Viimeisimmät postaukset

Talvi päättyy, kevät alkaa

Elämässä on ihanaa se, että se tarjoaa yllätyksiä. Olisiko mitään ikävämpää kuin sellainen elämä, jossa kaikki menee niin kuin on itse osannut suunnitella?  Kun loppiaisena 2016 sisältäni löytyi melanooma, oli se shokki. Kuolenko tähän? Kuinka kauan on elinaikaa? Saanko enää olla auringossa, pääsenkö enää Kreetalle?  Miten käy kevään matkojen? Paniikkia ja pakokauhua, eihän näin pitänyt käydä.

Suurin huoli ei ollutkaan miten minun tässä käy, vaan miten muiden, miten lasten ja miten firman. Onneksi Kreetaltakin löytyi apua ja onneksi otin puheeksi tukalan tilanteeni Railan ja Kimin kanssa. Heillä molemmilla on jo vuosien kokemus Kreetasta, jossa heillä on oma asunto Plataniaksessa. Niinpä heistä tuli jouluna 2016 rinnalleni Kreetan Maku-yrittäjiä.  Meitä on nyt kolme.

Matkat

Kun olin yksin, niin kohteenamme oli ainoastaan Vamos. Nyt meillä on myös Platanias. Matkaohjelmatarjontamme on lisääntynyt paljon. Yhteistyökumppaneina on nyt sekä Hämeen että Tampereen kesäyliopistot, jotka molemmat tuovat omia opiskelijaryhmiään Vamosiin kirjoittamaan elämäkertaa, herättelemään luovuutta tai kirjoittamaan laululyriikkaa. Villiruuan ja yrttien lisäksi ohjelmassa on nyt pilatesta, joogaa, viinimatkoja ja valokuvausta. Ja haaveilemme vielä monesta muustakin ihanasta aiheesta!  Kim on innostunut toisesta maailmansodasta, ja niin kaikki siihen liittyvä on hänen erikoisalaansa. Katso lisää täältä:  https://kreetanmaku.fi/matkaohjelmat/

 

Nyt voit tulla Vamosiin myös yhdeksi päiväksi!

Viikon pituisten ohjelmien lisäksi panostamme nyt 2018 entistä enemmän päivän pituisiin ohjelmiin. Voit liittyä muun ryhmämme jatkoksi useampana päivänä. Nämä ohjelmat ja päivämäärät löydät sivuiltamme https://kreetanmaku.fi/paivaohjelmat-retket/. Pääset mukanamme paimenten valtakuntaan. Siihen on syytä tutustua hyvin, se ammatti kun on Kreetalla ainakin 6000 vuotta vanha. Viemme sinut myös appelsiinitarhaan ja sen jälkeen laittamaan hedelmästä herkkuja. Pääset myös laittamaan ruokaa kreetalaisittain sekä syyskuussa viininkorjuuseen. Näillä retkillä saat kaiken muun lisäksi melkoisen paketin tietoutta Kreetasta.  Ottakaa meidät mukaanne päiväoppaaksi, kysykää mitä vain, me vastaamme mitä vain!

Mikä tekee meistä erilaisia?

Haluamme tehdä matkoja eri tavalla kuin isot toimistot. Merjalla on jo lähes neljänkymmenen vuoden kokemus Kreetan matkailusta ja sen tuoma vankka tietopohja, Raila ja Kim ovat tuoneet ryhmiä jo kahdeksan vuotta. Tukenamme on Kreikan Maaseutumatkailuliitto ja sen upea verkosto, erityisesti Nikos Frantzeskakis, jota parempaa opastajaa tähän työhön tuskin voisimme saada, hän kun saa kreetalaisten vieraanvaraisuuden ryöpsähtämään missä sitten ikinä liikummekin.

Työllistämme pieniä kreetalaisia yrityksiä ja haluamme, että mahdollisimman suuri osa matkan hinnasta jää pyörimään Kreetalle eikä karkaa suurten ulkomaisten firmojen taskuun, olivat ne sitten matkatoimistoja tai hotelleja. Majoitamme mielellämme pieniin maaseutumatkailuyritysten tarjoamiin vierastaloihin, syömme hyvissä tavernoissa kaukana massamatkailukohteista, sellaisissa jotka ostavat tuotteensa lähialueelta tai vielä mieluummin viljelevät itse. Silloin se pruukaa olla myös ekologisesti tuotettua. Viemme retkille paikkoihin, joista kreetalaiset yhteistyökumppanimme vinkkaavat, sellaisiin joihin emme edes itse löytäisi ilman kumppaniemme apua. Pyrimme siis työllistämään paikallisia koko ajan enenevässä määrin, sillä haluamme osaltamme auttaa Kreetan maaseutua pysymään elinkelpoisena ja kyliä vetovoimaisina. Siihen tarvitaan nuoria yrittäjiä, joiden tarjoamia palveluja käytämme mielellämme. Niin, ja maksamme saamistamme palveluista kunnolla, sillä haluamme sitouttaa yhteistyötahomme. Uskomme, että paikallisia elinkeinoja tukeva matkailu voi näinä maahanmuuttovastaisina aikoina olla hyvä väylä kaikinpuolisen yhteisymmärryksen ja sovun ylläpitämiseen!

Kevätkausi lähestyy

Vettä sataa tänään kaatamalla pk-seudulla ja vallitseva väri on taas perinteinen talviharmaa. Aatokset pyörii jo kovasti kevättöissä Kreetalla. Kreetan Maun ensimmäiset kurssilaiset saapuvat 8.4. ja laskeutuvat suoraan  (Kreikan) pääsiäiseen. House Kastrin täyttävät valokuvauksen workshopin osallistujat ja Vamosiin asettuvat villiruokaan tutustujat.

Meillä, Kreetan Maun henkilökunnalla, savotta alkaa paikan päällä jo pari viikkoa aiemmin. Toki talvikin on töitä tehty vieraidemme eteen; Merja viimeistelee uutta opaskirjaansa, Kim, omasta päivätyöstään vasta eläköityneenä, tutustuu entistä innokkaammin saaren sotahistoriaan. Kotiutuminen saarelle ja ”konttorin” pystyttäminen vie hetken; tiedot kylän palveluista päivitetään ja kuulumiset puolin ja toisin vaihdetaan. Ihanaa jälleennäkemisen iloa pitkän talven jälkeen! Vierailemme kummioliivipuutarhoillamme, kuvaamme puut ja yritämme laittaa niihin numerokyltit. Tämä helpottaa niitä kummeja jotka haluavat noutaa öljynsä tarhalta ja vaikkapa halailla ja evästellä ”oman” oliivipuunsa katveessa. Keräämme öljyt tarhureilta ja pakkaamme ja postitamme ne Suomeen. Nyt on ihan viimeinen hetki käydä ilmoittautumassa Happy Olive – sivustollamme oliivipuun kummiksi, mikäli haluat tuoretta öljyä kesäsalaattiasi maustamaan. Sotahistorian tiimoilta tarkoituksenamme on myös piipahtaa Iraklionissa haastattelemassa paikallishistorioitsija Antonis Zanudakisia, jonka tiedot Kreetan historiasta erityisesti toisen maailmansodan ajalta ovat huikeat. Häneltä on toki ilmestynyt useita hienoja kirjojakin, Kreetan paikallismurteella …

Viimeisimpiä hommia ennen tuloanne on vielä kerran käydä läpi viikon askelmerkit alihankkijoidemme kanssa, tarkistaa huoneistot ja majoituslistat, erityisohjelmat, aamiaiset ja ruokailut jos ne kuuluvat ohjelmaan  –  ja säätiedotukset. Ja tehdä plan B, ja olla valmiina muuttamaan suunnitelmat jos esim. keli niin vaatii. Paljon ja mielenkiintoista duunia vielä edessa. Ja aina välillä matkan varrella voi bongailla kaikkea uutta ja kivaa mitä voimme teille esitellä, seuraavalla kerralla ehkä jo.  Kovasti jo odottelemme teitä !

 

Natural Born Heroes

Tällainenkin kirja on olemassa liittyen Toisen Maailmansodan tapahtumiin Kreetalla. Kirjailija on aika kuuluisa fyysisen suorituskyvyn tutkija ja melkoinen triathlonisti. Aiheena tässä on englantilaisten agenttien ja kreetalaisten vastarintamiesten uskomattomat kestävyyssuoritukset ja miten ne olivat mahdollisia. Niin kuin nimestä voi päätellä, kyse on myös sankaruudesta

Tämä Kreetan historia pukkaa esiin mitä kummallisimmissa yhteyksissä

Merellisiä makuja Kolimbarissa

Ainahan se on mielessä  –  ruoka  –  tämän ikäisellä !

Talvisaikaan aika harva paikka on Hanian turistirannikolla auki, mutta ne jotka ovat, elävät paikallisten varassa, joten ruokien on syytä olla ehdottoman tuoreita ja hintojen kohdallaan. Toki tässä suosikki kalaravintolassani laatu on aina ollut kohdallaan, joten kun se sitten sattui olemaan auki, niin sisälle vaan ja tarjontaan tutustumaan.  Paras tapa on aloittaa “mitäs teillä tänään on”.

Olimme illan ensimmäiset asiakkaat joten viehättävällä tarjoilijattarellamme oli aikaa esitellä niin ruokia kuin viinejä kuin vaihtaa kuulumisetkin. Paastoviikkojen aikana erikoisempiakin ruokia on tarjolla. Toki me pakanat paastosta piittaamattomat valitsimme myös selkärangallisen merenelävän raaka-aineeksi. Koska kalan valmistus aloitetaan vasta kun se on valittu, niin aikaa vierähtää sopivasti jotta ehtii nauttia alkupaloja kaikessa rauhassa. Aperitiivi ja alkupalat siirtävät välittömän nälkäkuoleman mukavasti tuonnemmaksi. Tällä kertaa alkuun valikoitui mm. marinoitua mustekalaa, taramosalaattia, tsatsikia ja merilevää, paahdetun, tuoreella oliiviöljyllä ja oreganolla ryyditetyn leivän kera. Kalasta irrotettiin ensin fileet grillausta varten ja “väliruokana” nautimme perkeistä keitetyn kalakeiton. Kalaliemessä kypsynyt riisi toimi niin keiton kera kuin lisäkkeenäkin. Lopuksi pöytään kannettiin grillatut fileet, jotka hävisivät parempii suihin niin vilkkaasti ettei kuvaakaan ehtinyt ottaa. Kaikkien noiden alkuruokien lisäksi. Lopuksi kupponen rakia ja jugurttia porkkanahillon kera. Elämä oli taas kerran aika mallillaan !

Karnevaalihumua Rethymnonissa

Rethymnonin karnevaalit 18.2.2018

 

Kotisuomen rapsakkaina pakkaspäivinä oli aikaa käydä läpi ne noin parisataa kuvaa jotka napsin Rethymnonin karnevaalikulkueesta 18.2. Säiden puolesta epävakaisen viikon päätteeksi sunnuntai valkeni  aurinkoisena ja lämpimänä. Viikon varrelle osuneet sateet olivat tulleet toivotusti lumena vuorille ja ajellessamme Plataniaksesta kohti Rethymnonia maisemat olivat henkeäsalpaavan kauniita.

Perillä jätimme auton Fortezza-linnoituksen liepeille, olimme paikalla hyvissä ajoin ja kaffet kera lettujen ja tuoreiden mansikoiden maistui rantakadulla. Kaupunki kuhisi elämää jo puolenpäivän maissa;  väki oli vähintäänkin värikästä ja fiilis oli kuin vappuna Ullanlinnanmäellä, karnevaalikulkuevaatteet oli viritelty päälle ja tunnelma odottavan kiihtynyt.

Kreikan suurin karnevaalikulkue on järjestetty Rethymnonissa jo vuodesta 1914 alkaen joka vuosi ja tänäkin vuonna kulkueväkeä oli saapunut tuhansia joka puolelta Kreikkaa. Seisoimme tanakasti juhlakadun varressa jo tuntia ennen kulkueen alkua koska kadunvarsipaikat ovat kortilla myöhemmin ja kreikkalaiset eivät tunnetusti ole niitä kohteliaimpia mitä tulee jonotukseen tai paikkojen pitämiseen. Ryhä toisensa perään ohitti meidät, osa ilman kummempaa “kätkettyä” viisautta sanomanaan, mutta oman osansa irvailusta saivat niin Angela Merkel (jonka pillin mukaan Tsipras tanssii) kuin lääkeyhtiö Novartis´kin jonka miljardiluokan lahjuksia juuri tutkitaan.  Suomalainen sisu punnittiin ja parin perkeleen voimin saimme pidettyä paikkamme kadunvarressa, tosin siinä tungoksessa joutui seisomaan hieman kierossa ja korkkiruuvilla koko ajan ja kun turnauskestävyys loppui 4,5 tuntia myöhemmin, ei kulkueen häntää edes näkynyt vielä. Olo tuon seisomisen jäljiltä oli  –  fyssarini arviota lainatakseni   – ”takakiree ja kieroonkasvanut”.  Meteli oli korviahuumaava koko päivän ja joka paikassa, joten jätimme kaupungin taaksemme ja päätimme etsiä vähän kauempaa jonkin rauhallisen, hiljaisen ruokapaikan. Korvien tinnitus loppui noin Apokoronoun tienoilla joten kurvasimme Vamosin kylään, vanhaan kunnon Sterna tou Blomosifiin syömään.  Tulipa maistettua viime syksyn viinisadon tuotoskin  –  erinomaiseksi havaittiin. Mainio päätös mukavalla päivälle !

 

 

 

Miden Agan – viineistä tiivistetysti

Viinimessut ei ole onneksi ainoa tilaisuus perehtyä kreetalaisten viinien maailmaan. Eikä se amatöörin makuaistikaan oikein montaa viiniä hahmota kerrallaan. Jos aihe kiinnostaa niin esim. Haniassa on vallan mainio Miden Agan – niminen viinikellari -ja herkkukauppa. Vuosien kokemuksellaan omistajatar Maria Andronidou on erittäin asiansa osaava ja innostunut opas tähän aiheeseen. Sinne siis ! Vietimme hyvän tovin hänen puodissaan, saimme huiman määrän tietoa mistä kreetalainen ”terroir” muodostuu eli miten maaperä,  muu kasvillisuus ja jopa yrtitkin ”etä”vaikuttavat viinien makuvivahteisiin. Perusteellisen teorian jälkeen pääsimme maistelemaan neljää eri viiniä, kahta valkoista ja kahta punaista. Aika maisteluun varataan etukäteen ja silloin voi myös jonkin verran vaikuttamaan minkälaisiin viineihin tai minkä viinitilan viineihin haluaa tutustua. Marialla on valikoimissaan yli tuhat viiniä ja jos jotain puuttuu, niin kuin meidän kohdallamme kävi, niin seuraavana päivänä se oli maistettavissa/ostettavissa.  Jos haluaa perusteellisen opastuksen nimenomaan Kreetalaisiin viineihin niin tämä on loistava paikka aloittaa.

 

Dionysoksen matkassa

Dionysoksen matkassa

Syksyllä 2018 Kreetan Maulla on tarjolla kaksi viiniretkeä, joista toinen tosin jo täynnä, joten Iraklionin viinimessut olivat toinen matkamme ajoituksen ratkaisseista asioista. Kerran vuodessa järjestettettävät messut esittelevät kreetalaisten viinitilojen tuotantoa kattavasti mutta kompaktisti. Tänä vuonna tiloja oli esittäytymässä kolmisenkymmentä. Ihan riittävästi yhdelle päivälle. Itselleni vanhojen tuttujen tilojen  –  kuten Karavitakis, Manousaki, Toplou, Lyraraki  –  lisäksi mieleen jäivät erityisesti Gavalas, Silva-Daskalaki, Strataridakis ja Stilianou joista ainakin osa valikoituu matkaohjelmaamme mukaan. Lyrarakisin ZaZaZu-osastolla kuultiin iloksemme heidän tuotteidensa hyvästä vastaanotosta myös Suomen markkinoilla. Kuvassa aurinkoinen esittelijä.

ZaZaZu-kuohuvaa oli viime kesänä jo Alkossa ja sen tuonti jatkuu, kiitos Gavrielides Foodsín. Kyllähän meille muutama muukin erinomainen kreetalainen viini mahtuisi Alkon valikoimiin, valitettavasti vain monet tilat ovat kovin pieniä ja  –  ehkä myös onneksi  –  pieninä haluavat pysyä.

Maanantaina vierailimme pienellä mutta laadukkaalla Stilianoun tilalla, joka sekin jatkaa jo viidennessä polvessa viinituotantoaan. Tosin tämä viides polvi joka meitä opasti, muiden ollessa vielä messuilla, oli vasta 16 vuotias, mutta jo nyt oli tietämys ja asenne enemmän kuin kohdillaan.

Samalla reissulla katsastimme Archanesin kylän majoitustarjonnan ja karnevaalitunnelman. Ja Mezedopolio Agoran. Eipä ollut moitteen sijaa missään. Archanesin vieressä kohoaa korkeusiin Juktas-vuori jolla on useampiakin vaelluspolkuja. Ne jouduimme jättämään seuraavaan kertaan. Siihen ei luultavasti kovin kauaa mene.

Talvireissu Kreetan valoon jatkuu

Tsiknopempti

Laskeutuminen kotikreetalle kutkuttaa joka kerta yhtä mukavasti vatsanpohjaa ja hymy  –  ellei suorastaan autuas virnistys  –  hiipii kasvoille kun koneen ovet avataan. Tällä kertaa kentällä oli retkuettamme vastassa talkkarimme Hilde joka oli onnistunut herättelemään talviunilla olleen automme pressun alta. Auto täyttyi neljän ihmisen matkatavaroista ääriään myöten, tavaraa kulkee uskomattoman paljon suuntaan jos toiseenkin vaikka kakkoskodissamme asuukin perusvarustus niin vaatteita kuin hygieniatarvikkeitakin. Kummallista! Pakaaseista löytyi mm. tyhjiä pahvisia viinipullohylsyjä (viinimessuille matka), Fazerin sinistä (lahjontaa varten), Bemer-hoitoalusta (kevään hyvinvointikursseja varten), verenpainemittari (kenen muun vuokrahuoneistosta löytyy verenpainemittarikin ?) ja muutama Suomen kesässä tarpeettomaksi osoittautunut hellevaate. Tähän aikaan vuodesta niillä ei ole toki käyttöä, mutta kun seuraavan kerran taas tulen saarelle maaliskuun lopussa on pakaasit täynnä kevään ja syksyn kursseilla tarvittavaa rekvisiittaa, kuten karstat. Ja tyhjiä kardemummatuubeja, niistä sitten lisää myöhemmin.

Kotiutuminen kävi joutuin. Tulopäivänämme sattui olemaan Kreikan ortodoksien tsiknopempti -niminen juhlapäivä. Tsiknopempti voitaneen kääntää suomeksi esim. tuoksuva tai käryävä tai palava torstai ja tämä päivä aloittaa vuotuisen Suuren Paaston joka päättyy 40 päivää myöhemmin pääsiäisyönä. Käryt ja tuoksut tulevat  lähes joka pihassa kuumana olevista grilleistä ja niissä kypsyvistä kokonaisista lampaista ja muista herkuista. Tänä päivänä syödään lihaa, ja paljon. Ja juodaan viiniä. Ja rakia. Tuoksujen johtamina päädyimme mekin tulopäivän dinnerille lähitavernaan.

Ja oikein hyvää Ystävänpäivää kaikille ystävillemme !