Valkoiset vuoret-kakku

 

  • vegaani hedelmäkakku kreetalaiseen tapaan jouluajan herkutteluun

 

Perinteiset kuivat kakut ovat palanneet takaisin trenditietoiseen keittiöön. Kaivoin koneeni uumenista suosikkini, vuosia sitten Vamosissa saamani reseptin fanurópitasta, Fanurioksen kakusta. Siellä sitä on ollut tapana leipoa silloin kun jotain on kadonnut. Pyhä Fanurios sitten faneróni eli näyttää missä kadonnut piileksii. Nykyisin Fanurios on laajentanut konsultointiaan käsittämään myös kaivatun tai puuttuvan asian toteuttamiseen. Viime kesän pyhimysjuhlassa kaipailtiin työpaikkaa ja aviopuolisoa, stressivapaata aikaa, ympärivuotista työtä. Minä toivon joulurauhaa.

Minusta tämä kakku on niin mainio, että on sääli leipoa sitä vain Fanurioksen päivänä.  Kakussa on kaikki hyvän ja pehmeän, suussa sulavan hedelmäkakun ainekset, sellaisen, joka vain paranee odottaessaan. Kaiken lisäksi se on täysin vegaani ja siitä huolimatta/juuri siksi maukas. Hedelmävalikoimaa voi vaihdella oman makunsa mukaan, vaihtaa rusinat aprikooseihin tai luumuihin tai ripotella joukkoon kuivattuja karpaloita väriä antamaan. Granaattiomenan punaiset siemenet tuovat joulun värejä. Tässä reseptissä yhdistyy Välimeren hedelmätarhojen runsaus ikiaikaisten maustekaravaanien aarteisiin.

Tätä kakkua tehdessäsi voit samalla opetella uuden tavan nostattaa kakku: siihen tarvitaan sekä soodaa että leivinjauhetta, mutta ei kananmunia. Ja oliiviöljyä, sekin toimii nostatusaineena!

MUTTA: Valitse kunnon oliiviöljy, sellainen, jossa tuoksuu vihreä ruoho ja appelsiinitarha…Jos valitset halpaöljyn, pilaat kakkusi, mutta jos otat kunnon öljyn, saat kaksi bonusta. Ensinnäkin: öljy toimii nostatusaineena!  Ihan totta. Sen saavat aikaan hyvän oliiviöljyn tokoferolit. Samalla tokoferolit toimivat kakussa antioksidantteina estäen sen hapettumista eli pilaantumista. Oliiviöljyyn leivottu säilyy kauemmin tuoreena kuin voilla leivottu.  Eikä oliiviöljy tuoksu läpi, jos se on kunnollista. Pitäisikö sanoa: kreetalaista.

Voi sijasta rasvana on siis oliiviöljy ja sitä menee vähän, vain noin 80 grammaa eli yksi desi. Se on vähän tavallisiin kuivakakkuihin verrattuna.

 

Valkoiset vuoret-kakku

  • 1 dl oliiviöljyä
  • 2 dl sokeria
  • 2 dl appelsiinimehua (n.2 isoa appelsiinia)
  • kahden kolmen appelsiinin raastettu kuori
  • 1 tl soodaa
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl neilikkaa
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 150 g rusinoita/pilkottuja taateleita tai aprikooseja/kuivattuja karpaloita
  • yksi omena hienoksi hakattuna
  • 1,5 dl saksanpähkinöitä
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 6-7 dl vehnäjauhoja

 

Sekoita sokeri ja oliiviöljy sekaisin puuhaarukkalla ja anna aineiden liota jonkin aikaa. Seos ei vaahdotu, mutta sokeri liukenee hiukan.

Raasta sillä aikaa appelsiinit ja purista niistä mehu. Mittaa se. Ellei koossa ole ihan täyttä määrää, älä hätäile, laita vähemmän jauhoja tai sekoita vaikka tilkka vettä mehuun.

Pilko aprikoosit tai taatelit ja sekoita niihin 1 rkl jauhoja.

Pilko omena pieniksi paloiksi tai raasta se hyvin.

Muserra saksanpähkinät karkeaksi rouheeksi elleivät ne jo ole.

Laita taikinakulhoon pohjalle mehu ja lisää siihen sooda. Sekoita. Seos kuohuu paljon, joten astian pitää olla iso.

Lisää öljy-sokeri mehu-soodaan, lisää mausteet, sekoita, jotta maut aukeavat.

Lisää omena, kuivat hedelmät sekä pähkinät.

Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää niitä, kunnes taikina on niin paksua, että se vielä juuri ja juuri on juoksevaa.

 

Kaada taikina voideltuun vuokaan. Kreetalla vuoka voidellaan niin, että ensin se öljytään joka kantilta, mutta sen verran niukasti, ettei valuvia öljytippoja jää vuokaan. Reunoille ripotellaan sokeria jauhojen sijasta niin paljon kuin reunoilla pysyy. Sulaessaan sokeri muodostaa kakun pintaan hienon rapean kuoren ja antaa karamellisoidun sokerin aromin.

Kakkua paistetaan noin 45 minuuttia 180 C-asteeseen esilämmitetyn uunin alatasolla.

Kreetalaiseen tapaan kakku paistetaan uunivuoassa, ei siis kakkuformussa. Päälle ripotellaan tomusokeria…

 

Miten kävi?

 

Kakku tuli uunista hyvin kohonneena ja sain ulos vuoastaan melko ehjänä, malttamaton kun olen. Mitä nyt jokunen rapautuma oli reunoilla ja yksi lohkeama. Päätin korjata asiaa kuorrutuksella. Tein sen tomusokerista ja appelsiinimehusta. Minusta kakku alkoi näyttää Valkoisilta vuorilta jyrkkine rinteineen varsinkin sen jälkeen kun olin saanut Kreetalta puhelun, jossa kuulin, että vuorille oli satanut lumipeite. Löydät lisää kreetalaisen keittiön reseptejä täältä: 

Lisää oliiviöljystä

Lisää tarinoita Valkoisilta vuorilta 

ja muista pyhimysjuhlista 

 

Merellisiä makuja Kolimbarissa

Ainahan se on mielessä  –  ruoka  –  tämän ikäisellä !

Talvisaikaan aika harva paikka on Hanian turistirannikolla auki, mutta ne jotka ovat, elävät paikallisten varassa, joten ruokien on syytä olla ehdottoman tuoreita ja hintojen kohdallaan. Toki tässä suosikki kalaravintolassani laatu on aina ollut kohdallaan, joten kun se sitten sattui olemaan auki, niin sisälle vaan ja tarjontaan tutustumaan.  Paras tapa on aloittaa “mitäs teillä tänään on”.

Olimme illan ensimmäiset asiakkaat joten viehättävällä tarjoilijattarellamme oli aikaa esitellä niin ruokia kuin viinejä kuin vaihtaa kuulumisetkin. Paastoviikkojen aikana erikoisempiakin ruokia on tarjolla. Toki me pakanat paastosta piittaamattomat valitsimme myös selkärangallisen merenelävän raaka-aineeksi. Koska kalan valmistus aloitetaan vasta kun se on valittu, niin aikaa vierähtää sopivasti jotta ehtii nauttia alkupaloja kaikessa rauhassa. Aperitiivi ja alkupalat siirtävät välittömän nälkäkuoleman mukavasti tuonnemmaksi. Tällä kertaa alkuun valikoitui mm. marinoitua mustekalaa, taramosalaattia, tsatsikia ja merilevää, paahdetun, tuoreella oliiviöljyllä ja oreganolla ryyditetyn leivän kera. Kalasta irrotettiin ensin fileet grillausta varten ja “väliruokana” nautimme perkeistä keitetyn kalakeiton. Kalaliemessä kypsynyt riisi toimi niin keiton kera kuin lisäkkeenäkin. Lopuksi pöytään kannettiin grillatut fileet, jotka hävisivät parempii suihin niin vilkkaasti ettei kuvaakaan ehtinyt ottaa. Kaikkien noiden alkuruokien lisäksi. Lopuksi kupponen rakia ja jugurttia porkkanahillon kera. Elämä oli taas kerran aika mallillaan !

Miden Agan – viineistä tiivistetysti

Viinimessut ei ole onneksi ainoa tilaisuus perehtyä kreetalaisten viinien maailmaan. Eikä se amatöörin makuaistikaan oikein montaa viiniä hahmota kerrallaan. Jos aihe kiinnostaa niin esim. Haniassa on vallan mainio Miden Agan – niminen viinikellari -ja herkkukauppa. Vuosien kokemuksellaan omistajatar Maria Andronidou on erittäin asiansa osaava ja innostunut opas tähän aiheeseen. Sinne siis ! Vietimme hyvän tovin hänen puodissaan, saimme huiman määrän tietoa mistä kreetalainen ”terroir” muodostuu eli miten maaperä,  muu kasvillisuus ja jopa yrtitkin ”etä”vaikuttavat viinien makuvivahteisiin. Perusteellisen teorian jälkeen pääsimme maistelemaan neljää eri viiniä, kahta valkoista ja kahta punaista. Aika maisteluun varataan etukäteen ja silloin voi myös jonkin verran vaikuttamaan minkälaisiin viineihin tai minkä viinitilan viineihin haluaa tutustua. Marialla on valikoimissaan yli tuhat viiniä ja jos jotain puuttuu, niin kuin meidän kohdallamme kävi, niin seuraavana päivänä se oli maistettavissa/ostettavissa.  Jos haluaa perusteellisen opastuksen nimenomaan Kreetalaisiin viineihin niin tämä on loistava paikka aloittaa.

 

Talvireissu Kreetan valoon jatkuu

Tsiknopempti

Laskeutuminen kotikreetalle kutkuttaa joka kerta yhtä mukavasti vatsanpohjaa ja hymy  –  ellei suorastaan autuas virnistys  –  hiipii kasvoille kun koneen ovet avataan. Tällä kertaa kentällä oli retkuettamme vastassa talkkarimme Hilde joka oli onnistunut herättelemään talviunilla olleen automme pressun alta. Auto täyttyi neljän ihmisen matkatavaroista ääriään myöten, tavaraa kulkee uskomattoman paljon suuntaan jos toiseenkin vaikka kakkoskodissamme asuukin perusvarustus niin vaatteita kuin hygieniatarvikkeitakin. Kummallista! Pakaaseista löytyi mm. tyhjiä pahvisia viinipullohylsyjä (viinimessuille matka), Fazerin sinistä (lahjontaa varten), Bemer-hoitoalusta (kevään hyvinvointikursseja varten), verenpainemittari (kenen muun vuokrahuoneistosta löytyy verenpainemittarikin ?) ja muutama Suomen kesässä tarpeettomaksi osoittautunut hellevaate. Tähän aikaan vuodesta niillä ei ole toki käyttöä, mutta kun seuraavan kerran taas tulen saarelle maaliskuun lopussa on pakaasit täynnä kevään ja syksyn kursseilla tarvittavaa rekvisiittaa, kuten karstat. Ja tyhjiä kardemummatuubeja, niistä sitten lisää myöhemmin.

Kotiutuminen kävi joutuin. Tulopäivänämme sattui olemaan Kreikan ortodoksien tsiknopempti -niminen juhlapäivä. Tsiknopempti voitaneen kääntää suomeksi esim. tuoksuva tai käryävä tai palava torstai ja tämä päivä aloittaa vuotuisen Suuren Paaston joka päättyy 40 päivää myöhemmin pääsiäisyönä. Käryt ja tuoksut tulevat  lähes joka pihassa kuumana olevista grilleistä ja niissä kypsyvistä kokonaisista lampaista ja muista herkuista. Tänä päivänä syödään lihaa, ja paljon. Ja juodaan viiniä. Ja rakia. Tuoksujen johtamina päädyimme mekin tulopäivän dinnerille lähitavernaan.

Ja oikein hyvää Ystävänpäivää kaikille ystävillemme !