Omaa öljyä!

Kullanvihreä öljy kummipuun tarhasta pöydälläsi on pala aurinkoista Kreetaa lautasellasi. Kasta siihen paahdettua leipää, sulje silmäsi ja kuule miten linnut laulavat puussasi ja sen marjat kypsyvät.  Matkaat tuhansien kilometrien päähän aistiesi siivin. Oma öljy keittiössäsi on ylpeyden aihe ja myös kulttuuriteko. Autat myös viljelijää, se tekee hyvää sydämelle!  Lue koko oliivipuun tarina tästä…!

Välimeren maisemaan kuuluvat olennaisena osana ikivanhat oliivipuut, jopa tuhansia vuosia vanhat! Ne ovat luonnon meillä säästämiä kulttuurimuistomerkkejä, kulttuurihan tarkoittaa viljelyä, hoitamista, hoivaamista. Kun vielä monet tarhat ovat edelleenkin luonnontilassa, niitä ei ole koskaan muokattu konein, niitä ei ole keinolannoitettu, rikkaruohoja ei ole hävitetty myrkyin, puita ei ole ruiskutettu, puita ei edes ole kasteltu, on kyseessä jo harvinainen ekologinen ympäristö, jonka kasvimaailmakin on aivan erilainen kuin kyntömailla. Luonnontilaiset, kaukana asutuksista sijaitsevat tarhat ovat myös eläinten yhä harvinaisemmiksi käyviä turvapaikkoja. Tällaista tarhaa viljelijät arvostavat. Se, jolla sellainen on, ottaa se tarhan tuotosta oman perheensä käyttöön öljyn. Kuitenkin on hyvä muistaa, että missään Kreetalle oliivit eivät ole tehoviljeltyjä, maan pinnanmuodot estävät! Korjuukin tapahtuu käsin, tosin käsin liikuteltavien haravien avulla, mutta ei koneellisesti, kuten muutamissa alavampien maiden tarhoissa.

Maksamastasi summasta menee ensin veroa 24 %. Oliivipuusta viljelijä saa 20-25 € tarhansa hoitoon. Näin hän saa puustaan tuplasti paremman tuoton ja kimmokkeen hoitaa tarhaansa hyvin. Olemme valinneet hyvin erilaisia tarhoja ja viljelijöitä saaren eri puolilta. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama halu hoitaa hyvin tarhojaan ja tuottaa erinomaista öljyä.

Oliiviöljyä tulee puun koosta ja iästä riippuen keskimäärin 10-12 kiloa. Koroneiki-lajikkeen puista tulee joka toinen vuosi hyvä, joka toinen kerta hiukan huonompi sato. Korkealla kasvavasta tsunati-lajikkeesta saadaan sato vain noin joka neljäs vuosi. Öljypuun kummi saa sadosta riippumatta 3 litraa oliiviöljyä suoraan viljelijältä vastaavanlaisista tarhoista. Yhden puun sato on liian pieni määrä erikseen valmistettavaksi, niinpä viljelijä korjaa sadon tarha kerrallaan. Vuodenvaihteen molemmin puolin kerätyistä marjoista saatu öljy on noudettavissa aina alkavan vuoden marraskuun loppuun mennessä, jolloin uusi satokausi alkaa. Tätä öljyä ei ole suodatettu niin kuin standardisoiduille öljyille tehdään.

Kun oliivipuita tarpeen vaatiessa karsitaan ja leikataan, saadaan sekä polttopuuta että vihdaksia eläinten ravinnoksi. Polttopuut palavat talvella iloisesti kamiinassa, zomba, joka lämmittää asunnon. Kamiinalla voidaan valmistaa myös ruokaa.

Oliiviöljyerottamon tuotantoketjun loppupäästä saadaan kiinteää massaa, joka puristetaan polttoaineeksi ja lannoitteeksi. Sillä kelpaa lannoittaa oliivitarhaa. Sakkainen, tankin pohjalle saostuva öljy menee teollisuuden käyttöön.

https://www.kreetanmaku.fi/oliivioljy/

https://kreetanmaku.fi/category/tarha/