossa ja kerro missä asut Kreetalla ja millä sinut tavoittaa, jos tulee muutoksia tms. Silloin voimme myös sopia kunkin retken aloituspaikan ja ajan tarkasti.

 

Kun saavut omalla kuljetuksella: aikuiset 60 € / lapset 30 €  (4-14 v.)

Kun noudamme lähialueelta (Kalives, Almirida, Georgioupoli, Vrisses): aikuiset 65 €/ lapset 35 €

Ajo-ohjeet omalla kyydillä saapuville ovat täällä, samoin kartta! 

Paimenten valtakunta

Ei Kreeta olisi Kreeta ilman lampaitaan ja paimeniaan. Tavallinen matkailija näkee vuohia vain tien vieressä, huomaa maitotonkat auton lavalla, löytää salaatistaan lammas- tai vuohenjuuston ja kuulee kellojen kilinän rinteillä, mutta itse elinkeino jää piiloon.

Me viemme sinut paimenten luo ja esittelemme nykyisen paimenidyllin. Syksyllä matkailukauden päättyessä laumat lähtevät lunta pakoon vuorilta ja laskeutuvat rantakyliin. Kun uusi matkailusesonki alkaa ja lampaat ovat poikineet, viedään laumat takaisin vuorille, josta lumet ovat jo sulaneet.

Keväällä huhti-toukokuussa paimenilla on kiire, lampaat ovat karitsoineet, lypsettävää ja huolehdittavaa on paljon. Laumat ovat rannikolla ja me käymme tutun paimenperheen luona aamulypsyn jälkeen.  Tutustumme elintapaan, ympäristöön, rannikon kasveihin, villiruokaan, mehiläisiin ja otamme osaa ruuanlaittoon. Syömme runsaan aterian, jossa pääosassa ovat tuore, vastatehty juusto, hunaja ja lampaan- ja vuohenliha. Keräämme myös padallisen villivihanneksia.

Toukokuu-lokakuun aikana nousemme paimenten luo jylhille vuorille paikkaan, jonne on kapea ja kuoppainen hiekkatie.  Otamme osaa iltalypsyyn, käymme mehiläispesillä ja seuraamme miten tuorejuusto ja pilahvi valmistuvat.  Syömme runsaan aterian notkuvien pöytien ääressä ja korkeiden ikitammien alla. Lähdemme takaisin alas kun ilta pimenee ja tähdet ovat korkealla.

Varaudu varsinkin kevätaikaan kunnon tukevilla jalkineilla. Maa saattaa olla märkää.  Pyrimme ottamaan huomioon myös erikoisruokavaliot, kuten V, G ja L.

Kun saavut omalla kuljetuksella: aikuiset 60 € / lapset 30 €  (4-14 v.)

Kun noudamme lähialueelta (Kalives, Almirida, Georgioupoli, Vrisses): aikuiset 65 €/ lapset 35 €

Varaa paikkasi tästä! 

Ajo-ohjeet omalla kyydillä saapuville ovat täällä, samoin kartta! 

Viininkorjuupäivä 2018

Viininkorjuupäivä  7. syyskuuta 2018

Oletko koskaan ollut polkemassa viiniä? Ellet, nyt voit päästä mukaan iloiseen viininkorjaajien joukkoon perjantaina 7.9. 2018. Mukaan mahtuu vain noin 30 innokasta.   Voit ilmoittautua jo nyt.

 

Aloitamme kello 9, vielä kun on viileää, ja korjaamme rypäleet tarhasta, joka sijaitsee Kalivesin yläpuolisilla rinteillä. Sieltä näkyy alapuoliset rinteet ja Kreetanmeri. Parin tunnin urakan päätteeksi nautimme tarhalla huikopalaa ja siirrymme sitten Vamosiin Farmille.

Rypäleet kärrätään suureen sammioon, jonne pääsee jokainen halukas tallomaan! Se tapahtuu kannustushuutojen ja sopivasti annostellun rakin voimalla. Pääset myös osallistumaan sadonkorjuuaterian valmistamiseen tai voit vain seurata sen valmistumista. Tallomisen päätteeksi syömme kunnolla, odotettavissa monipuolinen juhla-ateria pitkissä pöydissä. Ateria on pitkä ja ruokia on montaa lajia. Ruokajuomana on viime vuonna poljetuista rypäleistä valmistettua viiniä.  Musiikki soi ja laulua raikaa, kreetalaiset muusikot esittävät panevat parastaan ja isäntäväkikin saattaa innostua pyörähtelemään… Jatkamme kello 16-17 saakka…

 

Viininkorjuun hinnat 2018:

Kun saavut omalla kuljetuksella: aikuiset 59 € / lapset 30 €  (4-14 v.)

Kun noudamme lähialueelta (Kalives, Almirida, Georgioupoli, Vrisses): aikuiset 65 €/ lapset 35 €

Ilmoittaudu sähköpostilla tai ota yhteyttä puhelimitse .

Puhumme suomea, ruotsia ja englantia ja kreikkaa, päivään saattaa osallistua myös muunkielisiä matkailijoita.

Vamosin kylä sijaitsee Rethimon-Hanian väliä kulkevan VANHAN tien varrella.

Viininkorjuun aloitamme noin kello 9 ja lopettelemme noin klo 17. Tarkemmat ajat ja paikat lähempänä.

 

Ajo-ohjeet omalla kyydillä saapuville ovat täällä, samoin kartta! 

 

Pääset  bussilla Vamosiin seuraavasti

Haniasta:

– aamulla: ota  Hanian bussiasemalta Rethymnoniin lähtevä bussi kello 7.30.  Jää pois Vrissesin kylässä.  Olet siellä noin 8.15. Tulemme noutamaan kunhan kerrot etukäteen.

 takaisin päin: 16.15 Vamosista lähtee bussi Haniaan. Hinta noin 4 €.

 

Rethymnonista:

– aamu: ota bussiasemalta Haniaan kello 8 lähtevä bussi. Jää pois Vrissesissä! Tulemme noutamaan kunhan kerrot etukäteen!

Takaisin: viemme päätien varteen Vrissesiin, Agii Pantesiin tai Georgioupoliin, josta pääsee Hania-Rethymnon-bussiin. Bussilippu noin 4 €.

Merjan puhelin  +358 50 3888 381

Varasithan paikkasi? 

Appelsiinitarhan retki

Läheinen jokilaakso on täynnä vanhoja appelsiinitarhoja. Kevät on niiden parhainta aikaa. Puut saattavat olla yhtä aikaa kukassa ja tuottaa samalla hedelmää. Poimimme reilun satsin tavaraa sekä herkutteluun että hillojen tekoon. Teemme kunnon jokivarsikävelyn suurten plataanien alla ja syömme keväisen reippaan välipalan kyläaukiolla nauttien pienen juustolan ja makkarapajan tuotteita ihan aidossa ukkokuppilassa.

Kun saavut omalla kuljetuksella: aikuiset 50 € / lapset 25 €  (4-14 v.)

Kun noudamme lähialueelta (Kalives, Almirida, Georgioupoli, Vrisses): aikuiset 55 €/ lapset 30 €

Varaa paikkasi tästä!

Ajo-ohjeet omalla kyydillä saapuville ovat täällä, samoin kartta! 

Battle of Crete – Taistelu Kreetasta 1941

 

 

 

 

 

Sotahistoriasta kiinnostuneille järjestämme 1-3 päivän ohjelmia  ryhmille (min. 2 hlöä), huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa 2018 .

Ohjelma voidaan muokata mieltymysten ja kiinnostuksen mukaan.

Päiväretkellä (n. 8 tuntia) kierrämme Hanian alueella mm. Malemen ja lähikylien taistelupaikoilla. Päiväretken hinta 70€/hlö sisältää kuljetutuksen, opastuksen ja lounaan.

Useamman päivän retkellä lisäämme ohjelmaan myös Liittoutuneiden evakuointoireittejä Imbroksen rotkon kautta Etelärannikolle sekä Kenraali Kreipen kidnappauksen reittejä, näihin retkiin sisältyy yöpyminen etelärannikolla, esim. Hora Sfakionissa.  Hinta esim. 3-päivän retkelle on 390€/hlö, hinta sisältää kuljetukset, opastuksen, lounaat ja majoituksen.

Toisen maailmasodan tapahtumat Kreetalla ovat täynnä draamaa ja tarinoita, tule kuulemaan ja näkemään tunnelmat aidoilla tapahtumapaikoilla.

Ota rohkeasti yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä juuri Teille sopivat kohteet ja reitit !

 

Tiedustelut

Kreetan Maku Oy

Kim Andersson, +358400407572

kim@kreetanmaku.fi