fbpx

Miriokefálan tien mutkassa

Istun pyöräilijöille rakennetulla levähdyspaikalla leveän laakson yläreunalla lähempänä Miriokefálan kylää kuin Argirúpolia. Kreetan pohjoispuolella vellova meri näkyy horisontissa, lampaankellot kilkattavat alapuolellani laskeutuvilla niityillä. Koira haukkuu, raskaasti lastattu auto nousee mäkeä ylös, viileä pohjantuuli saa hytisemään. On huhtikuun viimeinen päivä 2019.

Sana Miriokefála tarkoittaa tuhansia huippuja. Laakson vastapäisellä reunalla Kallikrátin yläpuolisilla vuorilla  Así Gonián yläpuolella on vielä lunta.  Juuri lukemassani kirjassa Stronghold joku sanoo, että jos Jumalalla on käyttämättä yksikin sadepilvi, paiskaa hän sen Así Gonián päälle. Varsin sateinen kylä.

Päivärytmi

Miriokefálan raitilla näkyy maidontuottajien pick-up-autoja, lavalla valkoisia muovisia maitotonkkia. Nyt on keskipäivä ja tauko. Aamulla lampurit ovat nousseet ylös vuorien poimuissa oleville lammastarhoilleen, lypsäneet emolampaat, ruokkineet ne, tarkistaneet karitsojen kunnon, täyttäneet juottoastiat, korjanneet aidat, huolehtineet pässeistä ja nuoresta karjasta viemällä niille lisäravintoa, täyttäneet niidenkin juottoastiat ja päästäneet kaikki ulos omille laitumilleen. Maito on tuotu kylän meijeriin, joka valmistaa sen juustoksi ja jugurtiksi. Lampaat laiduntavat usein oliivitarhoissa, ne syövät ruohon ja lannoittavat. Ne nyhtävät puiden alimmaiset versot ja pitävät alustat kulkukelpoisina. Vuohia ei oliivitarhaan päästetä, ne kun kiipeävät puuhun ja syövät lehdet ja raakileet.

Puolen päivän aikaan paimenia näkee kahviloissa. Raitille pysäköityjen isojen autojen lavalla päivystää koira. Lampurin univormuna on mustat tai maastokuvioiset pusero ja housut, saappaat sekä usein parta sekä puhelin. Etupenkillä saattaa olla haulikko puolihuolimattomasti kahvimukin, komboloin ja sinisen silmän lisäksi. Ei sillä villieläimiä karkoteta, ei surmata kollegaa, ei harjoiteta verikostoa. Silloin tällöin sillä saatetaan surmata tietty pässi tai lammas tai vuohi, joko loukkaantunut tai sitten teuraaksi tilattu.

Illan suussa auringon aletessa kaikki tämä toistuu takaperin. Lampaat tietävät lypsyajan lähenevän kun utareet täyttyvät maidosta. Ne hakeutuvat veräjän tuntumaan. Siitä ne noudetaan ja viedään lypsyaitaukseen.

Kun kohtaat lauman…

Vuoriston lammasalueilla kiemurtelevilla pikkuteillä kohtaa ilta-aikaan tämän tästä laumoja, joiden perässä ajaa paimen joko autolla tai mopolla. Nuoren nykycowboyn lava-auto on katumaasturin kokoinen, mutta vanhat äijät ajavat ikivanhoilla moneen kertaan paikatuilla toyotoilla.

Lampaat tiellä
Paimenen iltalypsy alkamassa

Jos haluat saada kuvia lampaista ja lähikosketusta lammastalouteen, hakeudu vuoristokylien takamaille illan suussa, siinä 17-19 välillä. Kun näet lauman tiellä, on kohteliasta pysähtyä kokonaan tien sivuun ja antaa lauman mennä. Jos olet ohittamassa, aja hitaasti, lampaat kyllä väistyvät. Älä kuitenkaan menee laumaa vastaan kävellen, älä avaa auton ovea äläkä varsinkaan laske jalkaasi autosta ulos!  Silloin saat päällesi sadatukset, sillä lauma ei tunne sinua vaan ensin epäröi, sitten panikoi. Eläimet poukkoilevat tielle ja tieltä pois, väliin muiden autojen eteen, rotkoon, rinteille, kuka minnekin.  Pysy siis autossa sisällä, kuvaa ikkunasta ja lähde liikkeelle vasta kun lauma on päässyt ohitsesi turvallisesti.

Mistä tiedät liikkuvasi alueella, jossa laumoja liikutellaan aamuin illoin? Katso asfalttia. Kun siinä näkyy tummia alaspäin valuvia pissajälkiä, olet jo lähellä. Jos tien pinnalla on papanoita, on siitä juuri mennyt lauma.

Omaloksen ylängöllä lampaat kansoittavat tien talvisaikaan, kuka sitä nyt jalkojaan kastelisi kun asfaltti on lämmin ja kuiva

Tien varsilla vapaana liikkuvat lampaat ja vuohet kuuluvat aina jollekulle. Jos mukana on karitsoita, ovat lampaat maitolampaita. Ne lypsetään aamuin illoin noin 6-9 kk poikimisesta. Lopun aikaa ne ovat tiineinä. Laumassa on usein pari pässiä komeine sarvineen. Kun uuhiemo tulee tiineeksi, vieroitetaan karitsat ja ne erotetaan omaksi laumakseen muiden saman ikäisten naaraiden kanssa. Poikien kohtalona on teurastus; laumassa ei voi olla montaa pässiä. Joskus lauman mukana kulkee kuohittu pässi eli oinas, joskus myös jokunen kuohittu vuohipukki. Ne ovat poikkeusyksilöitä. Ne ovat kaksospuolikkaita ja syntyneet emolle, jolta riitti maitoa vain toiselle kilille. Toinen on annettu uuhen hoitoon. Lampaaseen leimautunut vuohi käyttäytyy lammasmaisesti eikä se sopeudu enää omiensa joukkoon.

Jos lammaslaumassa niitä on useita, ryhmäytyvät ne omaksi joukokseen. Isokokoiselle lammaslaumassa kasvaneelle pukille saattaa siunaantua erityistehtävä: siitä voi tulla kellokas. Sen kaulaan sidotaan suurin kello ja se pitää lauman kasassa. Isossa laumassa voi olla useita kellokkaita. Kuuntele kelloja, saatat huomata, että ne soittavat eri säveliä, jotta paimen kykenee paikallistamaan niiden sijainnin.

Kun Suomi oli liittymässä EU:hun,

jossa Kreikka jo oli jonkun aikaa ollut, oli Hesari tekemässä koko kuukausiliitteen kokoista juttua EU:n reunoista. Minusta tuli Kreetalle saapuneen toimittajan ja kuvaajan apulainen. Yhdeksi haastateltavaksi tarvittiin paimen. Me löysimme sellaisen Mesarán tasangon laidalta, tienmutkasta, jossa tämä istui kliseemäiseen tapaan korkealla kivellä laskeva aurinko taustanaan paimenkeppiin nojaten kuorien appelsiinia.

Laumasi on siis tuolla alhaalla? Ja sinä täällä? Mikset ole siellä?

Siellä on koira, lähetin sen sinne.

Täh? Tarkoitatko että se paimentaa?

Se on tuomassa lampaita tänne.

Miten niin, miten se sen osaa. Miten sen tiedät?

No kun niin on.

Ai se koira tuo ne yksin, noitahan on satoja? Mistä se tietää, mihin se ne tuo? Eikö sun pidä laskeutua tuonne ajamaan?

Ei tarvitse, ne osaavat.

???

Ne ovat tässä kuusi yli viisi.

Älä naurata!

Ensimmäisen sorkka koskettaa asfalttia tässä kuusi yli viisi.

Ei vahingossakaan viisi yli?

Ei vahingossakaan.

Me piilouduimme viereisen kirkon nurkan taakse, vain kameran pitkä putki tähtäsi lampaisiin. Kuusi yli viisi ensimmäinen oli asfaltilla ja samassa koko lauma. Lampaat tuntevat kellon paremmin kuin kreetalaiset.

Lahjan antamisen ja vastaanottamisen jalo taito

 

Olet varmaan saanut Kreetalla lahjan, ihan odottamatta, henkilöltä, jolta et osannut lahjaa odottaa? Sait basilikan tai jasmiinin oksan haisteltavaksi, persikan tai appelsiinin suoraan puusta, naapuri koputti oveen ja toi sinulle lautasellisen appelsiinikakkua, antoi pullon rakia ja toisen oliiviöljyä. Tunnistatko jo ilmiön? Näitä lahjoja kreetalaiset jakelevat joka hetki eivätkä odota vastalahjaa. He osaavat tämänkaltaisen suhdetoiminnan ja liittävät sen vieraanvaraisuuteensa.

Kaikkina näinä kymmeninä Kreetalla vietettyinä vuosina erityisesti tämä tapa on saanut minut hiljaiseksi.  Siitä tuli käsin kosketeltavaa, kun muutin lasten kanssa takaisin Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Nuorempi tytär törmäsi kulttuurimuuriin kolmannen luokan tyttöjen kesken.  Hän ojensi karamellipussia kavereilleen meidän pihassa. Tytöt tarttuivat innokkaasti tarjottuihin karamelleihin ja tyhjensivät pussin, mutta piilottivat omat pussinsa tiukasti taskuihinsa eivätkä tarjonneet vastavuoroisesti. Emmin ilme oli ällistynyt ja epäuskoinen. – Ei voi olla totta, ajattelin itsekin, ollaanpa sitä ahneita ja ymmärtämättömiä. Kyllä ´me´ Kreetalla sentään tällaiset sosiaaliset suhteet osaamme hoitaa´. Ja tarkoitin, että olimme oppineet kreetalaisen vaihdannaistalouden säännöt: tarjoa niin sinulle tarjotaan. Lahja luo vastalahjan. Anna niin saat. Kuitenkin ajatusteni takana möyri hahmoton möhkäle, josta en saanut otetta, jotain konkreettista oli minulta jäänyt tajuamatta. Jokin suurempi konteksti odotti löytämistään. Mutta mikä?

Olin alkuvuosina Kreetalla ollut häkeltynyt naapurien tuomista lahjoista. Milloin yläkerran Sotiría toi palan kakkua ´kun meillä nyt tänään leivottiin´ tai Marina poikkesi tuomaan annoksen kanipaistia. Vihannespeltoa kuokkiva, Stelioksen  mykkä isä ojensi ihmettelevälle naapurilleen pari sipulia ja nipun pinaattia. Eftimia, jolla oli kahvila ylämäen puolivälissä,  työnsi kahvilansa ohi hengästyneenä ylämäkeen kiipeävälle turistille pari luumua kouraan ´että jaksat kylään saakka.` Anni-täti ojensi aidan yli vielä lämpimän lautasellisen vastahyytynyttä viinirypälemehua, mustalevriaa, ja Nikos paiskasi kokonaisen jaloistaan sidotun kukon verannalleni autostaan edes vaivautumatta pysähtymään…Lautasta ei palauteta tyhjänä, sen käsitin. Jotain oli syytä antaa vastalahjana, mutta mitä? Ymmärsin kyllä, että useimmat lahjan antajat antoivat pieniä eriä oman vihannesmaansa tai keittiönsä tuotoksia, mutta mitä antaisin minä, kun en omistanut kasvimaata, hedelmäpuita eikä minulla alkuun ollut mukanani muuta kuin matkalaukullinen vaatteita.  Pitäisi antaa jotain, jota vastaanottaja osaisi arvostaa ja jonka päälle ymmärtäisi, ei siis kovin erikoista suomalaista, ei ruisleipää, ei lakritsia, ei kotimaan herkkuja, ehkä jotain itsetehtyä kuitenkin? Niinpä usein päädyin leipomaan sitten kun olin vihdoin saanut uunin. Korvapuustit, piparit ja kakunpalat olivat mainioita kiitoksia.

   Aterian jälkeen tarjottava kerasma on yksi esimerkki lahjasta, tässä saksanpähkinärakia ja kuluraa.

 

Järjestellessäni kirjahyllyäni tartuin vaatimattoman näköiseen kirjaan nimeltä Village on the plateau by Sonja Greger. Olen ostanut sen 1985 ja jättänyt silloin lukematta. Ensimmäinen lapseni syntyi tuolloin ja ruuhkavuodet alkoivat.

Jo ensimmäiset sivut tätä Gregerin antropologista tutkimusta veivät mennessään. Yhdessä humahduksessa olin 80-luvulla ja Lasíthissa, jossa noina vuosina kävin ahkerasti sekä turistina että oppaana että miehen sukulaisia ja tuttavia tapaamassa. Greger kuvaa Magulan kylää 1980-luvun alkuvuosina, jolloin muutos omavaraistaloudesta silloisen EEC:n markkinoista riippuvaiseksi yhteisöksi oli alkanut Kreikan juuri liityttyä yhteismarkkinoihin.

Muutos sekä kylässä että kyläläisten mielissä oli suuri ja nopea ja ongelmallinen. Omavaraistaloudella oli vuosituhantiset juuret, se oli homeerinen perintö, joka oli muokannut ajattelua ja mielikuvia ja joiden viimeisiä häntiä ja liepeitä vieläkin huomaa kuin katkenneita langanpätkiä suuressa punaisessa sängynpeitteessä, jollaisia Lasíthin naiset vielä tuolloin kangaspuillaan kolkuttivat. Jos meidän nykyiseen markkinatalouteemme kuuluu kapanteko ja voitontavoittelu olennaisena osana, oli se homeerisessa kulttuurissa tabu, se oli hävettävää ja alentavaa. Kauppaa toki käytiin, mutta vallitsevana periaatteena oli tasavertaisuus ja molemminpuolinen hyöty. Yksipuolinen hyötyminen toisen kustannuksella kuului toisenlaiseen kehykseen, sodankäyntiin ja ryöstöretkiin, mutta silloinkin voitot saavutettiin urheudella ja nokkeluudella eikä röyhkeydellä, manipuloinnilla tai tinkimällä. Kunnia ja kasvot piti säilyttää, selkäranka pitää suorana, piti seistä oman asiansa takana taipumatta.

Lasithilaiset Gregerin mukaan käyttäytyivät homeerisen kaavan mukaan, joka minullekin Kreetalle tuolloin juuri asettuneelle ulkomaalaiselle, tuli hyvinkin tutuksi. Oman kylän väen kanssa käydään tasavertaista kauppaa vaihtamalla tuotteita ja palveluita, mutta kauempaa tulleet saavat erilaisen kohtelun. Ulkopuolisen oletetaan hyötyvän enemmän kaupanteossa, siksi on syytä olla varuillaan ja pitää korkeampaa hintaa. Mitä kauempaa vieras tulee, sitä korkeampi on hinta, mitä tuntemattomammasta maailmankolkasta vieras saapuu sitä todennäköisemmin hän ei koskaan palaa takaisin.  Silloin pätevät jopa ryöstämisen lait, kunhan tekee sen ovelasti: neljä ouzoa Retimnon vanhassa satamassa neljälle suomalaiselle 80 eurolla! Ja todentotta, nämä asiakkaat eivät koskaan palanneet (tähän ravintolaan).

Kyläläisten keskeisessä vaihtotaseessa ei käytetä rahaa eikä numeroita, mutta lahjojen odotetaan aikanaan tuovan vastalahjan. Vaihdantatalouden aikana ennen markkinataloutta maatalouden ylijäämätuotteet annettiin lahjoina eteenpäin naapureille ja tällöin käytettiin paljon aikaa jakamisen oikeudenmukaiseen suunnitteluun ja arvon puntarointiin, olihan tarkoituksena saada vastalahjoina sellaisia hyödykkeitä, joista itsellä oli tarve. Samalla piti pitää yllä omaa mainettaan reiluna antajana ja suhteuttaa annetut lahjat harmoniseen tasapainoon saatujen vastalahjojen kanssa samalla kun suunniteltiin uusia tavaranvaihtokanavia sen mukaan, millaisia omat tarpeet olivat.

Ei ollut tarvetta vientiin tai myymiseen ulkopuolisille, oli vain tarve tuontiin, jotta saatiin vaihdantaan kelpaavia lahjoja. Liian runsaista lahjoista menetti maineensa samoin kuin ylenmääräisestä saituudesta. Tällaisen rauhallisesti laajenevan tai supistuvan vaihdantajärjestelmän ylläpito on yksi arvostetuimmista hyveistä edelleenkin Kreetalla. Tämä ei koske pelkästään maatalouden ylijäämää vaan se ulottuu koko yhteiskuntaan läpi sen jokaisen kerroksen aina maailmankylämme katoille saakka. Se, että sinä tai minä kylän ulkojäsenenä saa pieniä lahjoja, asettuu nyt omaan suurempaan lokeroon: vieraanvaraisuus luo ystävyyssuhteita, pieni lahja voi poikia odottamattomia tapahtumia, siitä saa hyvän mielen lisäksi hyvän jutun kerrottavaksi talvella kahvilassa kamiinan ääressä, kun tuuli vinkuu, sade piiskaa ikkunoita ja oliivihalot savuttavat. Samalla pieni lahja on homeerisen talouden näkökulmasta oiva kosiskelumuoto. Jos lahjan saaja lähtee leikkiin mukaan, voi vaihdantatalous nousta uudelle tasolle.

Tyttäreni koki karamellipussinsa joutuneen odottamattoman ryöstön kohteeksi, kun vaihdantajärjestelmä kohtasi markkinatalouden. Kun taas pian  pakkaan laukkujani  valmistautuessani lähtemään Kreetalle mietin millaisia henkisiä taitoja pakkaisin tuliaiskassiin savulohen lisäksi.

Cicero häärii keittiössäni

Kikhernepyörykät

 

Kikherne, cicer arietinum latinaksi, kreikaksi revithia, on antanut nimen myös Cicerolle.  Ciceron suku joko viljeli tai kauppasi niitä tai sitten heidän nenillään kasvoi pieni kikero, nysty, syylä.

Lukijoiden pyynnöstä annan kikhernepyöryköiden reseptin, tämä kun sopivasti liittyy tähän vuodenaikaan, jolloin paastoajatukset ja ruuat  pyörivät ortodoksien mielessä. Niin, ne ortodoksiset paastot ovat säilyttäneet Kreikassa nämä iki-ihanat vegaanireseptit, paaston aikana kun ei nautittu selkärankaisesta eläinkunnasta peräisin olevaa.

Tämä alla oleva resepti on Paroksen saarelta. Se voisi myös olla Kreetalta, mutta matkustetaan nyt Parokselle, jossa tavallisena sunnuntairuokana ovat olleet uunissa kypsennetyt kikehernepadat. Niiden kyljessä voi olla lihaa tai sitten se kypsennetään erikseen, mutta kikehernevuoka on itseoikeutettua sunnuntairuokaa. Vamosissakin Nikos ja Lola tätä valmistavat väliin illanistujaisten ylimääräisenä numerona. (Ai että miten niihin pääsisi mukaan?  Viikon matkojen loppuhuipennuksena on aina jonkinlainen illanistujainen.) Parhaimmillaan kikherneet ovat silloin kun ne ovat saaneet kypsyä ulkouunissa. Jos niitä jäisi yli, mitä ei ole koskaan tapahtunut, voisi siitä saada sopivan maanantairuuan.

Kreetalainen anoppini opetti minulle saman kierrätysajatuksen /tuunauksen periaatteen: kun kikhernesopasta  jäi kattilan pohjalle liru, hyödynsi hän sen lisäämällä nestettä ja keittämällä siitä seuraavana päivänä risoton. Jos risottoa jäi yli, muusasi hän sen, lisäsi korppujauhoja, munaa ja rosmariinia ja paistoi pyöryköitä illan mezeiksi.

Mutta Paroksella aloitetaan uunikikherneistä.  Niiden lisäksi tarvitaan paljon tilliä, persiljaa ja kevätsipulia sekä minttua, hiukan pähkinöitä tai manteleita tai siemeniä, korppujauhoja tai eilisen leivän kuivahtanutta sydäntä. Tarjolle kasviskastike. Näin se on täydellinen vegaaniateria. Helppo, edullinen ja nopea. Minä paistoin omani uunissa. Sain noin 15 kappaletta.

Pyöryköihin
  • 1 rasia/tölkki kypsiä kikherneitä
  • 1 dl pähkinämurskaa
  • 1 iso sipuli hienonnettuna
  • 1-2 kevätsipulia silputtuna
  • 1 dl tuoretta tai pakastettua tilliä
  • 1 dl tuoretta tai pakastettua persiljaa
  • 1 dl tuoretta (pipar)minttua tai 2 rkl kuivaa
  • 0,5-1 dl korppujauhoja
  • suolaa, pippuria

Valutin kikherneistä liemen (toiseen astiaan) ja survaisin ne soseeksi. Jouduin lisäämään pari tilkkaa lientä, jotta survin toimi. Keräsin kaikki aineet kulhoon korppujauhoja lukuun ottamatta ja vaivasin taikinaa, joka osoittautui hieman kosteaksi. Lisäsin 2 rkl korppujauhoja ja hiukan suolaa ja vaivasin taas, kuten olen kreetalaisten rouvien nähnyt pyörykkätaikinoitaan vaivaavan. Annoin massan seistä sen aikaan kun uuni lämpeni 200 C asteeseen ja pyöräytin sitten massan pulliksi. Litistin niitä hiukan ja asettelin uunipellille. Ne paistuivat vartissa kullanruskeiksi. Vahva tillin tuoksu täytti keittiön!

Näiden viereen kuuluu kastike, joka voi olla jugurttia, creme fraichea, majoneesia, tsatsikia, smetanaa tms.  Jos haluat vegaanisen, valmista vaikka tomaattisalsa tai käytä valmista hapanimelää chilikastiketta, kuten minä tein. Huomasin myös etikkaisten makujen raikastavan pullia oikein sopivasti. Kurkkurelish sopii varmasti, hillosipulit, etikkakurkut..

Tomaattisalsa:

Ota 2-3 oikein kypsää tomaattia, tee niihin viilto ja purista neste kulhoon,  kuutioi tomaatin malto ja lisää se, pilko hiukan valkosipulia, lisää  hiukan persiljaa, suolaa ja balsamicoa, loraus oliiviöljyä ja sekoita.  Anna makujen tasaantua sen aikaa kun pyörykät kypsyvät.

 

Viime maanantaina oli Kathará Devtéra, puhdas maanantai, jolloin ruokavalio oli siivottu puhtaaksi lihasta ja maitotuotteista. Kala kuuluu silloin olennaisena osana tarjottaviin, samoin muut merelliset herkut, laganaleipä, mätitahnat, lupiniat, keltaiset isot lituskat herneet, etikkaiset vihannekset, lämpimät salaatit, juomana viiniä, ouzoa, rakia. Keittiössä seisomista vältetään ja mieluummin mennään ulos niityille ottamaan vastaan kevättä, grillataan meren elukoita ja lennätetään leijoja.

Paasto tarkoittaa pidättäytymistä selkärankaisista elämistä peräisin olevista tuotteista. Ei siis kanaa, ei munaa, ei lammasta, vuohta, ei juustoja, ei nautaa, sikaa, ei siipikarjaa, mutta kalaa, mustekaloja, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, pähkinöitä, etanoita ja muita kuorellisia, ja kaiken saa valmistaa runsaassa oliiviöljyssä. Tavernoissakin tapaa olla ylimääräinen paastoruokien lista.

Meidän pohjoiseurooppalaiset esi-isämme myivät kuivatut turskat tänne Välimeren paastoaville kansoille,  turska kun vähärasvaisina suolattuna kapakalana säilyi hyvin. Silli oli paljon hankalampi vientituote, se piti säilöä tynnyreihin, jotka hajosivat, kun niitä vieritettiin laivaan ja laivasta pois.

Paasto päättyy pääsiäiseen, jonne on 46 päivän matka. Viimeinen viikko, piinaviikko, tai megáli evdomada, ollaan vielä niukemmalla ravinnolla, varsinkin pitkäperjantai. Mutta pääsiäislauantaina piina päättyy ja alkaa ylösnousemuksen riemu, puolita öin istutaan ruokapöytään ja aletaan nauttia kaikkea sitä mikä oli rajoitettua. Ai, miten hyvältä se silloin maistuukaan!

 

Sitten kun haluat tulla Kreetalle opettelemaan kreetlaisen keittiön herkkuja, osallistu  silloin Lazy Day-päivään Vamosissa! Emme vietä päivää tunkkaisessa keittiössä vaan ulkona joko suurten tammien alla tai sitten kesäkeittiössä vanhassa raunioituneessa oliviipuristamossa.  Viikon matkoillakin on sivujuonteena aina tutustuminen kreetalaiseen keittiöön.

Jos sinulla ei vielä ole kreetalaista keittokirjaa, löydät sen täältä. Siitä tuli juuri kolmas painos, kansi on nyt raikas ja värikäs kuin kreetalainen kevät!

Maasta ja puusta 16-20.10.2019

Neljän päivän tiivis kurssi luovuuden parissa! Voit tulla Kreetalle miten mielit,  vaikka jo aikaisemmin, tai voit viipyä pidempään. Annamme kyllä vinkkejä majoittumisesta.

 

Käytämme ja työstämme paikallisen luonnon materiaaleja luovasti ja innostavasti, uutta kokeillen, kokien ja oppien!

Valmistamme ympäröivän luonnon materiaaleista kransseja, jotka kestävät kotioloissakin.  Työstämme Kreetan savesta kranssiin koristeita jotka poltamme ns. primitiivipoltolla. Veistämme ruokokynät, joilla piirrämme käyttäen itse valmistamaamme saksanpähkinämustetta. Valmistamme myös piirroshiiliä ja kokeilemme nokipainantaa. Teemme retkiä lähikyliin ja vierailemme museoissa. Nautimme loistavaa kreetalaista ruokaa ja sukellamme Merjan kreetalaisiin tarinoihin

Palaat kotiin ideavarasto ja matkalaukku pullollaan..

Ohjaajina VMT, tietokirjailija, matkailuyrittäjä Merja Tuominen-Gialitaki ja Luovien toimintojen AMK-sosionomi, taiteen perusopettaja, ammatillinen opettaja ja keraamikko Päivi Peltola. Paikkana Vamosin perinnekylä Kreetalla (Fabrika Farm ja lisäksi lähiseudun kylät).

16.10. keskiviikkona: Nouto Hanian kentältä, majoittuminen, tulolounas

  • tutustutaan toisiimme ja farmiin sekä kurssin ohjelmaan
  • kerätään materiaalia kransseihin, musteeseen ja piirroshiiliin
  • kauppa- ja kyläkierros, yhteinen omakustanteinen illallinen

17.10. torstaina

  • omatoimiaamiainen (farmin pihan yrteistä voi keittää aamuteen)
  • keitämme musteen ja valmistamme ruokokynät ja saventyöstövälineet
  • muotoilemme kransseihin punasavikoristeita, aiheet vaikka mytologiasta, Kreetan luonnosta jne.
  • omakustanteinen lounas farmilla, n. 10 €
  • iltapäivällä kaupunkiretki, museokäynti ja lopuksi omakustanteinen illallinen

18.10. perjantai

  • aamiainen omatoimisesti (kylän leipomo tarjoaa hyviä piiraita..)
  • piirtelemme itsetehdyllä musteella ja pullotamme loput kotiinviemisiksi,
  • poltamme primitiivipolttona savityöt, kiilotamme niitä ja siinä samalla valmistamme piirroshiiliä
  • syömme lounaan farmilla (n. 10 €) ja teemme
  • iltaretken Gavalohorin kylään, käymme kylämuseossa ja syömme illallisen kylän kahvila-tavernassa

19.10. Lauantaina

  • omatoimiaamiainen (pihan kanoilta saa munia..)
  • puretaan uunin anti ja
  • kasataan kranssit
  • ja kokeillaan nokipainantaa
  • luonnostellaan hiilellä/musteella ympäröivää luontoa, ja rauhoitutaan
  • kootaan töistämme näyttely ja reflektoidaan kurssin antia ja kokemuksia
  • päättäjäisillallinen Blumosifissä

20.10. Sunnuntaina

  • omatoimiaamiainen
  • lentokentälle

Kurssilaisilla mukana

  • kamera
  • luonnoslehtiöt ja muistiinpanojen tekemiseen kynät
  • puukot
  • pihdit

Voit tulla Kreetalle pidemmäksikin aikaa ja osallistua sen aikana ohjelmaamme. Autamme lisämajoituksen löytämisessä jos tarpeen.

Tarjoamaamme matkapakettiin sisältyy

  • ohjelman mukaiset kuljetukset Hanian lentokentältä lomakohteeseen ja takaisin
  • kaikki muut yhteiskuljetukset
  • tervetulotilaisuus
  • opastukset, opaspalvelut ja opetus sekä opetusmateriaalit
  • iltaretket
  • tulolounas ja lähtöillallinen
  • osallistujaminimi on 8 henkeä
  • majoitus

Matkapakettiin EI sisälly

  • lentoja. Ne voi ostaa vaikkapa Norwegianilta tai Finnairilta. Edestakaisen lipun hinta vaihtelee myyntipäivän ja varaustilanteen mukaan. Lennot kannattaa ostaa niin nopeasti kuin mahdollista, hinnat tapaavat nousta mitä lähempänä lentopäivä on …
  • matkavakuutuksia, mutta suosittelemme niiden ottamista aina.
  • aamiaisia

Majoitusmuoto määrittää matkan hinnan 

Majoitumme Vamosin kylän vierastaloissa. Ne ovat joko uusia, varta vasten maaseutumatkailua varten rakennettuja tai sitten vanhasta kauniisti uudistettuja. Kahta samanlaista vierastaloa ei ole, jokaisessa on oma viehätyksensä ja ne sijaitsevat eri puolilla kylää. Voit tutustua tarjontaan tästä. (Tässä on vain muutama, näitä on paljon lisää). Huomaat varmaan, että talot ovat huoneistoja. Isommissa on kaksi kerrosta, kummassakin oma makuuhuone ja kylpyhuone. Pienemmissä on yksi makuuhuone. Voit varata itsellesi joko jaetun huoneen tai oman huoneen tai pienen huoneiston. Oleskelutilat, keittiö ja terassit ovat yhteisiä. Katso lisää sivulta https://kreetanmaku.fi/category/majoitukset/

HUOM! Voit ehdottaa MATKAvarausta tehdessäsi itseäsi miellyttävää huoneistoa, mutta vahvistamme HUONEvarauksen vasta kun HUONEvarausten kokonaistilanne on selvillä, mikä tarkoittaa noin viikkoa ennen matkaa. Joka tapauksessa lupaamme, että saat sen mistä maksat. Siis jos varaat oman huoneen, saat sen, mutta et välttämättä juuri siitä talosta, josta pyysit.

Huom! Kaikissa majoitustiloissa on aamiaisen valmistamiseen soveltuva keittiö.

Matkapaketin hinta riippuu siitä, mitä valitset

  • jos jakaa makuuhuoneen (tuntemansa henkilön kanssa), silloin hinta on 495 €/hlö €. Silloin huoneiston toiseen makuuhuoneeseen saattaa myös tulla 1-2 matkalaista.
  • Kun varaat oman huoneen, on hinta 515 €/hlö. Huoneiston toiseen makuuhuoneeseen tulee 1-2 matkalaista.
  • Kun varaa pienen huoneiston kokonaan omaan käyttöön, silloin hinta on 575 €.
  • Kun esim. pariskunta jakaa pienen huoneiston, on hinta 495 €/hlö.

Majoitusta  ja ohjelmaa koskevat yhteydenotot merja@kreetanmaku.fi

Kiinnostuitko? Toimi  näin:
  • kysy onko tilaa ja kerro montako olisi tulossa.
  • kun vahvistamme mukaantulon, voit varata lennot. Huomaa, että mitä aikaisemmin ne varaat, sitä edullisemmin ne saat.
  • laitamme sinulle varausmaksulaskun ja sen maksettuasi varauksesi on voimassa
  • Kerro myös meille, millä lennolla saavut.
  • Olemme vastassa keskiviikon Norwegianin lentoa
  • Nyt voit jäädä odottelemaan matkan alkamista! Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla ja seuraa meitä vaikka facebookissa Kreetan Maku. Löydät ajankohtaista tietoa, vinkkejä ym.
  • Noin paria viikkoa ennen matkaa laitamme sinulle postia. Saat tarkempia ohjeita tulevasta viikostasi sekä tiedot matkan maksamisesta.
  • Voit ottaa meihin yhteyttä kun sinua askarruttaa jokin matkaasi liittyvä asia.
  • Vinkki. Voit saapua Kreetalle jo aiemmin ja majoittua vaikka Platanaikseen, Haniaan, Kalivesiin, Almiridaan tms. ja saapua Vamosiin kun tämä matka alkaa! Myös Vamosiin voi tulla ja majoittua jo aiemmin.
  • Tutustu Kreetaan lukemalla blogejamme
  • lue vielä https://kreetanmaku.fi/matkat-yleista/
  • www.kreetankirjat.fi tarjoaa matkalukemista
  • Kreetan maku Oy on matkatoimisto ja kuuluu valmismatkarekisteriin no 161/17/Mj

Kirjoittamisen iloa aarteiden saarella

Kirjoittamisen iloa aarteiden saarella –  vapaudu kirjoittamisen lukoista ja rakastu kirjoittamiseen! 

2.-10.10.2019

Kurssi sisältää paljon kirjoittamisen harjoituksia NLP-menetelmiä hyödyntäen sekä seikkailuja ja ihanaa ruokaa Kreetan saarella elämysopas Merja Tuominen-Gialitakin johdolla.

Voit tulla kurssille työstämään omaa tekstiäsi tai verryttelemään kirjoittajan taitojasi. Kurssi on Vamosin kylällä ja koulutustilat sijaitsevat idyllisellä maatilalla.

TULOPÄIVÄ 02.10.2019

  • Tuloateria valmiina lautasella huoneistoissa odottamassa, sillä monet ovat matkustaneet koko yön.
  • Kokoontuminen illansuussa farmilla, tulo-info virvokkeineen, orientoituminen paikkaan. Luento ja tehtävä. Kävelemme kylän läpi tavernaan, jossa

TOINEN PÄIVÄ, 3.10.2019

  • aamiainen klo 8.30-10 tavernassa, josta omatoiminen siirtyminen kokoustilaan farmille
  • miten aloitan kirjoittajan päivän hyvin?   Kirjoittamisen lukot ja miten pääsen niistä yli? Yhteinen omakustanteinen lounas. Tunteet kirjoittamisen takana ja mitä niille voisi tehdä? Mikä minua estää kirjoittamasta tai kirjoittamasta eri tavalla kuin ennen?
  • iltaretki oliivitarhaan, jonka päätteeksi nousemme ylös vuorille paimenten luokse illalliselle

KOLMAS PÄIVÄ, 4.10.2019

  • aamiainen tavernassa
  • rajoittavat uskomukset kirjoittamisen esteenä. Kirjoitusharjoitus ja sen purku.
  • lounas farmilla
  • kävelykirjoittamista. Kuljetus lähikylään (rantakylään sään salliessa), jossa harjoitustehtävä ja sen purku, pulahdus mereen ja lopuksi illallinen kylän tavernassa.

NELJÄS PÄIVÄ, 5.10.2019

  • aamiainen
  • Mistä iloa ja innostusta, kun kirjoittaminen tökkii? Mistä aikaa kirjoittamiseen? Lähdetään retkelle Argirúpoliin ottamaan asiasta selvää. Harjoituksia. Neitsyeiden lähde, lyhyt kävely, lounas, Ajía Dynamin dynaamiset lähteet ja kahvit kyläkahvilassa. Harjoitus. Paluu Vamosiin.

VIIDES PÄIVÄ, 6.10. sunnuntai, vapaapäivä.

  • Rannat ja lähikylät odottavat tai voit suunnata ostoksille kulttuurikaupunki Haniaan. Merjalta voit kysyä etukäteen loistavia vinkkejä paikoista, jonne matkailija ei tavallisesti löydä!

KUUDES PÄIVÄ, 7.10.2019

  • aamiainen
  • Kirjoitusharjoitus Vamosin kylällä.
  • omakustanteinen lounas.
  • Harjoituksen purku ja asiaa kirjoittamisesta. Illalla syödään yhdessä Vamosin tavernassa.
  • SEITSEMÄS PÄIVÄ, 8.10.2019
  • aamiainen
  • Yhteenveto viikosta.
  • Yhteinen lähtöjuhla, aloitetaan valmistelut hyvissä ajoin porukalla ja viritetään tilan ulkouuniin tulet, tehdään piirakoita ja ruokaa yhdessä, syödään ja juhlitaan.

KAHDEKSAS PÄIVÄ, 9.10.2019

  • aamiainen
  • paluukuljetus kentälle, bai-bai!

Hinta määräytyy majoitusvaihtoehdon mukaan. Osallistujat majoittuvat vierastaloissa, joissa 2-3 makuuhuonetta, keittiönurkka-oleskelutila, kylpyhuoneet, terassit tai parvekkeet. Vierastalot sijaitsevat joko farmilla (koulutuspaikka) tai kylässä, max. n. 1 kilometrin etäisyydellä farmista.

Majoitusvaihtoehdot ja kurssimaksut:

– Kaksi henkilöä / makuuhuone isommassa huoneistossa 1205€ / henkilö
– Yksi henkilö / makuuhuone isommassa huoneistossa 1275€ / henkilö
– Yksi henkilö pienessä huoneistossa (yksi makuuhuone, jossa parisänky) 1380€ / henkilö
– Pariskunta pienessä huoneistossa (yksi makuuhuone, jossa parisänky) 1240€ / henkilö

Kurssimaksuun sisältyy:

– Kirjoittajakurssi
– Lentokenttäkuljetukset Hania-Vamos-Hania
– Majoitus
– Aamiaiset
– Tulopäivän lounas
– 5 illallista, joista osa retkien ja iltaohjelmien yhteydessä (omakustanteiset ruokajuomat)
– 3 retkeä
– Läksiäisjuhla

Huomioitavaa

Suosittelemme Norwegianin aamulentoa klo 7.05 Helsingistä. Se laskeutuu klo 11 ja olemme sitä vastassa. Muista noutamisista sovitaan erikseen.

Jokainen ostaa ja varaa omat lentonsa sekä mahdolliset jatkokuljetukset kotimaassa. Me järjestämme lentokenttäkuljetukset. Voit niin halutessasi tulla saarelle jo aiemmin ja ilmestyä Vamosiin vasta kun kurssi alkaa. Tai voit jäädä saarelle vielä muutamaksi päiväksi. Meiltä saa vinkkejä!

Tulopäivän lounasta lukuun ottamatta lounaat (n. 10 €) eivät sisälly kurssimaksuun.

Ilmoittautuminen

Koulutukseen otetaan 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssimaksu laskutetaan kahdessa erässä.

Ensimmäinen erä laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen ja toinen erä noin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Merkitse ilmoittautumisen yhteydessä lisätietokenttään toivomasi majoitusvaihtoehto, jonka perusteella kurssimaksusi määräytyy.

Ilmoittaudu Terhi terhi@metsaanmeni.fi, kysy 050 5829623

Virallinen matkanjärjestäjä on Kreetan Maku Oy

Eilen vielä rotkossa oli tie…

Kreetaa on kohdannut luonnonkastastrofi. Kaksi erillistä myrskyä, ensimmäinen parin päivän myrskyinen rankkasade sattui ystävänpäivän aikoihin ja toinen kymmenen päivää myöhemmin, 23-24. helmikuuta. Saarella surraan viittä menehtynyttä.

Muutaman päivän ajan on alkanut saapua raportteja tapahtuneista vahingoista, kokonaiskuvaa tuskin on kellään vielä. Selvää kuitenkin on, että länsipää, Kíssamon ja Plataniáan kuntien infrastruktuuri on kohdannut hävityksen, jollaista saaren miesmuisti ei tunne. Suuret myrskyt ja rankkasateet syntyvät merellä saaren länsipuolella ja siitä ne matkaavat tavallisimmin itään. Nyt saatiin sekä länsi- että pohjoismyrskyjä. Mittausten mukaan (meteo.gr) Plataniaksessa satoi ensimmäisen myrskyn aikana noin 400 mm ja jälkimmäisen Okeanis-myrskyn aikana 496 mm. Lähes metri siis kymmenessä päivässä. Jälkimmäisen myrskyn aikana satoi Hanissa noin puoli metriä ja se on noin 40 % vuotuisesta vesimäärästä.  Askífun tasangolla on tässä kuussa satanut jo toista metriä vettä. Onneksi tällaiset myrskyt ovat harvinaisia, seuraavan yhtä tuhoisan odotetaan tapahtuvan vasta 50 vuoden päästä…

Soitin tuttaville ja kysyin millaisia kokemuksia heillä on. Yhteistyökumppanimme Vamosin Nikos Frantzeskakis sanoi, että kylässä on kaikki ok. Ei vahinkoja. Asunnot ovat kunnossa ja runsaan kuukauden päästä aletaan olla valmiita vastaanottamaan matkailijoita. Myös Plataniáan yläkylä ja House Kastri ovat selvinneet hyvin, ongelmat ovat alavammilla alueilla jokien varsilla.

Nikos kuitenkin ihmetteli uutta ilmiötä. Vuorilta alas on virrannut ”himarrea”, kovaa vauhtia syöksyviä veden, kivien ja mudan täyttämiä virtoja paikoissa, joissa ei koskaan aikaisemmin ole vettä virrannut, ja lähteitä on puhjennut outoihin paikkoihin. Maaperä on niin märkää, ettei se enää vedä. Mutta muutama tuulinen ja aurinkoinen päivä kuivattaa kyllä, sillä maaperä on karstia, jolla on tapana hotkaista vesi. Vámosin koulu oli eilen keskviikkona ensimmäistä päivää auki myrskyn jälkeen. Koulubussit eivät pääse kaikkiin kyliin, sillä teitä on poikki. Suruna oli myös yhden naapurikylän miehen menehtyminen. Virta oli vienyt jokea ylittäneen miehen ja auton. Auto löytyi joen pohjasta, mies noin kuuden kilometrin päästä alavirtaan. Lola kertoi tunteneensa miehen ja tämän tyttäret, jotka ovat olleet hänen oppilaitaan.

Plataniáan kylässä vanhan tien silta Kerítisjoen yli on sortunut. Väliaikaiseksi sillaksi asennetaan parhaillaan sotilaskäyttöön tarkoitettua siltaa, jotta yhteydet saadaan toimimaan. Ylempänä Alikianóossa saman joen yli menevä, muistaakseni neljän kaaren silta, lensi palasiksi veden voimasta (näkyy Ilta-Sanomien videolla). Se oli juuri korjattu ja on seissyt paikallaan jo 111 vuotta. Alikianóosta rannikolle vievä Patelarinkin kapulasilta on sortunut. Furnésin ja Skinésin välinen silta on myös romahtanut, mutta liikenne on jo palautunut kyseiselle tieosuudelle, tosin autoilijoita kehotetaan ylimääräiseen varovaisuuteen. Ylempänä olevassa Lákkin kylässä on tyhjennetty muutama talo sen jälkeen kun kaksi taloa sortui pari päivää sitten. Karanúun, Orthúniin, Hliaróon ja Meskláan ovat yhteydet poikki.

Vettynyt maa on valunut alas rinteitä monin paikoin. Sähköt ovat olleet poikki muutamilta alueilta, sillä puita kaatunut linjoille ja tolpat ovat luistaneet rinteitä alas. Sähkölaitos kertoo, että satakunta tolppaa on uusittava. Puhelin ei toimi ellei ole sähköä. Myös vesijohdot ovat paikoin hajonneet, kun maa liikkuu. Plataniáan pormestarin mukaan 30 % kunnan tieverkosta tarvitsee korjausta. Vapaaehtoisia on kaikkialla auttamassa pulaan joutuneita. Päätien varrella oli useita maanvieremiä jo ensimmäisen myrskyn jälkeen, nyt niitä on tullut lisää, viimeksi eilen. Paikallinen pilapiirtäjä naureskelee, että Plataniáan ja Súdan välille on avattu laivaväylä, sillä moottoritie oli täynnä vettä ja liikenne oli katkaistuna Súdasta länteen.

Ensimmäisen myrskyn, Hióni-myrskyn, jälkeen viranomaiset kertoivat että 400 km teitä on uusittava.  Kymmenkunta siltaa on rikkounut tai kadonnut, osa niistä tärkeillä väylillä. Kurtaliotikon rotkon kautta kulkeva tie Réthimnosta Plakiáan on katkennut monesta kohtaa. Plakiáan ja etelärannikolle kuljetaan nyt Kotsifún rotkon kautta. Hóra Sfakíonissa auton kokoisia kiviä vieri alas mäntyjen kera satamakioskin päälle. Kukaan ei vahingoittunut. Teméniassa ensimmäisen myrskyn aikaan kylän pappi oli palaamassa työtehtävistä puolen yön jälkeen, kun kuuli autoonsa sisälle kummaa jylinää. Hän pysäytti auton ja muutaman sekunnin kuluttua edessä ollut tie oli täyttynyt kivivyörystä. Tie Paleóhoraan on suljettu Kakópetron kohdalla. Paleá Rúmata, joka sijaitsee kattilan pohjalla ja jossa normaalistikin sataa puolta enemmän kuin Haniassa, on kärsinyt mittavia tuhoja. Sen ja Vukolién välisellä alueella olevissa yläkylissä saatetaan muutama rakennus tyhjentää. Sirilístä etelään vievä silta on poikki eikä Derékseenkään pääse. Joen varrella oleva kylä on kärsinyt pahoin. Tavronítisjoen ylittävä silta on sentään vielä ehjä.

Tällaista tuhoa eivät aikakirjat ja miesmuisti tunne. Ilmasto muuttuu ja Kreeta on saanut tänä talvena vettä enemmän kuin vuosikymmeniin. Uskon, että tämä katastrofi jää erityisesti niiden mieleen, jotka ovat unohtaneet luonnon voiman. Taloja on rakennettu luvattomasti isojen ja pienten vesiväylien päälle, liian jyrkille rinteille, ei ole piitattu viranomaismääräyksistä, rahan puutteessa on oikaistu monta mutkaa eikä ole uskottu, ettei vesijättömaalle kannata rakentaa.

Kohta alkavana sesonkina kannattaa ottaa rauhallisesti ja antaa paikallisille tukea. He tekevät parhaansa vaurioiden korjaamiseksi ja näyttää siltä, että yhteishenki on vahva: tästäkin selvitään. Hanian seutu sai jo hätäapuna 10 miljoonaa paikkojen siivoamiseksi. Sillä ei vielä uutta rakenneta, mutta toivomme varmasti kaikki, että uutta rakentaessa muistetaan nämä veden antamat opetukset.

Kreetan Maku aloittaa matkailukauden 31.3. Majoituksemme ovat kunnossa ja mitä retkiin tulee, niin toteutamme ne mahdollisuuksien mukaan.

https://www.chaniapost.eu/2019/02/26/photos-the-bridge-of-platanias-collapsed-major-damages-in-the-venetian-harbor/

https://flashnews.gr/post/381646/pithanh-ekkenwsh-spitiwn-se-xwria-toy-dhmoy-platania-logw-kathizhshs-fwto

https://flashnews.gr/post/381706/efialtiko-binteo-bombardismeno-topio-to-panemorfo-koyrtaliwtiko-faraggi-toy-rethymnoy

Kreetan makea menneisyys Candylandina

Opaskirjan teko on edennyt. Reitit, kaikkiaan 14, ovat valmiina, samoin hakemistot. Ne on oikoluettu, kartat tehty ja kuvat valittu. Paraikaa askartelen saaren historian parissa ja siitäkin on jo suurin osa valmiina.

Kirjahyllyni pursuaa kohta nejänkymmenen vuoden aikana hankittuja Kreetan opaskirjoja. Ne tuntuvat  toistavan samoja myyttejä ja tarinoita, lainaavat niitä toinen toisiltaan ja parantelevat hiukan. Kun harvoin löydän jotain muuta kuin tuttua ympäripyöreää jargonia, riemastun. Tykkään kaivautua pintaa syvemmälle, etsiä asioita, joita muut eivät joko ymmärrä tai viitsi etsiä. Näillä kaivauksillani pysähdyin taas kerran ihmettelemään saaren sokerihistoriaa.

Luin Adam Hopkinsin mainiota kirjaa ´Crete, its past, present and people´ vuodelta 1977. Olin tehnyt sen sivulle joskus 80-luvulla merkinnän arabivalloituksen kohdalle  ”qand = arabiaa = sokeriruoko”. Saraseenit, siis merirosvoilusta toimeentulonsa hankkineet, Cordobasta ulospaiskatut käsityöläiset, olivat ensin yrittäneet asettua Alexandriaan, jossa sokeriruoko mainiosti viihtyy. Heidät kuitenkin karkotettiin sieltäkin ja he päättivät ottaa haltuunsa Kreetan, jonka tunsivat jo aikaisemmilta ryöstöretkiltään. He ottivat saarta haltuunsa ilmeisesti pala palalta alkaen vuodesta 824. Makeaan makuun miellyttyään he lienevät perustaneet pieniä sokeriruokoviljelmiä saaren rannikoille paikkoihin, joissa oli makeaa vettä, siis jokisuistoihin. Sokeri oli arvokas kauppatavara, harvinainen, ja siihen suhtauduttiin kuin lääkkeeseen. Sen uskottiin parantavan monia sairauksia ja siihen olivat mieltyneet myös haaremien naiset. Varsinaista luksustavaraa siis, joka takasi hyvät voitot.

Kaivoin esiin kirjahyllystäni Helena Hallenberigin ja Irmeli Perhon kirjoittaman kirjan Ruokakulttuuri islamin maissa, kun muistin sen aiemmin herättäneen minussa kysymyksiä. Kirja kertoi muslimien osanneen 800-luvulla eristää sokeria mahlasta, jota sokeriruo´osta saatiin. Kidesokeria valmistaneita sokeritehtaita perustettiin mm. Egyptiin ja Sisiliaan. ” Sana sokeriruoko tulee moniin kieliin arabiasta, sillä arabian ruokoa tarkoittava sana qana siirtyi englantiin (cane) ja ranaskaan (canne). Sana sokeri on tullut useimpiin Euroopan kieliin sanskritin sanasta sarkara arabian (sukkar) kautta.  Lainasana on myös kandisokeri, sillä persian qand tarkoitti palasokeria, ja siitä saatiin ruskean suurikiteisen ruokosokerin nimi moniin kieliin: ranskan candi, italian (zucchero) candi(to), espanjan azúcar cande ja saksan Kandis.”

Kirjoittaessani kirjaani Viisaan syömisen lähteillä – kreetalaisen keittiön salaisuudet, olin törmännyt monesta lähteestä peräisin olleisiin tiedon fragmentteihin, joissa viitattiin Kreetan menneisyyteen sokerinvalmistuskeskuksena. En oikein tahtonut noita lähteitä uskoa, varsinkaan kun kreikkalaiset lähteet vaikenevat asiasta ja väittävät, että saaren venetsialainen nimi Candia on johdettu arabialaisaikaisesta sanasta Handaka.  Venetsialaisethan ostivat saaren vuonna 1204.  Olin myös törmännyt keskiaikaiseen runoon, jonka ristiretkiin osallistunut Matthew Paris oli kirjoittanut. Siinä hän kuvaa purjehdusmatkaa Kreetan rannikolla seuraavasti:

Then saileth we forthe on our right hand,
And come to the Ile of Candy land.
And cite ther was not ferr us fra,
That men callen Cananea: And fifty mile that cite fro,
Is another that hight Retimo.
And from thennes milez fifty,
is the chef cite of alle Candy,
And Candy the cite men calles,
A faire town, and stron of valles.
there groeth alle the Malvesy,
That men have in Christianity.
Matthew Paris, (kuollut 1259) Jerusalem Expedition.

Vapaasti käännettynä: Sitten me purjehdimme oikealle, ja tulimme Sokerisaarelle (Candy Land), eikä ollut kaukana se paikka, jota kutsutaan Haniaksi. Ja siitä viidenkymmenen (meri)mailin päässä on toinen kaupunki jonka nimi on Retimo, ja siitä viisikymmentä on pääpaikka nimeltä Candy. Candyksi sitä kutsutaan, ihan hieno kaupunki, siellä kasvaa kaikki malvasia(viini), joka kristikunnassa on.

Tuon runon Candy siis on sama kuin Candia, joka taas oli Iraklion ja koko saaren nimi venetsialaiseen aikaan. Sokeriin se siis viittaa.

Kun vuonna 2011 olin ostanut yllämainitun islamin ruokakulttuurista kertovan kirjan, olin myös ottanut yhteyttä Hallenbergiin ja kysynyt häneltä, oliko mahdollista, että Kreetalla on ollut makea menneisyys. Hän vastasi laittamalla linkin sokeriteollisuuden historiasta kertovaan kirjaan (J. H. Galloway, The Sugar Cane Industry: An Historical Geography from Its Origins to 1914). Se kertoo sokeriteollisuuden alkaneen 700 – 800-luvulla Välimeren saarilla, erityisesti Kyproksella ja Kreetalla. Sokeriteollisuus sai uutta potkua venetsialaisten saavuttua. Nämä tehostivat viljelyä käyttämällä runsaasti orjatyövoimaa, ts. useimmiten sotavankeja. Sokerikauppa kukoisti aina noin vuoteen 1570 saakka, jonka jälkeen se kuihtui lähes kokonaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden kuluessa. Syynä oli halpa Brasiliasta saatu sokeri. Siellä ruoko kasvoi täyteen mittaansa ja työvoima oli halvempaa.

Jäin sitten miettimään miten tämä Candyland-menneisyys näkyy saarella. Pastelli-makeiset, ne pähkinätangot, joissa on hunajaa ja kandeerattua sokeria, nougat-tangot, kandeeratut hedelmät, joita edelleenkin valmistetaan,  ne nyt ainakin ovat jälkiä menneisyydestä. Ja Dansukker pakkaa edelleenkin pieniin laatikoihin Kandisukkeria, ruskeaa isokiteistä sokeria. Kandisukker oli muuten kuningas Vaasan perheessä riitojen aihe, isä kirjoitti tyttärelleen kirjeen, jossa pyysi tätä välttämään sokerin syöntiä. Tuohon aikaan sokeria pidettiin lääkkeenä ja terveystuotteena, joten kuningas oli tässä asiassa toisinajattelija.

Minua kuitenkin ihmetytti se, että sokeriruoko tuntuu tyystin kadonneen niin Kreetalta kuin pohjoisemmastakin Kreikkaa, jossa sitä viljeltiin vielä 1960-luvulla. Jos sitä kerran on joskus viljelty, luulisi siitä nyt edes jokunen karkulainen löytyvän. Tunnen sokeriruo´on hyvin Egyptin-vuosiltani, olen pureskellut sitä, juonut sen mehua, asunut sokeriruokopellon vierellä.

Entäs nyt? Kertoisimmeko saaren matkailuviranomaisille, että saarella on mahtava menneisyys Candylandina, olisi varmaan aika elvyttää se! Lapset tykkäisivät, jos lomasaaren nimi olisikin Karkkisaari, sokeriteollisuus tykkäisi vielä enemmän, ja matkailuväki voisi alkaa rakentaa uutta brändiä. Saaren vientituotteet oliiviöljy ja viini saavat karkit rinnalleen! Varsinainen terveystuote!

Jos kiinnosut enemmän Kreetasta, niin käy pienessä kirjapuodissani.

Siellä on tarjolla sekä Kreetalainen keittokirja

että tarinoita eletystä elämästä nimeltä Pyhät pässit ja muita faabeleita.

Opaskirja Kreetasta on työn alla, valmistunee kevään aikana.

 

Kirjoittamisen iloa aarteiden saarella – vapaudu kirjoittamisen lukoista

Kurssi sisältää paljon kirjoittamisen harjoituksia NLP-menetelmiä hyödyntäen sekä seikkailuja, elämyksiä ja ihanaa ruokaa.

Voit tulla kurssille työstämään omaa tekstiäsi tai verryttelemään kirjoittajan taitojasi. Kurssi on Vamosin kylällä ja koulutustilat sijaitsevat idyllisellä maatilalla.

TULOPÄIVÄ 02.10.2018

  • Tuloateria valmiina lautasella huoneistoissa odottamassa, sillä monet ovat matkustaneet koko yön
  • Kokoontuminen illansuussa farmilla, tulo-info virvokkeineen, orientoituminen paikkaan ja viikkoon, lyhyt luento ja tehtävä
  • Kävelemme kylän läpi tavernaan, jossa syömme illallisen

TOINEN PÄIVÄ, 3.10.

  • aamiainen klo 8.30-10 tavernassa, josta omatoiminen siirtyminen kokoustilaan farmille
  • miten aloitan kirjoittajan päivän hyvin?   Kirjoittamisen lukot ja miten pääsen niistä yli?
  • Yhteinen omakustanteinen lounas
  • Tunteet kirjoittamisen takana ja mitä niille voisi tehdä? Mikä minua estää kirjoittamasta tai kirjoittamasta eri tavalla kuin ennen?
  • iltaretki oliivitarhaan, jonka päätteeksi nousemme ylös vuorille paimenten luokse illalliselle

KOLMAS PÄIVÄ, 4.10.

  • aamiainen tavernassa
  • rajoittavat uskomukset kirjoittamisen esteenä. Kirjoitusharjoitus ja sen purku
  • lounas farmilla
  • kävelykirjoittamista: kuljetus lähikylään (rantakylään sään salliessa), jossa harjoitustehtävä ja sen purku, pulahdus mereen ja lopuksi illallinen kylän tavernassa

NELJÄS PÄIVÄ, 5.10.

  • aamiainen
  • Mistä iloa ja innostusta, kun kirjoittaminen tökkii? Mistä aikaa kirjoittamiseen? Lähdetään retkelle Argirúpoliin ottamaan asiasta selvää. Harjoituksia. Neitsyeiden lähde, lyhyt kävely, lounas, Ajia Dynamin dynaamiset lähteet ja kahvit kyläkahvilassa. Harjoitus. Paluu Vamosiin

VIIDES PÄIVÄ, 6.10. sunnuntai, vapaapäivä.

  • Rannat ja lähikylät odottavat tai voit suunnata ostoksille kulttuurikaupunki Haniaan. Merjalta voit kysyä etukäteen loistavia vinkkejä paikoista, jonne matkailija ei tavallisesti löydä!

KUUDES PÄIVÄ, 7.10.

  • aamiainen
  • kirjoitusharjoitus Vamosin kylällä
  • omakustanteinen lounas
  • harjoituksen purku ja asiaa kirjoittamisesta. Illalla syödään yhdessä Vamosin tavernassa

 

  • SEITSEMÄS PÄIVÄ, 8.10.
  • aamiainen
  • yhteenveto viikosta
  • yhteinen lähtöjuhla, aloitetaan valmistelut hyvissä ajoin porukalla ja viritetään tilan ulkouuniin tulet, tehdään piirakoita ja ruokaa yhdessä, syödään ja juhlitaan

KAHDEKSAS PÄIVÄ, 9.10.

  • aamiainen
  • paluukuljetus kentälle, bai-bai!

 

MAJOITUSVAIHTOEHDOT JA KURSSIMAKSUT

Hinta määräytyy majoitusvaihtoehdon mukaan. Osallistujat majoittuvat vierastaloissa, joissa 2-3 makuuhuonetta, keittiönurkkaus ja oleskelutila, kylpyhuoneet, terassit ja/tai parvekkeet. Vierastalot sijaitsevat joko farmilla (koulutuspaikka) tai kylässä, max. n. 1 kilometrin etäisyydellä farmista. Katso tästä majoitusvaihtoehtoja! 

 

Majoitusvaihtoehdot ja kurssimaksut:

– Kaksi henkilöä / makuuhuone isommassa huoneistossa 1205€ / henkilö
– Yksi henkilö / makuuhuone isommassa huoneistossa 1275€ / henkilö
– Yksi henkilö pienessä huoneistossa (yksi makuuhuone, jossa parisänky) 1380€ / henkilö
– Pariskunta pienessä huoneistossa (yksi makuuhuone, jossa parisänky) 1240€ / henkilö

 

Kurssimaksuun sisältyy:

– kirjoittajakurssi
– lentokenttäkuljetukset Hania-Vamos-Hania
– majoitus
– aamiaiset
– lulopäivän lounas
– 5 illallista, joista osa retkien ja iltaohjelmien yhteydessä (omakustanteiset ruokajuomat)
– 3 retkeä
– läksiäisjuhla

Huomioitavaa

Suosittelemme Norwegianin aamulentoa klo 7.05 Helsingistä Haniaan. Se laskeutuu klo 11 ja olemme sitä vastassa. Muista noutamisista sovitaan erikseen.

Jokainen ostaa ja varaa omat lentonsa sekä mahdolliset jatkokuljetukset kotimaassa. Me järjestämme lentokenttäkuljetukset. Voit niin halutessasi tulla saarelle jo aiemmin ja ilmestyä Vamosiin vasta kun kurssi alkaa. Tai voit jäädä saarelle vielä muutamaksi päiväksi. Meiltä saa vinkkejä!

Tulopäivän lounasta lukuun ottamatta lounaat eivät sisälly kurssimaksuun.

Ilmoittautuminen

Koulutukseen otetaan 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu Terhi terhi@metsaanmeni.fi, kysy 050 5829623

Virallinen matkanjärjestäjä on Kreetan Maku Oy

 

Lue vielä nämä!

Matkat – Yleistä