fbpx

Mitä tapahtuu jos onkin koko bändi leirillä Vamosissa

Niin, mitä tapahtuu jos koko bändi päätyy leirille Vamosiin? Allaolevan taltioinnin kirjoitti Timo Ahonen, lukekaahan itse.

Koko bändi leirillä Vamosissa ?

Luettuamme jonkin lehtijutun Kreetalla järjestettävistä biisileireistä, laitoimme Heikki Salolle viestiä ja kysyimme: Voiko leirille ilmoittautua kokonainen bändi? No, Heikin vastaus oli, että kokonaisia bändejä ei leirin pitkän historian kuluessa mukana ole vielä ollutkaan, mutta ilman muuta! Ei siis ollut mitään veruketta kieltäytyä lähtemästä, koska selvästi meillä oli halu saada ammattilaisten ohjausta omaan harrastetoimintaamme ja olivathan leirin vetäjät Heikki Salo ja Tuija Rantalainen rautaisia alansa ammattilaisia. Hiukan oli pupu pöksyissä, mutta odotukset korkealla. Omien tekemisten asettaminen ammattilaisten arvioitavaksi oli tietenkin aika jännittävää.

Ai ketkä me?

Ollaan neljän hengen kokoonpano nimeltä Alakulo Bros. Nimikin jo kertoo, että kyse on jo elämää nähneistä miehistä, joille on syttynyt palo tehdä lauluja elämän varrella koetusta. Kukaan meistä ei ole muusikko koulutukseltaan tai ammatiltaan, vaan kuka mitäkin.

Meitä yhdistää kuitenkin se, että jo koulupoikina soitimme, ja soitamme edelleen, yhtyeessä Tetetermite, joka on vaikuttanut Jyväskylässä since 1964, välillä tosin pitkään telakalla olleena. Me neljä ukkoa tuosta porukasta kiinnostuimme siitä, miten omia biisejä tehdään, vaikka covereidenkin soittaminen on mukavaa. Ja totuushan on, että mistä niitä covereita tulisi, jollei joku tee uusia biisejä? Jos olet utelias kuulemaan, miten tuo Alakulo Bros soi, niin mene YouTubeen ja kirjoita hakukenttään ”alakulo bros”, niin löydät kymmenkunta biisiämme videoiden höystäminä.

Pakkasimme sitten joitain helposti kuljetettavia soittimia ja laulun tekeleitä kapsäkkeihin ja nousimme pelottomasti (tai oikeastaan lähes kaikki pelot voitettuamme) Kreetan koneeseen syyskuussa 2019. Jo tuota ennen olimme hiukan tutustuneet tuleviin leirikavereihin ja leirin vetäjiin yhteisen WhatsApp-ryhmän kautta.

Fabrica Farm ja kreetalainen kulttuuri

Biisintekoleiri pidettiin pienessä noin 900 asukkaan Vamosin kylässä Kreetalla lähellä Haniaa. Majoituimme ja opiskelimme idyllisellä maatilalla eli Fabrica Farmilla, jossa oli mainiot ja nykyaikaiset majoittumis- ja kokoontumistilat pienissä taloissa. Farmilla on omaa viininviljelyä, oliivipuita ja yrttien kasvatusta. Kylä ja sen keskustassa sijaitseva taverna, jossa kävimme aamupalalla ja vietimme useampiakin iltoja jutellen ja musisoiden, oli loistava ja ystävällinen ympäristö vapaa-ajan viettoon.

Mielenkiintoiset retket ja kulttuuripläjäykset vaikkapa Vamosin kylän historiasta ja oliiviöljyjen olemuksesta järjesti Kreetan maku -matkatoimisto ja sen todella osaavat ja kaikissa pulmissamme avustaneet vetäjät. Viikkoon mahtui myös illallinen vuoristossa lammaspaimenten vieraana, jossa paimenet valmistivat vuohenjuustoa ja musiikki soi. Farmilla vieraili myös paikallisia tosi taitavia muusikoita soittelemassa yhdessä leirin vetäjien kanssa.

Paimenten illan paikallisten “pöytä”

Leirillä oli myös vilkasta yhteistä yömusisointia, jossa erityisesti Alakulon veljekset Olli ja Stewe kunnostautuivat… siis niille, joita ei vielä nukuttanut. Kuvaavaa tunnelmalle oli, että kun tuo yömusisointi oli jatkunut jo yli puolen yön ensimmäisenä iltana, niin näimme Farmia pitävän pariskunnan lähestyvän terassiamme ja arvelimme heidän tuovan meille ”pyyhkeitä” metelin pitämisestä. Olimme kuitenkin väärässä: isäntä toikin kevyttä yöpalaa ja hänen puolisonsa esitti uskomattoman kauniilla ja syvällä äänellään kreikkalaisia laulelmia.

Biisileiri bändimme näkökulmasta

Vetäjinä kurssilla olivat Heikki Salo (sanoitus) ja Tuija Rantalainen (sävellys). Heidän lisäksensä meitä oli 12 osallistujaa, ”aikuisia ihmisiä” kaikki ja tosi mukavaa ja avointa porukkaa, jokaisella oma historiansa, mikä toi rikkautta yhteisen viikkomme keskusteluihin ja yhdessäoloon. Opetusta ja itsenäistä musiikin tekemistä oli kuusi tuntia päivässä. Aluksi Heikki piti meille miniluentosarjan biisin tekemisen keskeisistä periaatteista ja saloista. Monelle meistä se avasi ihan uuden tavan katsoa ja kirjoittaa laululyriikkaa. Välillä aina pidettiin yhteisiä klinikoita, joissa käytiin läpi seinälle heijastettuja biisien tekstejä ja ideoitiin niitä yhdessä tosi positiivisessa hengessä. Loppuviikko liittyi säveltämiseen ja valmistautumiseen soittoharjoituksilla pienellä kulttuuritalolla pidettyyn konserttiin, jossa kaikki uudet biisit esitettiin.

Ideana oli: ”Jokainen osaa tehdä laulun.”

Leirillä oli sekä kokeneita soittajia/laulajia että henkilöitä, jotka eivät soittaneet mitään soitinta tai laulaneet. Heidän osaltaan Tuija sävelsi ja esitti biisit ja hänen tuekseen koottiin muista leiriläisistä erilaisia kokoonpanoja. Yhtä esitettyä laulua loppukonsertissamme kuvitti myös erään leiriläisen koskettava tanssiesitys.

Me teimme yhden uuden biisin yhdessä. Sen nimi on Neljä miestä nurmikolla. Sen ideana oli aikoinaan vietetty loppukesän yö kesämökillä Itä-Suomessa. Tuona yönä Olli opetti meille tähtien nimiä. Ensimmäinen sanaversiomme ei mennyt Heikiltä läpi ollenkaan. Hän kysyi: Missä on pihvi? Hänen ajatuksensa oli, että tavallisten ihmisten elämä on niin tylsää, että jos siitä haluaa tehdä laulun, täytyy reilusti vaan valehdella. Niinpä päätimme biisin koukuksi paljastaa sen loppupuolella, että tähtiä opettava kaveri onkin sokea, joka osoittelee tähtiä valkoisella kepillään! -hän joka on sokea, näkeekin eniten! Eli kyllä se pihvi sitten lopulta löytyi…

Leirillä klinikoitiin myös kolmea Alakulo-biisiä, jotka ovat jo YouTubessa. Silloin vielä keskeneräiseen Tanssijan elämää biisiin Tuija lauloi osuuden nopeasti kämppäämme kyhätyssä leiristudiossa. Leiri oli kokonaisuudessaan melko sanoituspainotteinen, johtuen varmaankin siitä, että Tuija Rantalainen oli täystyöllistetty säveltäessään sellaisia sanoituksia, joille ei ollut säveltäjää tai esittäjää. Mainiota oli, että Heikki antoi erittäin asiantuntevaa ja kannustavaa palautetta Timolle myös uusista sanoituksista, joita ei vielä ollut sävelletty.

Molemmat ohjaajat olivat todella kannustavia ja auttavaisia kaikkia meitä amatöörejä kohtaan ja kaikki palaute, jonka saimme, oli todella hyvällä ja ystävällisellä tavalla rakentavaa, mutta samalla kriittistä ja siten biisien kehittelyä edistävää. Uskomme, että tämän saman kokemuksen ja tunteen jakavat kaikki leirillä olleet, joista monet tulivat tekemään elämänsä ensimmäistä omaa laulua. Kaikkia meitä leiriläisiä kannustettiin myös klinikoilla antamaan toisillemme ”lahjoja” eli omia ideoitamme toisten tekemien biisien kehittämiseen. Näistä lahjoista biisin tekijä voi sitten ottaa käyttöönsä, mitä itse parhaaksi kokee.

Kurssilaiset kantapöydässään Sterna tou Blumosifissä

Sydämellisesti suosittelemme

Siis kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen ja mielenkiintoinen ja unohtumaton viikko. Kovasti suosittelemme, jos omien laulujen teko vähänkin kiinnostaa! Ja jos sinulla on soittokavereita tai ystäviä, joiden kanssa haluat tehdä lauluja, niin tuo Vamosin viikko on mainio tapa rentoutua hyvien ystävien seurassa ja perehtyä laulujen tekemisen saloihin ja kehittää omaa yhteistä lauluntekoharrastusta!

Koko bändi leirillä Vamosissa eli Alakulo Bros;

Timo Ahonen, Tero ”Tete” Ansio Teuvo ”Stewe” Kaipainen ja Olli Serimaa

Melkein koko bändi leirillä Vamosissa

Elämäsi Laulu – workshop on tulossa jälleen, 20-27.9.2020, toivotamme teidät tervetulleeksi iloiseen luovaan joukkoomme !

Valkoisten Vuorten kutsu

Valkoisten Vuorten kutsu, Hanian alueen vuoristomajat, Tavri 

Jos rannat ja tavernat eivät ole ainoa asia, joka sinua Kreetalla kiinnostaa, niin yksi loistava tapa tutustua Kreetan saareen, on patikointi. Jo viikon reissulla näet paljon ja kauas, ihan kirjaimellisestikin. Reitit kun pakostakin nousevat kukkuloille ja vuorille, vaikka välillä palaatkin merenpinnan tasolle. Helpoin tapa ottaa saari haltuun, ellei ihan katuja halua tallata, on hakeutua E4 vaellusreitistölle, ja valita sieltä itsellesi sopiva pätkä tai parikin. Kuule Valkoisten Vuorten kutsu. 

Rantojen kulkijat

Rannikon reitit kulkevat sopivasti kylien välissä, joten ruokaa et tarvitse niin paljon mukaan. Illalla yleensä olet jo seuraavassa kylässä ja patojen äärellä. Vettä tarvitset runsaasti ellei kyseisellä reittipätkällä ole erikseen mainittu makean veden saantimahdollisuutta. Vuorten ylitys saattaa vaatia yöpymisen luonnossa. Mikäpä upeampaa kuin nukkua tähtitaivaan alla ja kuunnella tuulen huminaa.

Otathan huomioon

Jos Suomessa suuri riski vaelluksilla on paleltuminen, niin Kreetalla se on ehdottomasti juomaveden loppuminen. Pidä huoli ettei tämä pääse missään olosuhteissa tapahtumaan. Ja valitse viileä aika vuodesta vaelluksellesi. E4 on Euroopan pitkän matkan vaellusreittien verkosto, joka kulkee läpi Euroopan maiden. Tietoa reitistöstä on saatavilla netistä ja Hanian vuorikiipeilijöiden (EOS) toimistosta (Mountaineering Club of Chania ). 

Suomen Lapissa Metsähallitus vuokraa tunturimajoja tai vuodepaikkoja, joko korvausta vastaan tai majoittua voi jopa ilmaiseksi. Kreetalla majat omistaa ja niitä hallinoi yleensä yksityiset yhdistykset. Hanian alueella siis tuo EOS. Jos tarvitset “selän sijaa”, ota yhteys yhdistyksen toimistoon ensin.

Valkoisten Vuorten kutsu

Aiemmin facebook-sivuillamme kerroin Kallergin majasta (Kallergi Shelter) Omaloksen ylätasangolta vielä ylöspäin. Siellä on kesäsesonkina ollut paikalla isäntä, joka hoitaa varaustilannetta ja valmistaa yksinkertaista kotiruokaa.  Muut ovat avoinna tarpeen eli varausten mukaan. Tai sitten saat avaimet majaan ja muonitat itse itsesi.

Tässä blogissa enemmän Tavrin majasta, mutta e.m. Kallergin lisäksi löytyy myös Volikas Kambi Keramian kylän yläpuolella ja Svouriti Valkoisten Vuorten sylissä Amountseran tasangon yläpuolella. Näitä kaikkia siis huoltaa pääasiassa vapaaehtoisvoimin EOS. Valtionapua majojen huoltoon ja kunnossapitoon saadaan jos saadaan.

Toki reittejä kulkee rannikon tuntumassakin, joskaan sielläkään ei kovin tasaisia reittejä ole. Jos kuitenkin kuulet vuorten kutsun, niin tässä tämä vinkki.  

Tavri 

Matkalla Tavriin ? Olet menossa Askifoun tasangolle. Jos liikut yleisillä kulkuneuvoilla, tarkista bussien aikataulut KTEL Hania -sivustolta. Jos liikut omalla autolla, lähde kansallistieltä Vrissesistä kohti Hora Sfakionia. Kun laskeudut Askifoun tasangolle, ensimmäisenä on Kareksen pieni kylä, jossa on Toisen Maailmansodan aikaisista tavaroista kerätty sotamuseo. Museo on aika lupaava sana tuolle ”tavarakokoelmalle”, mutta aiheesta kiinnostuneille siellä kyllä riittää ihmeteltävää.  

Jatka Karesista vielä muutama kilometri ja aja sisään Ammoudarin kylään. Jos haluat kokemuksen ihan aidosta vuoriston ukkokuppilasta, tältä kylältä niitä löytyy. Pysähdy kahville ja nauti vaikka sfakialainen piirakka kahvikupposen kera. Sfakialainen piirakka on “match made in heaven”, suolaisen ja makean herkullinen liitto. Lettumainen piirakka sisältää mizitra-juustoa, se tarjotaan tuoreeltaan pannukuumana, päälle valutetaan vuoriston hunajaa. Nam !

Ammoudarista eteenpäin

Kylän keskeltä, kahvilan kulmalta lähtee sekä tie että polku ylös Tavriin. Tietä pitkin voi ajaa, jos maavaraa on autossa hiukankin eikä kuski  –  tai matkustajat  –  ole heikkohermoisia. Tie on soratie, se kiemurtelee ylös 7,5 km osin jyrkänteen reunalla, kaiteita ei tietenkään ole. Kannattaa pitää peukut pystyssä ettei satu ketään tulemaan vastaan. Ohittaminen on paikkapaikoin mahdotonta ja peruuttaminen, noh, jännittävää ainakin. Kyllä sopu sijaa antaa ja joustaminen kannattaa aina. Viisas väistää, eikö niin. Maisemien katselua varten auto kannattaa tietenkin pysäyttää, sillä näkymät ovat huikeat. Koko Askifou avautuu alapuolella. Parhaiten ehdit nauttia, jos tuon matkan ylös kävelet. 

Hyvällä tuurilla, ja jos olet aamupäivällä liikkeellä, näet kun korppikotkat lähtevät tasangolta yläilmoihin. Aurinko lämmittää laaksojen ilmaa ja luo näin nosteita, joita linnut pystyvät hyödyntämään. Itselleni upein kokemus on ollut, kun istuin autossa jyrkänteen reunalla, ja katselin kymmenen korppikotkan nousevan siipienkärkien lähes hipaistessa auton kylkeä. Ensimmäisenä ei tullut mieleen astua autosta ulos ja mennä kuvaamaan. On ne sen verran hurjan näköisiä, siipivälikin melkein kolmimetrinen. 

Jos valitset polun Tavriin, niin päädyt toki kapuamaan ylämäkeä sypressimetsikössä, mutta kyllä se hieman oikaisee. Kävelyaika näin on noin 1,5-2 tuntia, riippuen kulkijan kunnosta ja otettujen valokuvien määrästä. Alastuloon aikaa menee noin tunti.

Vuorten rauhassa

Tavri sijaitsee noin 1200m merenpinnan yläpuolella. Se on valmistunut vuonna 1992 neljän vuoden uurastuksen tuloksena. Majaan mahtuu kerrallaan 45 henkilöä ja siellä on mukavuudet, se lämmitetään tarvittaessa puilla, sähkön tuottaa generaattori ja juokseva vesikin löytyy. Jopa vessat ja suihkut. Talon ulkoseinään on rakennettu kiipeilyseinä.

Tavrissa voi majailla myös talvella, mutta silloin on otettava huomioon, että noin ylhäällä vuoristossa talven sateet tulevat lumena ja Ammoudarin kylästä ei välttämättä pääse autolla ylös. Tai jos satut lumen tullessa olemaan ylhäällä, niin siellä sitten odottelet kiltisti, kun lumi sulaa. Eväiden kantaminen repussa tuon puolentoistatunnin matkan hangessa käy extremestä. Ja karsii repusta kyllä ylimääräiset gourmeet. EOS toki pitää kuivamuonavarastoja majalla ja lumesta voi aina sulattaa vettä, mutta… Uudenvuoden tienoot majalla on yleensä varattuna EOS:n omalle porukalle.

Jos olet reppureissaaja ja patikointimatkalla niin Tavrista pääset jatkamaan matkaa mm. Kastron huipulle (2219mpy), voit kävellä Sfakianon rotkon kautta Hora Sfakioniin, tai laskeutua Kavin rotkoon. Tai jatkat Katsivelin majalle E4 reitistöä pitkin. 

Päiväretkellä voit mainiosti ajella aamusta Askifouhun, nousta Tavriin ja viettää päivää Tavrin jälkeisellä Niatoksen ylängöllä, aivan Valkoisten Vuorten juurella. Palatessasi takaisin Ammoudarin kylään maistuu varmasti ansaittu ateria paikallisessa tavernassa. Vuohenlihaa, perunoita, vihanneshöystöä, kreetalainen salaatti ja paikallista romeikoa. Voiko kreetalaisempaa makua ollakaan? Kreetan Makua?

Talvella Askifoun tasangolla saattaa olla lunta, sinne pääsee jos pääsee. Ja pois pääsee tai sitten ei. On Kreetalla talvella tekemistä muutenkin, siitä lisää blogissamme aiemmin.

Talvella Kreetalla tapahtuu

Jos mielit talvella Kreetalle, niin tässä vinkkiä mitä mm. helmikuussa Kreetalla tapahtuu. Tämä tapahtui helmikuussa 2018.

“Mieli Kreetalle matkalla jo, matkalaukut pakattu ja parin ensimmäisen päivän ”marssijärjestys” suunniteltu. Vielä vain pitäisi saada lumet pois pihalta että matka edes alkaisi. Työtä ja juhlaa tiedossa perillä; viinimessut ja viinitilohin tutustumista syksyn viinimatkoja varten, kotimme House Kastrin talvihommia, on karnevaaliviikko, tuttujen tapaamista. Ou jee !”

Miten sinne pääsee ?

Turistikauden ulkopuolella ei Kreetalle ole suoria lentoja joten “pomppimiseksi” menee matka sinne, mutta viis siitä kunhan perille pääsee. Muutamana talvena on ollut Aegean Airlinesilla suoria lentoja Helsingistä Ateenaan lähes talven ympäri ja ne on reititetty mainiosti siten, että lyhyellä vaihtoajalla on mahdollista päästä eteenpäin Kreetalle ja muillekin saarille. Kovin kiitollisia olemme näistä lennoista olleet.

“Helmikuussa 2018 olimme reitittäneet lentojemme aikataulun (Helsinki-Munchen-Ateena-Hania) aika tiukaksi, koska on mukava olla perillä päiväsaikaan, jolloin ehtii lämmittämään asunnon ja tankkaamaan jääkaapin heti alkajaisiksi. Ja ehtii tuloillalliselle paikalliseen suosikkitavernaamme Agioklimaan, joka on avoinna ympärivuoden.

Hieman  tuo lumen tulo hermostutti kun mietti nopeita vaihtoaikoja kentillä, mutta Helsinki-Vantaa toimii (jos joku toimii) myräkälläkin ja matkaan päästiin. Munchenissä oltiin prikulleen aikataulun mukaisesti. Siitä eteenpäin ei edes hermostuttanut enää. Aamuöinen herätyskään ei niin harmittanut kun kahden maissa iltapäivällä laskeuduimme Haniaan. Aurinko häikäisi silmiä ja talven kirpakoihin keleihin tottunut iho kiitti leppeää länsituulta. Viinimessut Iraklionissa, Archanesin alue, laskiaiskarnevaalit   –  täältä tullaan !

Tsiknopempti

Laskeutuminen kotikreetalle kutkuttaa joka kerta yhtä mukavasti vatsanpohjaa ja hymy  –  ellei suorastaan autuas virnistys  –  hiipii kasvoille kun koneen ovet avataan. Tällä kertaa kentällä oli retkuettamme vastassa talkkarimme Hilde joka oli onnistunut herättelemään talviunilla olleen automme pressun alta. Auto täyttyi neljän ihmisen matkatavaroista ääriään myöten, tavaraa kulkee uskomattoman paljon suuntaan jos toiseenkin vaikka kakkoskodissamme asuukin perusvarustus, kuten vaatteet ja hygieniatarvikkeetkin. Kummallista!

Pakaaseista löytyi mm. tyhjiä pahvisia viinipullohylsyjä (viinimessuille matka), Fazerin sinistä (lahjontaa varten), Bemer-hoitoalusta (kevään hyvinvointikursseja varten), verenpainemittari . Ylimääräiseksi kotona käynyt, mistä muusta vuokrahuoneistosta löytyy verenpainemittarikin ? Ja muutama Suomen kesässä tarpeettomaksi osoittautunut hellevaate. Tähän aikaan vuodesta niillä ei ole toki käyttöä, mutta kun seuraavan kerran taas tulen saarelle maaliskuun lopussa on pakaasit täynnä kevään ja syksyn kursseilla tarvittavaa rekvisiittaa, kuten karstat. Ja tyhjiä kardemummatuubeja, niistä sitten lisää myöhemmin.

Kotiutuminen kävi joutuin. Tulopäivänämme sattui olemaan Kreikan ortodoksien tsiknopempti -niminen juhlapäivä. Tsiknopempti voitaneen kääntää suomeksi esim. tuoksuva tai käryävä tai palava torstai ja tämä päivä aloittaa vuotuisen Suuren Paaston joka päättyy 40 päivää myöhemmin pääsiäisyönä. Käryt ja tuoksut tulevat  lähes joka pihassa kuumana olevista grilleistä ja niissä kypsyvistä kokonaisista lampaista ja muista herkuista. Tänä päivänä syödään lihaa, ja paljon. Ja juodaan viiniä. Paljon. Ja rakia. Paljon. Tuoksujen johtamina päädyimme mekin tulopäivän dinnerille lähitavernaan.

Dionysoksen matkassa

Viinin vuoksi Kkreetalle blogista voit lukea lisää viinimessuista sekä vähän muutakin viiniin liittyvää.

Samalla reissulla katsastimme Archanesin kylän majoitustarjonnan ja karnevaalitunnelman. Ja Mezedopolio Agoran. Eipä ollut moitteen sijaa missään. Archanesin vieressä kohoaa korkeusiin Juktas-vuori jolla on useampiakin vaelluspolkuja. Ne jouduimme jättämään seuraavaan kertaan. Siihen ei luultavasti kovin kauaa mene.

Rethymnonin karnevaaleissa 18.2.2018

Säiden puolesta epävakaisen viikon päätteeksi sunnuntai valkeni  aurinkoisena ja lämpimänä. Viikon varrelle osuneet sateet olivat tulleet toivotusti lumena vuorille ja ajellessamme Plataniaksesta kohti Rethymnonia maisemat olivat henkeäsalpaavan kauniita.

Kuva, joka sisältää kohteen ulko, ruoho, vuori, kenttä

Kuvaus luotu automaattisesti
White mountains, Lefka Ori

Perillä jätimme auton Fortezza-linnoituksen liepeille, olimme paikalla hyvissä ajoin ja kaffet kera lettujen ja tuoreiden mansikoiden maistui rantakadulla. Kaupunki kuhisi elämää jo puolenpäivän maissa;  väki oli vähintäänkin värikästä ja fiilis oli kuin vappuna Ullanlinnanmäellä. Karnevaalikulkuevaatteet oli viritelty päälle ja tunnelma odottavan kiihtynyt.

Kreikan suurin karnevaalikulkue on järjestetty Rethymnonissa jo vuodesta 1914 alkaen joka vuosi ja tänäkin vuonna kulkueväkeä oli saapunut tuhansia joka puolelta Kreikkaa. Seisoimme tanakasti juhlakadun varressa jo tuntia ennen kulkueen alkua koska kadunvarsipaikat ovat kortilla myöhemmin ja kreikkalaiset eivät tunnetusti ole niitä kohteliaimpia mitä tulee jonotukseen tai paikkojen pitämiseen.

Ryhmä toisensa perään ohitti meidät, osa ilman kummempaa “kätkettyä” viisautta sanomanaan, mutta oman osansa irvailusta saivat niin Angela Merkel (jonka pillin mukaan Tsipras tanssii), kuin lääkeyhtiö Novartis´kin jonka miljardiluokan lahjuksia juuri tutkitaan.  Suomalainen sisu punnittiin ja parin perkeleen voimin saimme pidettyä paikkamme kadunvarressa, tosin siinä tungoksessa joutui seisomaan hieman kierossa ja korkkiruuvilla koko ajan ja kun turnauskestävyytemme loppui 4,5 tuntia myöhemmin, ei kulkueen häntää edes näkynyt vielä. Olo tuon seisomisen jäljiltä oli  –  fyssarini arviota lainatakseni   – ”takakiree ja kieroonkasvanut”.  Meteli oli korviahuumaava koko päivän ja joka paikassa, joten jätimme kaupungin taaksemme ja päätimme etsiä vähän kauempaa jonkin rauhallisen, hiljaisen ruokapaikan.

Kuva, joka sisältää kohteen henkilö, ulko, henkilöt, seisominen

Kuvaus luotu automaattisesti
Kulkueissa kaikki mukana

Kuva, joka sisältää kohteen ulko, henkilö, tie, urheilu

Kuvaus luotu automaattisesti
Täällähän ne smurfit on
Kuva, joka sisältää kohteen ulko, mies, henkilöt, pitäminen

Kuvaus luotu automaattisesti

Korvien tinnitus loppui noin Apokoronoun tienoilla joten kurvasimme Vamosin kylään, vanhaan kunnon Sterna tou Blomosifiin syömään.  Tulipa maistettua viime syksyn viinisadon tuotoskin  –  ja erinomaiseksi havaittua. Mainio päätös mukavalla päivälle !

Talvisen Kreetan arkielämää tahdittavat rutiinit niin paikallisilla kuin meillä “turisteillakin”. Itse en oikein tiedä mihin kastiin kuulumme, emme ole paikallisia mutta emme myöskään turisteja. Meillä on koti täällä ja lähes puolet vuodesta asumme saarella. Kyläläiset ovat jo antaneet meille statuksen, olette Plataniaslaisia. Ja se lämmittää kyllä kovasti sydäntä. Olemme otettuja tästä. Osa paikallisista, heistäkin jotka ovat “lomalla” turistitöistä, saattaavat olla töissä oliivinkorjuussa suvun oliivitarhoilla tai appelsiini- tai vihannestarhoilla. Tarpeellinen lisä luppokauden tienesteihin.

Alkutalvesta, kohta loppiaiseen päättyvän jouluvapaan jälkeen, alkaa jo uuden sesongin valmistelu, tavernoja, kahviloita, majoitustiloja ja pikkupuoteja siivoillaan hiljakseen ja remontoidaan. Matkatoimistojen varauslistoja tutkitaan, kunnan turistitoimistojen väki spekuloi tulevaa. Turistin toiveita pyritään täyttämään. Mielestäni hyvä esimerkki oli muutama vuosi sitten kun tavernojen sisäänheittäjiä yritettiin saada kuriin. Toki kuri näyttää taas höltyneen, mutta aika mukavalta tuntui kun Hanian kujilla ei joku ollut ihan kirjaimellisesti hihassa roikkumassa. Itselläni menee helposti hermo, ellei kohtelias “ei kiitos, mukavaa päivän jatkoa” -kommentti riitä. Leivästä kysymys, ymmärrän, mutta minun pennoseni eivät ainakaan silloin päädy kyseiseen tavernaan. Monta hyvääkin tavernaa on saattanut jäädä käymättä tämän vuoksi.

Talvella sisäänheittäjiä ei tietenkään ole. Ympärivuoden avoinna olevat tavernat saavat asiakkaansa ihan muista syistä, josta tärkein tietenkin on hyvä ruoka. Turistimenuut vaihtuvat, talvella kysytään “mitä teillä on tänään tarjolla?”. Siitä sitten valitaan.

Osa-aika kreetalaisina auttelemme ystäviämme oliivinpoiminnassa, omat oliivit on korjattu yleensä päivässä, vain 25 puuta, ei siinä kauan mene. Retkeilemme ja etsiskelemme uusia kyliä, uusia kujia, uusia tavernoita, uusia rantoja ja näkemisen arvoisia reittejä. Aikaa on ajella hissukseen, katsella, pysähdellä, nautiskella. Seurataan kevään tuloa merkkejä vihreällä ja vehreällä saarella. Lehtipuut ovat vielä talvilevossa, mutta aina yhtä sykähdyttävää on nähdä ensimmäiset mantelipuut kukassa. Siitä tietää että talven selkä on taittunut.

Talven tulon taas tunnistaa siitä kun nenään tuleen palavan oliivipuun tuoksu. Takat, zombat on sytytetty. Zomba vastaa lähinnä meidän porinmatti-tyylistä kaminaamme. Siitä lämmön saa nopeasti ja huone-ilma kuivaa hyvin. Yleensä noissa kamiinoissa on myös pieni uuni, jossa ruoka valmistuu omia aikojaan. Meidän naapurustossa varsinaiset leivinuunit sijaitsevat ulkosalla. Niillä kun paistetaan leipää ja haudutellaan ruokaa myös kesällä. Leivinuunin lämmittäminen asunnon sisällä kesällä on mahdotonta, lämpöä kun saattaa olla ulkona ilman uuniakin suomalaisen hellelukeman verran.

Kun naapuritalon kohdalle kadun varteen alkaa ilmestyä risuja, klapeja ja vähän isompaakin puuta poltettavaksi, on leivontapäivä lähellä. Yritän olla paikalla. Leivontapäivänä nimittäin saataa “savukorvauksena” saada lämpimäisiä.

Noin suomalaisen mittapuun mukaan rantaelämään sopivia päiviä osuu myös talvelle. Meri on vielä marraskuussa ja joulukuussakin ihan siedettävää, noin kaksikymmentä asteista. Olen viettänyt rantapäivää Elafonisissa joulupäivänä jolloin lämmintä oli +25 ja matalassa laguunissa saman verran. Viileämmät kuulaat talvipäivät ovat oivallisia patikoinnille. Jos sataa, niin kaminaan tuli ja kirja käteen. Kreetan talvea ei voi verrata Kaukoitään tietenkään, ja taitaa Kanarian saarillakin olla tasaisemmat sääolosuhteet, mutta ei eteläinen Välimeri ole ollenkaan huono vaihtoehto.

Talvimatkailu onkin saarella toistuvasti esiin nouseva keskustelunaihe.

Mutta nyt on kesä ja ihan kohta Juhannus, nautitaan siitä !

Viinin vuoksi Kreetalle

Jamas !

Useimmat teistä tuntevat ouzon ja retsinan ja Mythos-oluen. Mutta miten on laita kreetalaisten viinien? Kreetalla on kolmisenkymmentä varteenotettavaa viinitilaa, joista useimpiin pääsee myös vierailulle ja maistelemaan. Suosittelen tutustumaan. Viinin vuoksi Kreetalle kannattaa tulla. Myös.

Iraklionin helmikuiset viinimessut

Yksi tapa on tutustua aiheeseen on Iraklionin helmikuiset viinimessut. Kreetan viinintuottajien yhdistys järjestää kerran vuodessa kolmipäiväiset messut joissa pääset keskitetysti tutustumaan saaren viinin tuotantoon. Kattavasti mutta kompaktisti. Ammattilaiset pääsevät sinne ilmaiseksi (ennakkorekisteröinti), mutta myös maallikot ovat tervetulleita pientä sisäänpääsyä vastaan.

Talvella Kreetalle ?

Nyt parina talvena on Aegean Airlinesilla ollut suoria lentoja Helsingistä Ateenaan lähes talven ympäri, pari kertaa viikossa. Ne on aikataulutettu mainiosti siten, että lyhyellä vaihtoajalla pääsee Ateenasta eteenpäin Kreetalle, ja toki muillekin saarille. Toivottavasti tämä jatkuu, sillä Kreetalle todella kannattaa tulla myös talvella.

Ympäri vuoden avoinna olevia hotelleja on ainakin suuremmissa kaupungeissa, ja osassa pienempiäkin. Rantakohteissa hotellit sulkeutuvat talvikaudeksi, vain paikalliset jäävät viettämään rauhaisaa talveaan. Matkailukin on talvella rauhallisempaa ja leppoisampaa kuin kesän kiihkeinä kuukausina. Silloin helle, auringonotto ja meri ei ole SE juttu, vaikka toki aurinko ja meri ovat paikallaan. Eikä tarvita avantoa voidakseen pulahtaa mereen.

Dionysoksen matkassa

Kreetan Maulla on aika ajoin viinimatkoja omassa ohjelmassaan, räätälöimme myös ohjelmia valmiille ryhmille. Viinimessut ovat meille kiinnostava kohde. Jo yhden päivän visiitti sinne antaa riittävän kuvan saaren tuotannosta ja sen monipuolisuudesta. Pakko tunnustaa että omat makunystyräni ovat amatöörin eikä useat hyvätkään viinit pysy aina mielessä. Paitsi tietenkin ne VAU-elämykset. Mutta mielenkiintoiset tilat sensijaan pysyvät.

Viinilajikkeita on saarella lähes kaksikymmentä, valtaosa kotoperäisiä. Viinejä valmistetaan joko yhdestä lajikkeesta kerrallaan tai sekoitteina. Messuilla itselleni vanhojen tuttujen viinitilojen  –  kuten Karavitakis, Manousakis, Toplou, Lyrarakis  –  lisäksi mieleen jäivät erityisesti Gavalas, Silva-Daskalaki, Strataridakis ja Stilianou, joista ainakin osa valikoituu aina viiniviikkojemme matkaohjelmaan mukaan.

Lyrarakiksen viineistä viittä saa tällä hetkellä Alkosta, niiden maahantuoja on Gavrielides Foods. ZaZaZu on heidän kuohuviininsä ja sillä oli messuilla oma osastonsa. Iloksemme kuulimme, että heidän tuotteensa on otettu hyvin vastaan Suomessa, joten ehkä niitä tarjolla meille vastaisuudessakin. Kuvassa aurinkoinen esittelijä.

Kuohuviinin iloista esittelyä !

Kyllähän meille muutama muukin erinomainen kreetalainen viini mahtuisi Alkon valikoimiin, valitettavasti vain monet tilat ovat kovin pieniä eli tuontatomäärät ovat pieniä Alkon valikoimiin. Ja  –  ehkä myös onneksi  –  pieninä ja spesiaaleina haluavat pysyäkin.

Manousakisilla ainakin on verkkokauppa jonka kautta toimitus onnistuu kotiovelle Suomeen, eikä kuljetuskulu / plo ole mikään mahdoton. Tila sijaitsee Vatolakkosin kylässä lähellä Haniaa. Lähellä Haniaa, Pontikianan kylässä, sijaitsee myös Karavitakisin tyylikäs viinitila.

Talviretkellämme saimme myös audienssin pienelle mutta laadukkaalle Stilianoun tilalle, joka sekin jatkaa jo viidennessä polvessa orgaanista viinituotantoaan. Tämä viides polvi joka meitä vierailulla opasti, vanhempien ollessa vielä messuilla, vaikutti kovin nuorelta, mutta jo nyt oli kaverilla tietämys ja asenne enemmän kuin kohdillaan. Kun pahoittelimme, että hän joutui olemaan poissa messuilta meidän vuoksemme, hän hymähti, että tänään on koulupäivä. Koulupäivä? “Niin, minä olen 16 vuotias.” Autolla kuitenkin poika pihaan päräytti. Kun ihmettelimme asiaa, hän vinkkasi silmää, “peltoteitä vain.” Siellähän tila todella oli oliivi- ja viinitahojen keskellä.

Kuva, joka sisältää kohteen ulko, ruoho, rakennus, vihreä

Kuvaus luotu automaattisesti
Stilianoun viinitila lepää kauniisti vihreiden kukkuloiden keskellä.

Stilianoun tila sijaitsee Kounavin kylässä, vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Iraklionista. Alue on ollut viininviljelyaluetta jo tuhansia vuosia ja lähellä sijaitsevassa Vathipetron raunioalueella on Kreetan vanhimman tunnetun viininpuristamon rauniot, Minolaiselta ajalta. Mikäli tuolle alueella menee kannattaa ehdottomasti viivähtää pari päivää ja majoittua vaikkapa Archanesin kylässä. Siellä myös ympärivuotista majoitusta on saatavilla.

Archanes

Archanes sijaitsee 14 km Iraklionista etelään ja vain 7 km Knossoksesta. Juktas-vuoren rinteille asettuva kylä oliivi-ja viinitarhojen keskellä on todella viehättävä. Sen kahdesta osasta, yläkylästä että alakylästä, varsinkin yläkylä on vähän haasteellinen liikuntarajoitteisille. Kylä on elävä talvellakin ja siellä on useita tavernoita, ja sen majoitustilat on pääsääntöisesti remontoitu vanhoihin taloihin ja ovat pieniä ja siksi yksilöllisiä.

Achanesin alueella on ollut asutusta jo noin 5000 vuotta, sen alueelta löytyy arkeologisia kaivauksia sekä Minolainen, Bysanttiin keskittynyt ja kansanperinnemuseo. Patikoinnista kiinnostuneelle alueelta löytyy useita vaellusreittejä joista osa kuuluu saarenlaajuiseen E4-vaellusreitistöön. Viinin vuoksi Kreetalle tulevat pääsevät tutustumaan upeaan luontoon.

Miden Agan viinitalo Haniassa

Pölyhuiskulle olis töitä 😉

Ellet halua tulla talvella Kreetalla, ei hätää. “Viinin perässä Kreetalle”-teman voit mainiosti toteuttaa sesonkinakin. Silloin suosittelen aloittamaan Miden Agan– nimisestä erityisesti viineihin panostavasta kaupasta. Vuosien kokemuksellaan omistajatar Maria Andronidou on erittäin asiansa osaava ja innostunut opas tähän aiheeseen. Vietin taannoin hyvän tovin hänen puodissaan, sain huiman määrän tietoa mistä kreetalainen ”terroir” muodostuu eli miten maaperä,  muu kasvillisuus ja jopa lähistöllä kasvavat yrtitkin vaikuttavat viinien makuvivahteisiin. Miden Agan löytyy Haniasta, linkissä lisätietoja.

Perusteellisen teorian jälkeen maistelin neljää eri viiniä, kahta valkoista ja kahta punaista. Aika maisteluun varataan etukäteen ja silloin voi myös jonkin verran vaikuttaa minkälaisiin viineihin tai minkä viinitilan viineihin haluaa tutustua. Marialla on valikoimissaan yli tuhat viiniä, ja jos jotain puuttuu, niin kuin meidän kohdallamme kävi, niin seuraavana päivänä se oli maistettavissa/ostettavissa.  Jos haluaa perusteellisen opastuksen nimenomaan Kreetalaisiin viineihin niin tämä on loistava paikka aloittaa.

Miden Agan ja Maria Andronidou

Kreetan Maku räätälöi teille mielellään viinimatkoja, parista päivästä vaikka viikon matkoihin. Kysy rohkeasti tarjousta. Syksyisin meillä on viininkorjuupäivä, seuraapa tilannetta kotisivultamme ja lähde viinin vuoksi Kreetalle.

Kuva, joka sisältää kohteen ulko, ruoho, vuori, kenttä

Kuvaus luotu automaattisesti
Valkoisten vuorten suojassa kypsyy Kreetalainen viini.

Omia suosikkeja on Karavitakis Wineryn Eliá-sarjan viinit, Manousakis Wineryn Mrs, Stratiridakis Wineryn Barbatus ja Stilianoun Theon Dora – viinit. Niin ja Lyrarakisin Assyrtiko.

Tilaathan myös tilata uutiskirjeemme !

Kreetan ortodoksiset Pyhät

5.5.Agia Irini; Pyhä suurmarttyyri Irene

Pyhä Irene oli ruhtinas Liciniuksen tytär ja alkuperäiseltä nimeltään Penelope. Hän kääntyi jumalaisen viestin saatuaan kristinuskoon ja sai kasteessa nimen Irene. Irene innokkuus hurskauteen rikkoi hänen isänsä unelmat ja isä käskikin hevosiaan tallomaan tytön kuoliaaksi. Hän kuitenkin selvisi vammoitta ja yksi hevosista kääntyi isää vastaan ja tappoi hänet. Irenen rukoukset kuitenkin palauttivat isän henkiin jälkeen, jonka jälkeen isä uskoi tytön pyhyyteen. Myöhemmin matkustellessaan Pyhä Irene joutui usein rangaistuksi ja kidutetuksi uskonsa vuoksi, mutta hän säilytti henkensä Jumalan suojeluksessa, tehden ihmetekoja ja käännyttäen tuhansia ihmisiä.

Vihdoin hän saapui Efesokseen jossa hän rauhallisesti nukkui pois neljännen vuosisadan alkupuolella. Kaksi päivää hänen kuolemansa jälkeen hänen hautakivensä löytyi nostettuna pois paikaltaan ja hauta oli tyhjä.

Istanbulissa on ainakin kaksi kirkkoa pyhitetty Pyhälle Irenelle ja hän on myös Thiran saaren suojelija. Nykyisin Thira tunnetaan nimellä Santorini, nimi juontaa juurensa Saint-Ireneen.Kreetalla Agia Irinin kylässä, Sougian tien varrella löytyy hänelle pyhitetty kirkko, samoin Knossoksen alueella akveduktin takana olevassa laaksossa.

6.5. Oikeamielinen pitkään kärsinyt Job

Job the Much-Suffering

Jokainen raamattunsa lukenut tietää Jobin joka on yksi Vanhan Testamentin marttyyreistä, jonka sielusta Jumala ja Saatana taistelivat. Rikas, menestynyt mutta hurskas menetti elämässään kaiken omistamansa muttei hurskauttaan. Sanonta ”Jobin postia” juontaa juurensa juuri Jobiin joka sai loputtomasti huonoja uutisia.

’Elosin alueella kaukana kylän takana Dikeosvuoren huipulla on Jobille pyhitetty kirkko. Näköala on komea, mutta tie sinne huono.

8.5. Johannes Teologi.

Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi oli yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Ja toinen Sepeteuksen pojista. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeenapostoli Johannes piti huolta Jeesuksen äidistä.

Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen jälkeen apostoli Johanneksen seikkailutolivat nykymittapuunkin mukaan varsin värikkäät. Alloleva teksti lainattu Ortodoksi.net-sivulta

”Hän lähti Efesokseen ja Vähän Aasiaan saarnaamaan mukanaan opetuslapsensa Prokoros. He nousivat laivaan ja purjehtivat läpi monien vaarojen. Eräässä onnettomuudessa kaikki muut paitsi apostoli Johannes pääsivät rannalle. Apostoli jäi meren syvyyksiin. Prokoros itki katkerasti ja suri hengellisen isänsä ja oppaansa kuolemaa. Hän jatkoi yksin edelleen Efesokseen.

Neljäntoista päivän kuluttua tapahtumasta Prokoros seisoi rannalla ja näki siellä aaltojen rantaan heittämän miehen. Mennessään miehen luo, hän tunnisti tämän apostoli Johannekseksi, jota Herra oli varjellut elävänä neljäntoista päivän ajan meressä. Opettaja ja opetuslapsi menivät Efesokseen, missä apostoli saarnasi pakanoille Kristuksesta. Hänen saarnansa ja puheensa olivat usein höystettyjä lukuisilla ja mahtavilla esimerkeillä ihmeistä, ja siksi Kristuksen seuraajien joukko kasvoi päivä päivältä suuremmaksi.

Näinä aikoina alkoi keisarin toimesta kristittyjen vainoaminen. Apostoli Johannes vietiin tutkittavaksi Roomaan. Pyhä Johannes tuomittiin kuolemaan yhteyksistään Kristukseen. Herra varjeli jälleen valittuaan. Juotuaan myrkyllisen juoman, apostoli jäi henkiin. Myöhemmin hän nousi vahingoittumattomana kattilasta, jossa oli kiehuvaa öljyä ja jonne hänen piinaajansa olivat apostolin heittäneet. Kaiken tämän jälkeen hänet lähetettiin maanpakoon.

Pyhä Johannes eli maanpaossa keisari Domitianuksen toimien vuoksi Patmoksen saarella eräiden lähteiden mukaan noin vuosina 90 – 95 (toisten lähteiden mukaan jo aikaisemmin 50 – 60-luvuilla). Siellä hän koki ja kirjoitti ylös Raamatun Uuden Testamentin ainoan profetian, apokalyptisen Ilmestyskirjan.

Perimätiedon mukaan hänen kuolemaansa liittyi ihmeellinen tapahtuma. Yli 100-vuotias pyhä Johannes otti seitsemän opetuslastaan mukaan Efesoksen ulkopuolelle ja käski heidän kaivaa ristinmuotoisen haudan. Haudan valmistuttua pyhä Johannes meni hautaan ja opetuslapset hautasivat hänet sinne elävänä. Myöhemmin, kun hauta avattiin, pyhän Johanneksen ruumis ei ollut enää siellä. Sanotaan, että ”toukokuun 8. päivä joka vuosi punainen tomu nousee ylös haudasta ja sen kautta sairaat paranevat erilaisista sairauksistaan.”

Pyhä Johannes Teologi on maatalouden ja erityisesti viinitarhojen suojelija. Rethimnonin läänin Sélissä on tapana valmistaa tähän panijiriin viininlehtikääryleitä, dolmadeksia, joten Agios Dolmadás on pyhimyksen lempinimi. Muita juhlapaikkoja on esim. Súrin kylä Vamosin lähellä sekä Arméni Kalívesin takana, Strovlésin kylä, Agioj Joanniksen kylä Sfakiassa, Toplún ja Prévelin luostarit jne.

KEVEYTTÄ KEHOON JA MIELEEN KREETAN KEVÄÄSSÄ 16-23.5.2021

Kiristääkö hartianseudulla? Juiliiko alaselkä? Nousetko nitisten aamulla sängystä? Tuntuuko että paahdat päivästä toiseen autopilotilla?

Hengähdä hetki ja tule mukaan huoltamaan kehostasi ja mielestäsi keveämpi, liikkuvampi ja virkeämpi 16-23.5.2021 Kreetan keväässä!

Käytämme kropan elävöittämiseen pilateksen, somatiikan, lempeän joogan, spiraalistabilaation ja lihaskalvojen vapautuksen menetelmiä. Välineinä meillä on erikokoisia palloja, kuminauhoja ja pilatesrullia. Ja tietenkin oma keho!

Teemme myös erilaisia hermostoa rauhoittavia keskittymis- ja rentoutusharjoituksia, joilla voit rakentaa omaan arkeesi miniloman tai pienen oman tilan vaikka joka päivä.

Nautimme myös keväisen luonnon vehreydestä, kävelyistä, Kreetan ihaniin pikkukyliin tutustumisesta, herkullisesta ruoasta ja mutkattomasta, lämminsydämisestä yhdessäolosta!

Ohjaajana Mimmi Koukkari :

Koulutus:

Somatic Pilates -, Stretching- ja laite-Pilates –ohjaaja, Slow Yoga – ja Mindfull Restorative Yoga –ohjaaja, lisensoitu kahvakuulaohjaaja ja loputtoman kiinnostunut oppimaan lisää.

Uskon, että koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elämäänsä. Tein työurallani täyskäännöksen ja rakkaasta harrastuksestani tuli työni. Elämänikäinen tutkimusmatkani liikkeen maailmaan ja oman kehon ja mielen kehittämiseen oli alkanut jo aiemmin.

Opintomatkani käynnistyi Pilates- ja joogamatolla viime vuosituhannella ja virallistui Somatic Pilates-, Stretching- ja laite-Pilates -ohjaajakoulutuksessa. Olen myös Slow Yoga – ja Mindfull Restorative Yoga –ohjaaja sekä lisensoitu kahvakuulaohjaaja. Ja matka jatkuu…

Haluan opettamisessani olla läsnä sinulle ja ottaa sinut huomioon holistisesti – en tee töitä metodi, vaan ihminen edellä.

Haluan lempeästi töniä sinua astumaan pois tutuilta poluilta ja samalla oivaltamaan, että oppiminen ei lopu koskaan. Jokainen keho on omanlaisensa, ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa hoitaa ja pitää siitä huolta. Mutta kun sitoudut itsesi kehittämiseen ja antaudut liikkeen ilolle, huomaat että hereillä olevassa kehossa asuu virkeä mieli.

”Do not kill the instinct of the body for the glory of the pose. Don’t treat your body like a stranger, but adopt a friendly approach towards it. Watch it, listen to it, observe its needs, its requests, and even have fun. To be sensitive is to be alive.” – Vanda Scaravelli “

Asumme House Kastrin laadukkaissa huoneistoissa Plataniaksen vanhassa yläkylässä, kirkon kupeessa tai lähellä sijaitsevassa pikkuhotellissa, jos haluat oman pienen huoneiston. Rantaan talolta on n. kilometri ja kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä. House Kastrin asunnot on kalustettu ja varustettu asumista varten suomalaisen tason mukaan ja kaikissa niistä on merinäköala ja myös makuuhuonessa omat parvekkeet.
Yhteiskäytössä on koko talon kokoinen kattoterassi sekä pieni sisäpiha uima-altaineen ja aurinkotuoleineen. Oppainamme meillä on House Kastrin ehtoisat ja railakkaat Raila ja Kim!

Lennot jokainen voi hankkia itse, sekä Finnair että Norwegian lentävät aamuisin suoraan Haniaan, mitä aiemmin lennot tilaat sen edullisemmin ne saat.

Muut hinnat:

Kehon- ja mielenhuoltoharjoitteet:

220€/henkilö (lisätietoa mimmi@voimavaraaja.fi)


Asuminen, retket ja kuljetukset: 430€/2hh, 530€/1hh, 580€ oma huoneisto
(lisätietoa raila.jarvelainen@elisanet.fi).

Ilmoittauduttuasi saat varausmaksun 200€, loppulasku (sis. majoitus, retket ja kuljetukset) erääntyy kuukautta ennen matkaa. Mimmi laskuttaa aikanaan oman osuutensa.

Voimme myös tilata viikon aikana paikan päälle ihanan hierojamme Marian. Tämä palvelu maksetaan suoraan Marialle paikan päällä. !

Syödään hyvin Kreetalla 3-10.5.2020

Kreetan Maku Oy järjestää hyvästä kreetalaisesta ruoasta kiinnostuneille kulinaristeille viikon matkan Länsi-Kreetan ruokaparatiiseihin. Tarkoitus on perehdyttää teidät perinteiseen kreetalaiseen ruokakulttuuriin sen alkulähteillä, joten tavalliset turistipyydykset kierrämme kaukaa.

Majoitumme House Kastriin ja läheisiin hotelleihin Plataniaksessa  ryhmän koosta riippuen ja kierrämme minibussilla läntisen Kreetan parhaiksi havaittuja ravintoloita kylissä, rannoilla ja vuorilla . 

Ravintolat ovat pieniä perhetavernoja. Valintakriteerimme ovat perinteinen valmistustapa, ehdottoman tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet sekä paikalliset erikoisuudet.

Suunniteltu ryhmäkoko on 8 henkilöä, joka mahdollistaa kiinteän ryhmähengen ja helpottaa pienten tavernojen varaamista.

Ateriat nautitaan kreetalaiseen tapaan eli annokset tuodaan keskelle pöytää ja jokainen saa maistella kaikkea. Aterian päätteeksi tarjoillaan tuju makea pala sekä rakia onnistuneen ruoansulatuksen takaamiseksi.

Edellisestä kurssista viisastuneena nautimme päivittäin yhden täysipainoisen aterian ja yhden kevyemmän. (meze tai salaattilounas tai iltapala)

Oheinen matkasuunnitelma on alustava, mutta taso säilytetään joka tapauksessa korkeana. Muutoksia saattaa tulla meistä riippumattomista syistä tai ryhmän toiveiden mukaisesti.

Matkan hinta

  •  890€/2hh, House Kastrissa, huoneiston toiseen huoneeseen voi tulla 1-2 henkilöä
  • 1040,00€/1hh, House Kastrissa, huoneiston toiseen huoneeseen voi tulla 1-2 henkilöä
  • 1050,00€/hlö oma pieni huoneisto läheisessä hotellissa
  • 900,00€/hlö/oma pieni huoneisto esim. pariskunnalle (parivuode)  lähihotellissa
  • varausmaksu 250€ varauksen yhteydessä, loppumaksu erääntyy kuukautta ennen matkan alkua

Hinta sisältää:

–  Päivittäin lounas ja päivällinen, saapumispäivänä vain kattava myöhäinen pitkä lounas.

– Kohtuulliset ruokajuomat; vesi / olut / talonviini. Ruokaviineinä suosimme paikallisia korkeatasoisia tuotteita.

– Kahvittelut ja tipit

– Lentokenttäkuljetukset ja kaikki muut yhteiskuljetukset viikon aikana 

– Majoitus House Kastrissa tai läheisessä hotellissa valitsemasi majoituskategorian mukaisesti.

Hintaan ei sisälly:

– Lentomatkoja; suosittelemme matkan varaamista mahdollisimman ajoissa. Sunnuntaisin Norwegian ja Finnair lentävät aamuvarhain, noudamme teidät lentokentältä sunnuntain aamukoneelta. 

– Aamiaisia jotka kukin valmistaa huoneessaan. Tuore leipä toimitetaan huoneeseen.

– Henkilökohtaista matkavakuutusta, suosittelemme matkavakuutuksen ottamista

– Aperitiiveja, konjakkeja ja muuta juomakulutusta aterioiden ulkopuolella

Tervetuloa mukaan suureen ruokaseikkailuun kulinarismin lähteille!

Varaukset ja tiedustelut 

Kim Andersson

puh: +358400407572              e-mail:  kimande56(at)gmail.com

Allaolevan erinomaisen ruokapainotteisen ohjelman ohella kuulet totta ja tarinaa saaren tavoista, historiasta ja luonnosta. Saari on ehtymätön aarreaitta kaikelle edellä mainitulle, siis sen herkullisen ruuan lisäksi.

Alustava kurssiohjelma  

Su      Saapuminen Hanian Lentoasemalle 09:50 ja siirtyminen Plataniakseen jossa majoittuminen. Irroitteleva 45 min kävely appelsiinilehtojen kautta Taverna Drakianaan, jossa täysipainoinen lounas joen varrella. Perhetaverna on paikallisten suosima juhlalounaspaikka ja perhejuhlien ammattilainen. Talon viininä tietysti paikallinen romeiko mutta myös tutumpia viinejä saatavilla. Päivälepo ja ostoksilla käynti lähinnä aamiaistarvikkeita varten. Omakustanteinen, vapaaehtoinen iltapala.

Ma   Lounas  kuuluisassa ’Ntounias’ Slow Food-tavernassa noin tunnin ajomatkan päässä vuorilla Therisson lähellä Drakonan kylässä. Kyseessä on erittäin perinteinen ravintola, jossa käytetään miltei poikkeuksetta vain omia raaka-aineita. Ruoka valmistetaan osin ulkona saviastioissa tulen päällä ja uuneissa keittiössä jossa saa tutustua ruokiin ennen päätöksiä. Kokonaisuus on kasvispainotteinen, jota  lopuksi ryyditetään liha-annoksilla, erikoisuutena erittäin muheva vuohenliha. Viineistä tarjolla omaa romeikoa ja valkoviiniä, oluena paikallinen suodattamaton, pastöroimaton ’Harma’.  Iltapala esimerkiksi Plataniaksen Yaourtoplimmira-pikaruokalassa, jota ei todellakaan verrata kansainvälisiin pikaruokaketjuihin.

Ti      Lounas nautitaan yhdistettynä vierailuun Manousakis-viinitilalle, jossa maistelemme meze-pöydän herkkuja ja alueen ehkä kuuluisimpia viinejä, joista parhaat ovat tutuista rypäleistä ja varsin ”länsimaisen” makuisia. Iltapäivällä siirrymme  Hanian keskustan ’Tamam’-ravintolaan, joka toimii vanhan kaupungin entisessä turkkilaisessa kylpylässä. Huolimatta keskeisestä sijainnista turistialueella, ravintola on säilyttänyt alkuperäisen tyylinsä ja laatunsa vuosikymmeniä. 

Ke    Lounaalle ajamme Episkopin kylään Rethimnonin lähelle. Tarinan mukaan ’Arkudena Garden’ on ravintolana ollut ehdolla yhdelle Michelin tähdelle. Projekti luultavasti kaatui askeettiseen ympäristöön jossa ankat ja kanat kaakattavat ja valkoinen hevonen saattaa tunkea turpansa olkapääsi yli. Eikä isäntäkään ehkä vastaa käsitystä perinteisestä Michelin-kokista tötteröhattuineen. Kokemus on ikimuistettavaa, erikoisuus on talon salaatti jossa käytetään 40 eri raaka-ainetta. Ruokia ei erikseen valita, vaan tarjoilija tuo keittiön antimet toisensa jälkeen nautittavaksi. Viinilista suhteellisen rajoitettu, onneksi saa Harma-olutta. Illalla voisimme nauttia huikopalan vaikka Plataniaksen kehittyneimmässä olutravintolassa. 

To   Lounas nautitaan Cretan Brewery -olutpanimolla, jossa on mahdollisuus myös tutustua oluen valmistusprosessiin. Olutmaistelun yhteydessä tarjotaan meze-tyyppinen kevytlounas. Illalla taas syödään antaumuksella. Ajamme Vamoksen kuuluisaan kulinaristi- ja agroturismikylään, jossa aluksi tutustumme Nikos ja Lola Franzeskakiksen farmihotelliin ja sitten siirrymme ’Sterna tou Bloumosifi’-tavernaan (Tumman Sifiksen kaivo). Tarjoilija taannoin selitti herkullisen ruoan taustat: valitse parhaat lihat, parhaat vihannekset ja kokin joka rakastaa työtään.

Pe   Kalaravintoloita edustaa lounaspaikkamme, ’Argentina’ Kolimvarin kalastajakylässä noin 40 min ajomatkan päässä. Tarjolla on  muiden kalojen ohella perinteistä kreetalaista kalakeittoa, joka on varsin ainutlaatuinen kokemus. Toki kaikkia mereneläviä merilevästä ja tonnikalacarpacciosta lähtien on saatavilla.  Iltasella ajamme vuorille Zourvan kylään jossa Emilia-rouvan Tavernassa nautimme erinomaisen aterian lisäksi saaren ehkä upeimmasta maisemasta . 

 La    Lounaalle ajamme Milian keskiaikaiseen entisöityyn kylään, jonka tavernassa saamme nauttia hämmästyttävän erilaisista ruokalajeista, jotka perustuvat mm. itse kasvatettuihin kasviksiin. Iltapäivällä käymme paikallisessa liha- sekä viinikaupassa ja valmistamme yhdessä grilliaterian                      Housekastrin kattoterassilla, rento lähtöillallinen.

Su    Kuljetus lentoasemalle ja valmistautuminen painonpudotustoimenpiteisiin.

Tuuppas mukaan !

KEVEYTTÄ KEHOON JA MIELEEN KREETAN KEVÄÄSSÄ 17-24.5.2020

Kiristääkö hartianseudulla? Juiliiko alaselkä? Nousetko nitisten aamulla sängystä? Tuntuuko että paahdat päivästä toiseen autopilotilla?

Hengähdä hetki ja tule mukaan huoltamaan kehostasi ja mielestäsi keveämpi, liikkuvampi ja virkeämpi 17-24.5.2020 Kreetan keväässä!

Käytämme kropan elävöittämiseen pilateksen, somatiikan, lempeän joogan, spiraalistabilaation ja lihaskalvojen vapautuksen menetelmiä. Välineinä meillä on erikokoisia palloja, kuminauhoja ja pilatesrullia. Ja tietenkin oma keho!

Teemme myös erilaisia hermostoa rauhoittavia keskittymis- ja rentoutusharjoituksia, joilla voit rakentaa omaan arkeesi miniloman tai pienen oman tilan vaikka joka päivä.

Nautimme myös keväisen luonnon vehreydestä, kävelyistä, Kreetan ihaniin pikkukyliin tutustumisesta, herkullisesta ruoasta ja mutkattomasta, lämminsydämisestä yhdessäolosta!

Ohjaajana Mimmi Koukkari :

Koulutus:

Somatic Pilates -, Stretching- ja laite-Pilates –ohjaaja, Slow Yoga – ja Mindfull Restorative Yoga –ohjaaja, lisensoitu kahvakuulaohjaaja ja loputtoman kiinnostunut oppimaan lisää.

Uskon, että koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elämäänsä. Tein työurallani täyskäännöksen ja rakkaasta harrastuksestani tuli työni. Elämänikäinen tutkimusmatkani liikkeen maailmaan ja oman kehon ja mielen kehittämiseen oli alkanut jo aiemmin.

Opintomatkani käynnistyi Pilates- ja joogamatolla viime vuosituhannella ja virallistui Somatic Pilates-, Stretching- ja laite-Pilates -ohjaajakoulutuksessa. Olen myös Slow Yoga – ja Mindfull Restorative Yoga –ohjaaja sekä lisensoitu kahvakuulaohjaaja. Ja matka jatkuu…

Haluan opettamisessani olla läsnä sinulle ja ottaa sinut huomioon holistisesti – en tee töitä metodi, vaan ihminen edellä.

Haluan lempeästi töniä sinua astumaan pois tutuilta poluilta ja samalla oivaltamaan, että oppiminen ei lopu koskaan. Jokainen keho on omanlaisensa, ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa hoitaa ja pitää siitä huolta. Mutta kun sitoudut itsesi kehittämiseen ja antaudut liikkeen ilolle, huomaat että hereillä olevassa kehossa asuu virkeä mieli.

”Do not kill the instinct of the body for the glory of the pose. Don’t treat your body like a stranger, but adopt a friendly approach towards it. Watch it, listen to it, observe its needs, its requests, and even have fun. To be sensitive is to be alive.” – Vanda Scaravelli “

Asumme House Kastrin laadukkaissa huoneistoissa Plataniaksen vanhassa yläkylässä, kirkon kupeessa tai lähellä sijaitsevassa pikkuhotellissa, jos haluat oman pienen huoneiston. Rantaan talolta on n. kilometri ja kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä. House Kastrin asunnot on kalustettu ja varustettu asumista varten suomalaisen tason mukaan ja kaikissa niistä on merinäköala ja myös makuuhuonessa omat parvekkeet.
Yhteiskäytössä on koko talon kokoinen kattoterassi sekä pieni sisäpiha uima-altaineen ja aurinkotuoleineen. Oppainamme meillä on House Kastrin ehtoisat ja railakkaat Raila ja Kim!

Lennot jokainen voi hankkia itse, sekä Finnair että Norwegian lentävät suoraan Haniaan ja nyt on vielä tarjolla edullisia lentoja.

Muut hinnat:

Kehon- ja mielenhuoltoharjoitteet:

220€/henkilö (lisätietoa mimmi@voimavaraaja.fi


Asuminen, retket ja kuljetukset: 430€/2hh, 530€/1hh, 580€ oma huoneisto
(lisätietoa raila.jarvelainen@elisanet.fi).

Lasku majoituksesta, retkistä ja kuljetuksista tulee noin kuukautta ennen matkaasi.

Voimme myös tilata viikon aikana paikan päälle ihanan hierojamme Marian. Tämä palvelu maksetaan suoraan Marialle paikan päällä. !