Luovan kirjoittamisen kurssi Platanias toukokuussa v. 2019
Osallistuin muutama vuosi sitten Turun kesäyliopiston järjestämälle luovan kirjoittamisen kurssille, jossa kouluttajana oli Lady Luova Kirjoittaminen Taija Tuominen. Hän kertoi, että Hämeen kesäyliopiston kirjoittajakoulu järjestää hänen vetämiä kirjoituskursseja Kreikan saaristossa. Silloin päätin, että sinne minäkin joku vuosi menisin.
Suoritin Turun avoimessa yliopistossa luovan kirjoittamisen perusopintoja, jotka olivat loppusuoralla keväällä v. 2019 ja sen myötä olin monen kirjoittamisen lukon avatumisen kautta löytänyt tien kirjoittamisen monimuotoisuuteen. Nyt oli aika lähteä kokemaan Kreetan syksy ja kirjoittamaan omasta elämästä.
Hanian lentokentällä meitä kurssilaisia oli vastassa Raila tila-autoineen. Olimme hädin tuskin päässeet liikkeelle, kun auton täytti iloinen ja innostunut puheensorina. Mahtavaa, olin mukana samanhenkisten kirjoittavien naisten joukossa, Tällä kertaa mukana ei ollut miehiä.
Olimme majoittuneet House Kastrin huoneistoihin ja osa läheisiin pieniin huoneistohotelleihin. Isäntämme Kim toimitti meille tuoreet aamiaisleivät ja tuoremehua sai puristettua mehukkaista appelsiineistä, joita oli huoneistojen oven ulkopuolella. Huoneistojen keittiöt ovat täysin varusteltuja, joten aamupalan tai jonkun muun aterian valmistaminen käy kätevästi. Osa meistä nauttikin lounaan ”kotona” ja osa ruokaili läheisissä pienissä ravintoloissa.
Kokoonnuimme House Kastrin kokoustilaan aamuisin ja pienen ”verryttelyn” jälkeen aloimme kirjoittaa Taijan antamista aiheista, vihjeistä, vinkeistä, ajatuksen herättämisistä, jotka saivat kynät ja koneet muodostamaan tekstiä. Kirjoituslajejakin oli useita Taijan antaman tehtävän mukaan.
Emme todellakaan kirjoittaneet vain sisällä vaan meitä vietiin eri paikkoihin Kreetan saarella. Kirjoituspaikkoja oli mm. jokiuoma, vuoristokylä, ortodoksisen kirkon pihan puutarha, meren lahti vain muutamia mainitakseni. Näihin paikkoihin meidät kuskasivat Raila ja Taija. Luimme myös kirjoittamamme tekstit toisillemme, se oli ihan vapaaehtoista. Taija poimi teksteistämme helmet, joita ei kirjoittaja eikä kuulijakaan olisi ehkä oivaltanut.
Iltaisin oli mahdollista mennä yhdessä syömään usein Railan ja/tai Kimin toimiessa emäntänä/isäntänä. He tietävät parhaat ruokapaikat ja osaavat kreikkaa ja paikalliset tavat. Kreetalainen ruoka on maukasta ja siellä on tapana jakaa annokset, eikä kukaan koskaan jäänyt nälkäiseksi. Ruuan ja juoman äärellä jatkoimme juttujamme ja tutustumista toisiimme. Että kurssin aihe ei vain unohtuisi, niin Taija antoi meille myös ilta/yökirjoitustehtävän, jonka sitten luimme seuraavana aamuna.
Kirjoittaessa, lukiessa ja tekstiä kuunnellessa maailma avartuu ja sitä kautta oppii itsestään ja muista uusia, mielenkiintoisia puolia. Tämä kurssi vahvisti osaltani tätä oivallusta. Niin ja pidän matkustamisesta ja uusia hyviä kokemuksia ei ole koskaan liikaa muistikirjassa, joka pitää olla aina mukana.
Mitäkö minä sain erityislahjana tältä kurssilta? Elämän tietäni kulkemassa on uusia ihania ihmisiä, joita en (melko) varmasti olisi tavannut ilman tätä kurssia. Kiitos teille armaat kurssikaverit, kiitos Raila ja Kim ja tietenkin Taija, joka on tavallaan tuonut meidät yhteen.
Meitä oli sillä toukokuisella ennen koronaa kurssilla alle kymmenen. Näistä ihmisistä on ainakin kolme julkaissut kirjan ja yksi suorittanut toisen maisterintutkinnon loppuun. Aika hyvin! Minä odotan seuraavaa kurssiseikkailua Kreetalla!
Merja Manell
