Niin, mitä tapahtuu jos koko bändi päätyy leirille Vamosiin? Allaolevan taltioinnin kirjoitti Timo Ahonen, lukekaahan itse.

Koko bändi leirillä Vamosissa ?

Luettuamme jonkin lehtijutun Kreetalla järjestettävistä biisileireistä, laitoimme Heikki Salolle viestiä ja kysyimme: Voiko leirille ilmoittautua kokonainen bändi? No, Heikin vastaus oli, että kokonaisia bändejä ei leirin pitkän historian kuluessa mukana ole vielä ollutkaan, mutta ilman muuta! Ei siis ollut mitään veruketta kieltäytyä lähtemästä, koska selvästi meillä oli halu saada ammattilaisten ohjausta omaan harrastetoimintaamme ja olivathan leirin vetäjät Heikki Salo ja Tuija Rantalainen rautaisia alansa ammattilaisia. Hiukan oli pupu pöksyissä, mutta odotukset korkealla. Omien tekemisten asettaminen ammattilaisten arvioitavaksi oli tietenkin aika jännittävää.

Ai ketkä me?

Ollaan neljän hengen kokoonpano nimeltä Alakulo Bros. Nimikin jo kertoo, että kyse on jo elämää nähneistä miehistä, joille on syttynyt palo tehdä lauluja elämän varrella koetusta. Kukaan meistä ei ole muusikko koulutukseltaan tai ammatiltaan, vaan kuka mitäkin.

Meitä yhdistää kuitenkin se, että jo koulupoikina soitimme, ja soitamme edelleen, yhtyeessä Tetetermite, joka on vaikuttanut Jyväskylässä since 1964, välillä tosin pitkään telakalla olleena. Me neljä ukkoa tuosta porukasta kiinnostuimme siitä, miten omia biisejä tehdään, vaikka covereidenkin soittaminen on mukavaa. Ja totuushan on, että mistä niitä covereita tulisi, jollei joku tee uusia biisejä? Jos olet utelias kuulemaan, miten tuo Alakulo Bros soi, niin mene YouTubeen ja kirjoita hakukenttään ”alakulo bros”, niin löydät kymmenkunta biisiämme videoiden höystäminä.

Pakkasimme sitten joitain helposti kuljetettavia soittimia ja laulun tekeleitä kapsäkkeihin ja nousimme pelottomasti (tai oikeastaan lähes kaikki pelot voitettuamme) Kreetan koneeseen syyskuussa 2019. Jo tuota ennen olimme hiukan tutustuneet tuleviin leirikavereihin ja leirin vetäjiin yhteisen WhatsApp-ryhmän kautta.

Fabrica Farm ja kreetalainen kulttuuri

Biisintekoleiri pidettiin pienessä noin 900 asukkaan Vamosin kylässä Kreetalla lähellä Haniaa. Majoituimme ja opiskelimme idyllisellä maatilalla eli Fabrica Farmilla, jossa oli mainiot ja nykyaikaiset majoittumis- ja kokoontumistilat pienissä taloissa. Farmilla on omaa viininviljelyä, oliivipuita ja yrttien kasvatusta. Kylä ja sen keskustassa sijaitseva taverna, jossa kävimme aamupalalla ja vietimme useampiakin iltoja jutellen ja musisoiden, oli loistava ja ystävällinen ympäristö vapaa-ajan viettoon.

Mielenkiintoiset retket ja kulttuuripläjäykset vaikkapa Vamosin kylän historiasta ja oliiviöljyjen olemuksesta järjesti Kreetan maku -matkatoimisto ja sen todella osaavat ja kaikissa pulmissamme avustaneet vetäjät. Viikkoon mahtui myös illallinen vuoristossa lammaspaimenten vieraana, jossa paimenet valmistivat vuohenjuustoa ja musiikki soi. Farmilla vieraili myös paikallisia tosi taitavia muusikoita soittelemassa yhdessä leirin vetäjien kanssa.

Leirillä oli myös vilkasta yhteistä yömusisointia, jossa erityisesti Alakulon veljekset Olli ja Stewe kunnostautuivat… siis niille, joita ei vielä nukuttanut. Kuvaavaa tunnelmalle oli, että kun tuo yömusisointi oli jatkunut jo yli puolen yön ensimmäisenä iltana, niin näimme Farmia pitävän pariskunnan lähestyvän terassiamme ja arvelimme heidän tuovan meille ”pyyhkeitä” metelin pitämisestä. Olimme kuitenkin väärässä: isäntä toikin kevyttä yöpalaa ja hänen puolisonsa esitti uskomattoman kauniilla ja syvällä äänellään kreikkalaisia laulelmia.

Biisileiri bändimme näkökulmasta

Vetäjinä kurssilla olivat Heikki Salo (sanoitus) ja Tuija Rantalainen (sävellys). Heidän lisäksensä meitä oli 12 osallistujaa, ”aikuisia ihmisiä” kaikki ja tosi mukavaa ja avointa porukkaa, jokaisella oma historiansa, mikä toi rikkautta yhteisen viikkomme keskusteluihin ja yhdessäoloon. Opetusta ja itsenäistä musiikin tekemistä oli kuusi tuntia päivässä. Aluksi Heikki piti meille miniluentosarjan biisin tekemisen keskeisistä periaatteista ja saloista. Monelle meistä se avasi ihan uuden tavan katsoa ja kirjoittaa laululyriikkaa. Välillä aina pidettiin yhteisiä klinikoita, joissa käytiin läpi seinälle heijastettuja biisien tekstejä ja ideoitiin niitä yhdessä tosi positiivisessa hengessä. Loppuviikko liittyi säveltämiseen ja valmistautumiseen soittoharjoituksilla pienellä kulttuuritalolla pidettyyn konserttiin, jossa kaikki uudet biisit esitettiin.

Ideana oli: ”Jokainen osaa tehdä laulun.”

Leirillä oli sekä kokeneita soittajia/laulajia että henkilöitä, jotka eivät soittaneet mitään soitinta tai laulaneet. Heidän osaltaan Tuija sävelsi ja esitti biisit ja hänen tuekseen koottiin muista leiriläisistä erilaisia kokoonpanoja. Yhtä esitettyä laulua loppukonsertissamme kuvitti myös erään leiriläisen koskettava tanssiesitys.

Me teimme yhden uuden biisin yhdessä. Sen nimi on Neljä miestä nurmikolla. Sen ideana oli aikoinaan vietetty loppukesän yö kesämökillä Itä-Suomessa. Tuona yönä Olli opetti meille tähtien nimiä. Ensimmäinen sanaversiomme ei mennyt Heikiltä läpi ollenkaan. Hän kysyi: Missä on pihvi? Hänen ajatuksensa oli, että tavallisten ihmisten elämä on niin tylsää, että jos siitä haluaa tehdä laulun, täytyy reilusti vaan valehdella. Niinpä päätimme biisin koukuksi paljastaa sen loppupuolella, että tähtiä opettava kaveri onkin sokea, joka osoittelee tähtiä valkoisella kepillään! -hän joka on sokea, näkeekin eniten! Eli kyllä se pihvi sitten lopulta löytyi…

Leirillä klinikoitiin myös kolmea Alakulo-biisiä, jotka ovat jo YouTubessa. Silloin vielä keskeneräiseen Tanssijan elämää biisiin Tuija lauloi osuuden nopeasti kämppäämme kyhätyssä leiristudiossa. Leiri oli kokonaisuudessaan melko sanoituspainotteinen, johtuen varmaankin siitä, että Tuija Rantalainen oli täystyöllistetty säveltäessään sellaisia sanoituksia, joille ei ollut säveltäjää tai esittäjää. Mainiota oli, että Heikki antoi erittäin asiantuntevaa ja kannustavaa palautetta Timolle myös uusista sanoituksista, joita ei vielä ollut sävelletty.

Molemmat ohjaajat olivat todella kannustavia ja auttavaisia kaikkia meitä amatöörejä kohtaan ja kaikki palaute, jonka saimme, oli todella hyvällä ja ystävällisellä tavalla rakentavaa, mutta samalla kriittistä ja siten biisien kehittelyä edistävää. Uskomme, että tämän saman kokemuksen ja tunteen jakavat kaikki leirillä olleet, joista monet tulivat tekemään elämänsä ensimmäistä omaa laulua. Kaikkia meitä leiriläisiä kannustettiin myös klinikoilla antamaan toisillemme ”lahjoja” eli omia ideoitamme toisten tekemien biisien kehittämiseen. Näistä lahjoista biisin tekijä voi sitten ottaa käyttöönsä, mitä itse parhaaksi kokee.

Sydämellisesti suosittelemme

Siis kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen ja mielenkiintoinen ja unohtumaton viikko. Kovasti suosittelemme, jos omien laulujen teko vähänkin kiinnostaa! Ja jos sinulla on soittokavereita tai ystäviä, joiden kanssa haluat tehdä lauluja, niin tuo Vamosin viikko on mainio tapa rentoutua hyvien ystävien seurassa ja perehtyä laulujen tekemisen saloihin ja kehittää omaa yhteistä lauluntekoharrastusta!

Koko bändi leirillä Vamosissa eli Alakulo Bros;

Timo Ahonen, Tero ”Tete” Ansio Teuvo ”Stewe” Kaipainen ja Olli Serimaa