fbpx

Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /home/satakuul/kreetanmaku/wp-content/themes/mollie/archive.php on line 28

Pilatesta ja kehonhuoltoa, eloa kroppaan ja iloa mieleen

Tutustumme viikon aikana pilateksen saloihin, vetristymme ja notkistumme. Teemme päivittäin pilateksen lisäksi täsmätutustumisia Kreetaan ja kreetalaisuuteen, rotkoja, polkuja, kaupungin kujia, historiaa ja luontoa, viiniä ja herkullista ruokaa. Pilatekseen meitä ohjailee Aira ja Ari Toivola (www.fysiohoitoaskeleet.fi). Yksi vapaapäiväkin teille suodaan.
Haluatko mukaan ? Kysyhän varaustilanne

Airalta +358 40 522 3492 tai

Railalta +358 40 500 3489

Kurssin hinta, sisältää majoituksen, lentokenttäkuljetukset, kaikki yhteiskuljetukset, opastukset ja Airin ja Arin ohjatut pilatestunnit House Kastrissa.
625€/vko, 2hh
725€/vko, 1hh
775€/vko, oma pieni huoneisto yhdelle läheisessä pikkuhotellissa.

Amatööri biisiään metsästämässä

”Juu, kyllä me ollaan Railan kanssa ajateltu osallistua kurssiin kanssa”, kuulin Merjan sanovan workshopin kokoontumistilaisuudessa. Siis mitä ???

Sunnuntaina laskeutui saarelle toista kertaa kymmenkunta enemmän tai vähemmän amatööriä synnyttämään sitä ”elämänsä laulua”, joka oli odotellut ehkä jo pidemmän aikaa mielen syövereissä ulospääsyään. Ja minä, joka olin juuri kuullut osallistuvani workshopiin. Eikä mielessä ollut yhtään mitään. Minä kun kuvittelin vain mahdollistavani kurssin teknistä toteutusta, jotta muilla olisi työrauha.

Workshop toteutettiin vuosi sitten syksyllä ensimmäisen kerran, ja kuten luotsit silloinkin lupasivat, jokainen osallistuja lähti saarelta kotiin biisi kainalossaan. Tänä vuonna osallistujissa oli mm. pari rakennusalan ammattilaista, kokki, toimittaja, valokuvaaja, näyttelijä ja eläkkeellä oleva opettaja, muutamat omien soittimiensa kanssa.

Maanantai alkoi sanoituksen suunnittelulla. Aloitimme parityöskentelyllä ja parini kuuli ensimmäisenä, ja myös ensimmäisen ajatuksen, tulevan biisin ideasta sekä referoi sen sittemmin koko ryhmälle. Sitten vaan kaikki töihin, tiistaina tekstin piti olla jo syntynyt. Ensimmäinen kynnys!

Oma aiheeni löytyi aika nopeasti ja tekstiä suoltui helpohkosti. Jos kirjoittaa tekstiä “keskiäkäisestä” miehestä, ei aihe heti tule loppuun käsitellyksi. Luotsien ohjeet mielessä, riimitellen, rytmitellen, tiivistellen, sovitellen, yliviivaten, toistellen. Intro, A-osa, väliosa, kertosäe, outro, ja mitä niitä nyt oli.

Tiistaiaamuna sanat ensin luotsien syyniin ja sitten koko porukan klinikka jossa tekstit esiteltiin muille. Vau, mitä lyriikoita ihmiset olivat saaneet aikaiseksi !

Keskiviikkona aloitettiin säveltäminen. Toinen kynnys. Omalta kohdaltani se tarkoitti erinäisiä kummallisia lallatuksia puhelimen sanelimeen matkalla kotiin Vamosista. Tzitzifeen kohdalla oli ensimmäinen ininä purkissa ja ennen Kalivesin mutkia toinen, joka jäi jotenkin korvamadoksi soimaan. Varioin sitä moottoritienosuuden Plataniakseen saakka, eipä se juuri siitä kummennut. Yöksi jäi hautumaan, josko se aamulla ?  Muut työt nappasivat ajan aamusta ja päädyin raakileineni taas luotsin pakeille. Ei voi kuin hattua nostaa sille, miten ammattilaiset saivat piipityksestäni jonkun tolkun ja saimme jopa ensimmäisen äänityksen aikaiseksi josta sitten jatkaisin biisini sävelen kanssa. Miten ihmeessä ihminen onnistuu ”säveltämään” biisin, jota ei itsekään opi?

Torstain vapaapäivä ei juuri helpotusta tuonut, ei pysynyt sävel päässäni, ei. Perjantaina viilattiin taas porukalla ja ryhmä kuuli toistensa tuotokset ensimmäisen kerran. Olipa upeita juttuja kehittymässä. Biisit äänitettiin säestettyinä ja taas kämpille harjoittelemaan. Lauantaina sitten matinea jossa kaikkien biisit esitetään. Vielä siis kolmaskin kynnys ylitettävänä ! Aika pahasti olin epämukavuusalueelle päätynyt, näinköhän tästä edes hengissä selviää?

Lauantaina aamupäivällä tehtiin loppuviilauksia ja iltapäivällä matinea upeassa vanhassa koulussa. Ulkopuolisia kuulijoita osui paikalle tusinan verran, mistä lie asiasta kuulleet ?

Yhdeksän uutta biisiä sai ensiesityksensä, yhdeksän hyvin erilaista biisiä. Lauluja tuskasta, kaipuusta, lauluja rakkaista ihmisistä jos muistakin, laulu moottoripyöräilyn ihanuudesta, laulu syntymättömälle, laulu puista ja siitä mikä puu olisin, jos… Lyhyesti lauluja toiveista ja eletystä elämästä.

Kurssin läpi meitä lempeästi ja päättäväisesti luotsanneet Tuija Rantalainen ja Heikki Salo ovat mestareita, myös opettajina. He saivat kaivettua, kannustettua, kutiteltua ulos meidän sekalaisesta joukkiosta upeita juttuja. Suurensuuri kiitos ja vielä häiveenä –  perisuomalaisittain – anteeksi 🙂

Tätä kirjoittaessani on taas sunnuntai, kuuntelen viereisen ortodoksikirkon palvelusta ja pappien jollotusta. Mietin josko ensi kerralla voisi vaan jollotella proosaa kuten nuo juuri kuulemani papit ? Siis mitä ??? Ensi kerralla ??

Tämä kurssi saa jatkoa taas ensi syksynä, pysykää kuulolla !

14.-21.4.2019 Elämäkertaa ja oliiveja

Omat muistot paperille? Kirjoita vanhat valokuvat auki, luo niistä tarina. Ei tylsiä kronologeja, ei sairauskertomuksia, pitkästyttäviä jaaritteluja vaan virkistäviä, raikkaita tarinoita omasta tai muiden, keksittyjenkin, elämästä, faktaa ja fiktiota luovasti sekoittaen, uutta kerrontaa luoden, runoa, riimiä, herkän henkilökohtaista, kipeän kiivasta. Kun liityt joukkoon oman tarinasi kanssa, saat samalla kuulla muiden inspiroivia tarinoita, luovuutesi löytää uusia ilmaisun polkuja ja huomaatkin kirjoittavasi mahtavaa eeposta ikitammen tai oliivipuun alla…

Liity siis joukkoon, klikkaa alla oleva linkki auki ja tutustu viikkoon, joka saattaa muuttaa elämäsi.

https://hameenkesayliopisto.fi/koulutus/2163/elamakertaa-ja-oliiveja-vamosissa-kreetalla/

Emme suinkaa istu koululuokassa kauniin kevään kukoistaessa ulkona vaan liikumme luonnossa, teemme inspiraatio-ja kirjoitusretkiä, istahdamme varjoon ja hankimme monenlaisia elämyksiä myös kreetalaisen ruokapöydän antimien ääressä.

Talven ryytyneisyys katoaa

 

Jos nyt joskus Suomen talvessa harmittelee harmautta ja olo on kuin kuvan kaverilla, niin valokuvista saa voimaa ja iloa.

Tämän viikon ovat kanssamme kulkeneet Vamosissa majoittuneet villiruokakurssilaiset ja House Kastrissa majoittuneet valokuvauksen workshop-porukka. Poikkeuksetta jokaisella on käden ulottuvilla jonkin sortin kamera, kurssilla kuin kurssilla. Kuvat leviävät päivän mittaan sosiaalisen median välityksellä ilahduttaamaan tai kateutta herättämään, illalla valokuvauskurssilaiset sulkeutuvat kammioihinsa valitsemaan NE kuvat opettajien arvioitaviksi. Samat tehtävät ja niin eri näkökulmat asioihin, niin mielenkiintoista seurata. Kuvista paistavat lämpö, värit, ihastus, kummeksunta, yllättävyys, luonto, kasvit, eläimet, meri, taivas ja niin edelleen. Ja niistä saat mieleesi muistikuvan toisesta ajasta ja paikasta, joskus jopa tuoksut ja tuulen tunteen kasvoillasi.  Kuvien katselun jälkeen sijoitat itsesi ehkä jopa allaolevaan tunnelmaan. Mukavaa kurssipäivää taas kaikille !