Viime viikkoina maa on järissyt Kreetan eteläpuolella ja Kreikan länsipuolella. Iltalehti on uutisoinut näistä. Jos olisit Kreikassa, miten toimisit, jos maa järisee? Juoksetko ulos rakennuksesta, autosta, veneestä? Suojaudutko? Miten? Mitä sitten kun lamput lakkaavat heilumasta ja tavernan lasit kolisemasta?

Kreikan matkailuministeriö on antanut ohjeita. Tärkeintä on pysyä rauhallisena. Toiseksi tärkeintä on pysyä rauhallisena pitkään, välttää paniikkia ja muistaa, että me tunnemme tavallisesti vain runsaan 4 Richterin järistykset.

Vuonna 2000 voimaan tulleiden rakennusmääräysten mukaisesti pystytetyt rakennukset on vahvistettu kestämään melko tavalliset 5 Richterin järistykset ja suuremmatkin. Kreetalla talot ovat matalia, kaupungeissakin harvoin viittä kerrosta korkeampia. Herkintä aluetta lienee edelleenkin Iraklionin seutu.

Kun majoitut, ota selvää hotellin hätäuloskäytävistä ja portaikoista, jotta tiedät miten liikkua ja toimia, jos maa järisee ja tärähtelee lomasi aikana. Katsele huoneistoasi myös sillä silmällä, mieti mikä olisi paras paikka jos Poseidon päättää päästää villit härkänsä juoksemaan maan alla olevissa luolissa.

Me suomalaiset asumme maapallon turvallisimmalla maaperällä. Meillä ei ole korkeita vuoria, rotkoja eikä tulivuoria. Maanjäristyksetkin ovat harvinaisia. Emme ole tottuneet emmekä opppineet toimimaan silloin, kun maaperä liikkuu. Matkanjärjestäjät eivät myöskään mielellään puhu maanjäristysten mahdollisuudesta – he eivät halua pelotella ja luoda uhkia – mutta meistä on välttämätöntä ohjeistaa myös matkailijoita eikä vain henkilökuntaa. Tosi paikan tullen jokaisen on osattava toimia. Monta maanjäristystä kokeneina kokosimme alle eri viranomaisten antamista ohjeista listan:

Toimi näin, jos maa järisee ja tärisee:

Jos olet sisällä

• pysy rauhallisena
• suojaa itsesi menemällä polvillesi jonkun suuren muttei korkean huonekalun viereen. Pidä kiinni esim. pöydän tai sängyn jalasta, mutta älä mene huonekalun alle (varsinkaan jos rakennus tuntuu sortuvan)
• jos tukevaa huonekalua ei ole, mene keskelle lattiaa polvillesi. Pysy mahdollisimman matalana ja peitä pääsi ja kaulasi vaikka kiertämällä käsivarret pääsi ympärille.
• jos olet sängyssä, pysy siinä ja suojaa pääsi tyynyllä, mutta varo seiniltä tai katosta putoavia esineitä
• pysy etäällä kaikesta mahdollisesta kaatuvasta, putoavasta tai rikkoutuvasta, kuten ikkunoista, peileistä, lampuista, kirjahyllyistä tai mistä tahansa muusta, joka saattaisi vahingoittaa sinua.
• älä poistu rakennuksesta ellei se ole yksikerroksinen omakotitalo
• älä mene parvekkeelle
• älä mene porraskäytävään tai hissiin järinän kestäessä.

Jos olet isossa rakennuksessa, kauppakeskuksessa, hotellin julkisissa tiloisssa tms.

• pysy rauhallisena
• älä lähde ryntäämään ulko-ovelle. Paniikissa voit jäädä jalkoihin!
• suojaa pääsi ja kaulasi vaikka laukulla
• pysyttele etäällä suurista lasi-ikkunoista,
• kaikesta putoavasta tai kaatuvasta
• ulkoseinistä
• pysy paikallasi kunnes järistys vaimenee
• noudata henkilökunnan (hotelli) tai järjestysmiesten antamia ohjeita

Jos olet ulkotiloissa

• mene kauas rakennuksista aukealle paikalle
• lyhtypylväistä
• sähkö- tai kaasujohdoista
• puista
• suojaa päätäsi ja kaulaasi käsivarsillasi tai vaikkapa laukullasi, takillasi tms.
• pysy ulkotiloissa ja muista että aukiot ovat turvallisimpia paikkoja oleskella järistyksen jälkeen
• pysy rauhallisena ja rauhoita muita

Jos olet autossa

• pysähdy turvalliseen paikkaan
• kauas kaikesta kaatuvasta tai romahtavasta tai pettävästä
• älä estä muita autoja liikkumasta
• älä aja tunneleihin, alikulkuihin, silloille, rinteille rakennetuille teille
• varo jyrkänteiltä alas vyöryvää
• lähde liikkeelle vasta kun ajaminen on turvallista
• varo silloinkin siltoja, tunneleita tms. jotka ovat saattaneet vahingoittua

Jos olet rannalla

• varo kaikkea kaatuvaa tai sortuvaa
• poistu ranta-alueelta ylemmäs sisämaahan tsunamivaaran takia. Jos se syntyy, se ei tule välittömästi
• pysy rauhallisena, älä panikoi

Kun järinä päättyy

• poistu rakennuksesta aukealle paikalle
• auta muita pääsemään ulos rakennuksista
• älä käytä hissiä. Sähkö saattaa katketa tai olla katkeamassa jälkijäristyksen tullessa
• muista, että jälkijäristys tai useampi on sääntö, ei poikkeus.
• ranta ei ole sopiva aukea paikka. Siellä on tsunamin vaara.
• puistot, suuret pihat jne. ovat sopivia paikkoja
• käytä puhelinta vai välttämättömiin soittoihin
• liity paikallisten seuraan, he kuuntelevat ohjeita radiosta ja televisiosta ja muista viestintäkanavista.
• Jos tarvitset apua, soita numeroon 100 (poliisi) tai 199 (palokunta) tai kansainväliseen hätänumeroon 112. Älä välitä, ettet osaa hyvää englantia, eivät hekään sitä puhu äidinkielenään.

Kreeta on oma mannerlaattansa

Kreeta sattuu sijaitsemaan Euroopan ja Afrikan mannerlaattojen yhtymäkohdassa, jossa se kelluu omana pienenä laattanaan. Afrikka tunkee sen ja Euroopan alle. Eurooppa joutuu nostamaan helmojaan juuri Kreetan kohdalla.

Tämä siirrosten alue kulkee suurena kaarena Kreikan ja Italian välisellä merialueella, kuitenkin lähempänä Kreikkaa, laskeutuu Peloponnesoksen länsireunaa, kiertää Kreetan länsipuolitse eteläiselle Libyanmerelle, kaartaa Gavroksen saaren eteläpuolelta itään ja nousee Turkkiin.

Kun toinen mannerlaatta puskee toisen alle, on maanpinnan muodoissa näkyvissä ns. lumilapioefekti. Suomalaisena tunnet sen hyvin: jos työnnät lumikolalla pehmeää lunta, rypyttyy se reunan edessä. Jokainen uusi ryppy nostaa edellisiä entistä korkeammalle. Kunnes se korkein kaatuu menosuuntaan. Sillä reunalla on loivempaa.

Jos pääsisit tarkastelemaan Kreetaa ilmasta, näkisit saman. Eteläreunalla korkeita vuoria. Pohjoisemmas mennessä loivenee. Vuoret eivät kaadu, mutta kuluvat ja kallistuvat. Jos olet asunut pidemmän aikaa Kreetalla, olet saattanut huomata, miten esim. lähirantasi muodot ovat muuttuneet muutamassa vuodessa.

Kävin viime vuonna katsomassa sitä Hersonissosin rantaa, jossa lapseni oppivat uimaan. Siellä oli kivien välissä matala allas, jossa vesi vaihtui, mutta syvyyttä oli vain puoli metriä. Se oli turvallinen ja mukava paikka. Sitä ei enää ollut. Se oli kadonnut kokonaan, samoin se pieni luonnon muovaama kivinen allas, jonka poikki kulki kolmen kiven polku ja jonka reunalla kissallamme oli tapana kalastaa… Koko kiviranta oli muuttanut muotoaan. Muutos ei ollut veden aikaansaama, se oli tektoninen.

Suurinta osaa järistyksistä et tunne. Toukokuun 9. päivänä Kreikassa rekisteröitiin lähes 60 järähtelyä, kaikki pieniä, alle 3.6 R. Seuraavana päivänä Ateenan yliopiston geofysiikan laitoksen sivuilla olevassa kartassa oli vain 35 merkintää. Yllä olevassa linkissä on hetki hetkeltä päivittyvä reaaliaikainen kartta Kreikan maanjäristyksistä.

Viime vuosina aktiivinen alue on ollut Kreetasta länteen olevalla merialueella, syvällä. Toinen lähes yhtä aktiivinen on nyt syvänne Ierapetran eteläpuolella.

Kreetallakin on sattunut historiallisena aikana yksi todella suuri järistys heinäkuun 9.päivänä vuonna 365 jKr. Sen on laskettu olleen 8,3 Richteriä ja se keikautti koko saarta. Siihen liittyi myös tuhoisa tsunami. Ja siihen päättyi Rooman valtakunnan aika Kreetalla ja Bysantin aika alkoi.

Pysytään rauhallisena, se on tärkein viranomaisten välittämä viesti. Suojaudutaan itse ja autetaan toisiamme. Myötätunto ja välittäminen auttavat meitä pitkälle tässä elämässä.